Child hearing health: practice of the Family Health Strategy nurses

Objective Evaluating the practice of nurses of the Family Health Strategy (FHS) in child hearing health care. Method A normative assessment of structure and process, with 37 nurses in the Family Health Units, in the city of Recife, Pernambuco. The data collection instrument originated from the logical model of child hearing health care provided by nurses of the Family Health Strategy, and the matrix of indicators for evaluation of nursing practice. Results All the nurses identified the hearing developmental milestones. At least two risk factors were identified by 94.5% of the nurses, and 21.6% of them carried out educational activities. Conclusion The normative assessment was considered adequate despite existing limitations in the structure and process.


The impact of eliminating a child benefit on birth timing and infant health

We study the effects of the cancellation of a sizeable child benefit in Spainon birth timing and neonatal health. In May 2010, the government announced that a2,500-euro universal "baby bonus" would stop being paid to babies born startingJanuary 1, 2011. We use detailed micro data from birth certificates from 2000 to 2011,and find that more than 2,000 families were able to anticipate the date of birth of theirbabies from (early) January 2011 to (late) December 2010 (for a total of about 10,000births a week nationally). This shifting took place in part via an increase as well as ananticipation of pre-programmed c-sections, seemingly mostly in private clinics. We findthat this shifting of birthdates resulted in a significant increase in the number ofborderline low birth weight babies, as well as a peak in neonatal mortality. The resultssuggest that announcement effects are important, and that families and healthprofessionals may face effective trade-offs when deciding on the timing (and method) ofbirth.

Dental Health in Primary Teeth after Prevention of Mother-Child Transmission of Mutans Streptococci. A Historical Cohort Study on Restorative Visits and Maternal Prevention Costs

Mutansstreptokokkitartunnan ehkäisemisen pitkäaikaisvaikutukset maitohampaiden terveyteen. Kohorttitutkimus korjaavan hoidon määrästä ja kariesehkäisyn kustannuksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaisen mutansstreptokokki (MS)-kolonisaation ehkäisyn pitkäaikaisvaikutuksia korkean kariesriskin omaavien lasten maitohampaistossa sekä tarkastella MS-tartunnan estämisen kustannuksia. Tiedot lasten hampaiden terveydestä ja hammashoitotoimenpiteistä syntymästä 10-vuotiaaksi sekä äiteihin kohdistuneen kariesehkäisyn kustannuksista kerättiin Ylivieskan terveyskeskuksen asiakirjoista. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 507 lasta, heistä 148 oli osallistunut aikaisempaan Ylivieskan äiti-lapsitutkimukseen, jossa verrattiin äitien käyttämän ksylitolipurukumin ja äidille tehtyjen fluori- tai klooriheksidiinilakkausten vaikutusta pikkulasten hampaiden terveyteen. Maitohammaskariesta esiintyi 10-vuotiaaksi asti merkitsevästi vähemmän lapsilla, jotka eivät olleet saaneet MS-tartuntaa alle 2-vuotiaana, heidän maitohampaansa säilyivät 3,4 vuotta kauemmin täysin ehjinä (p<0.001) ja he tarvitsivat vähemmän maitohampaiden korjaavaa hoitoa (p=0.005) kuin lapset, joiden hampaisto oli kolonisoitunut MS-bakteerilla jo 2-vuotiaana. Koska ksylitoliryhmän lasten MS-kolonisaatio oli vähäisintä, heidän maitohampaissaan oli vähemmän kariesta ja korjaavan hoidon tarvetta kuin kahden muun korkeariskisen ryhmän lapsilla. Äitien käyttämän ksylitolipurukumin kustannukset olivat yhteensä 116 euroa ja lapsen maitohampaiden säilyminen täysin ehjinä vuoden pidempään maksoi 37 euroa. Kun MS-tartunta oli saatu estettyä, korkean kariesriskin omaavien lasten hampaiden terveys oli samalla tasolla kuin keskimäärin koko ikäkohortilla. Lapsen maitohampaat säilyvät terveinä pidempään ja korjaavan hoidon tarve vähenee, kun MS-kolonisaatio alle 2-vuotiaana saadaan estettyä. Lapsen MS-kolonisaatio vähenee merkitsevästi, kun äiti käyttää ksylitolipurukumia lapsen ollessa 0-2 vuoden ikäinen, siten pikkulapsen äidin säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö saattaa olla julkisen tereydenhuollon kannalta tarkoituksenmukainenterveyttä edistävä menetelmä.