Time-differentiated target temperature management after out-of-hospital cardiac arrest: a multicentre, randomised, parallel-group, assessor-blinded clinical trial (the TTH48 trial): study protocol for a randomised controlled trial

BACKGROUND The application of therapeutic hypothermia (TH) for 12 to 24 hours following out-of-hospital cardiac arrest (OHCA) has been associated with decreased mortality and improved neurological function. However, the optimal duration of cooling is not known. We aimed to investigate whether targeted temperature management (TTM) at 33 ± 1 °C for 48 hours compared to 24 hours results in a better long-term neurological outcome. METHODS The TTH48 trial is an investigator-initiated pragmatic international trial in which patients resuscitated from OHCA are randomised to TTM at 33 ± 1 °C for either 24 or 48 hours. Inclusion criteria are: age older than 17 and below 80 years; presumed cardiac origin of arrest; and Glasgow Coma Score (GCS) <8, on admission. The primary outcome is neurological outcome at 6 months using the Cerebral Performance Category score (CPC) by an assessor blinded to treatment allocation and dichotomised to good (CPC 1-2) or poor (CPC 3-5) outcome. Secondary outcomes are: 6-month mortality, incidence of infection, bleeding and organ failure and CPC at hospital discharge, at day 28 and at day 90 following OHCA. Assuming that 50 % of the patients treated for 24 hours will have a poor outcome at 6 months, a study including 350 patients (175/arm) will have 80 % power (with a significance level of 5 %) to detect an absolute 15 % difference in primary outcome between treatment groups. A safety interim analysis was performed after the inclusion of 175 patients. DISCUSSION This is the first randomised trial to investigate the effect of the duration of TTM at 33 ± 1 °C in adult OHCA patients. We anticipate that the results of this trial will add significant knowledge regarding the management of cooling procedures in OHCA patients. TRIAL REGISTRATION NCT01689077.

Association of oliguria with the development of acute kidney injury in the critically ill

Urine output (UO) criterion may increase the sensitivity of the definition of acute kidney injury (AKI). We determined whether the empirically derived definition for oliguria(<0.5 ml/kg/h) is independently associated with adverse outcome. Data analysis included hourly recorded UO from the prospective, multicenter FINNAKI study conducted in 16 Finnish intensive care units. Confounder-adjusted association of oliguria of different severity and duration primarily with the development of AKI defined by creatinine criterion (Cr-AKI) or renal replacement therapy(RRT) was assessed. Secondarily, we determined the association of oliguria with 90-day mortality. Of the 1966 patients analyzed for the development of AKI, 454 (23.1%) reached this endpoint. Within this AKI cohort, 312 (68.7%)developed Cr-AKI, 21 (4.6%) commenced RRT without Cr-AKI, and 121 (26.7%) commenced RRT with Cr-AKI. Episodes of severe oliguria (<0.1 ml/kg/h) for more than 3 h were independently associated with the development of Cr-AKI or RRT. The shortest periods of consecutive oliguria independently associated with an increased risk for 90-day mortality were 6–12 h of oliguria from 0.3 to <0.5 ml/kg/h, over 6 h of oliguria from 0.1 to <0.3 ml/kg/h, and severe oliguria lasting over 3 h.Thus, our findings underlie the importance of hourly UO measurements.

Mean arterial pressure and vasopressor load after out-of-hospital cardiac arrest: Associations with one-year neurologic outcome

THE AIM OF THE STUDY There are limited data on blood pressure targets and vasopressor use following cardiac arrest. We hypothesized that hypotension and high vasopressor load are associated with poor neurological outcome following out-of-hospital cardiac arrest (OHCA). METHODS We included 412 patients with OHCA included in FINNRESUSCI study conducted between 2010 and 2011. Hemodynamic data and vasopressor doses were collected electronically in one, two or five minute intervals. We evaluated thresholds for time-weighted (TW) mean arterial pressure (MAP) and outcome by receiver operating characteristic (ROC) curve analysis, and used multivariable analysis adjusting for co-morbidities, factors at resuscitation, an illness severity score, TW MAP and total vasopressor load (VL) to test associations with one-year neurologic outcome, dichotomized into either good (1-2) or poor (3-5) according to the cerebral performance category scale. RESULTS Of 412 patients, 169 patients had good and 243 patients had poor one-year outcomes. The lowest MAP during the first six hours was 58 (inter-quartile range [IQR] 56-61) mmHg in those with a poor outcome and 61 (59-63) mmHg in those with a good outcome (p<0.01), and lowest MAP was independently associated with poor outcome (OR 1.02 per mmHg, 95% CI 1.00-1.04, p=0.03). During the first 48h the median (IQR) of the TW mean MAP was 80 (78-82) mmHg in patients with poor, and 82 (81-83) mmHg in those with good outcomes (p=0.03) but in multivariable analysis TWA MAP was not associated with outcome. Vasopressor load did not predict one-year neurologic outcome. CONCLUSIONS Hypotension occurring during the first six hours after cardiac arrest is an independent predictor of poor one-year neurologic outcome. High vasopressor load was not associated with poor outcome and further randomized trials are needed to define optimal MAP targets in OHCA patients.

Prognostic Value of Secretoneurin in Critically Ill Patients With Infections.

OBJECTIVES Secretoneurin is produced in neuroendocrine cells, and the myocardium and circulating secretoneurin levels provide incremental prognostic information to established risk indices in cardiovascular disease. As myocardial dysfunction contributes to poor outcome in critically ill patients, we wanted to assess the prognostic value of secretoneurin in two cohorts of critically ill patients with infections. DESIGN Two prospective, observational studies. SETTING Twenty-four and twenty-five ICUs in Finland. PATIENTS A total of 232 patients with severe sepsis (cohort #1) and 94 patients with infections and respiratory failure (cohort #2). INTERVENTIONS None. MEASUREMENTS AND MAIN RESULTS We measured secretoneurin levels by radioimmunoassay in samples obtained early after ICU admission and compared secretoneurin with other risk indices. In patients with severe sepsis, admission secretoneurin levels (logarithmically transformed) were associated with hospital mortality (odds ratio, 3.17 [95% CI, 1.12-9.00]; p = 0.030) and shock during the hospitalization (odds ratio, 2.17 [1.06-4.46]; p = 0.034) in analyses that adjusted for other risk factors available on ICU admission. Adding secretoneurin levels to age, which was also associated with hospital mortality in the multivariate model, improved the risk prediction as assessed by the category-free net reclassification index: 0.35 (95% CI, 0.06-0.64) (p = 0.02). In contrast, N-terminal pro-B-type natriuretic peptide levels were not associated with mortality in the multivariate model that included secretoneurin measurements, and N-terminal pro-B-type natriuretic peptide did not improve patient classification on top of age. Secretoneurin levels were also associated with hospital mortality after adjusting for other risk factors and improved patient classification in cohort #2. In both cohorts, the optimal cutoff for secretoneurin levels at ICU admission to predict hospital mortality was ≈ 175 pmol/L, and higher levels were associated with mortality also when adjusting for Simplified Acute Physiology Score II and Sequential Organ Failure Assessment scores. CONCLUSIONS Secretoneurin levels provide incremental information to established risk indices for the prediction of mortality and shock in critically ill patients with severe infections.

Vehicle speed and rural automotive crash injury. Part I: estimated traveling speed and fatalities.

Public Health Service, Bethesda, Md.

The epidemiology and genetics of smoking initiation and persistence: Crosscultural comparisons of twin study results

We examined whether there are crosscultural differences in the magnitude of genetic and environmental contributions to risk of becoming a regular smoker and of persistence in smoking in men and women. Standard methods of epidemiologic and genetic analysis were applied to questionnaire data on history of cigarette use obtained from large samples of male and female like-sex twins from three different countries: Australia (N = 2284 pairs), Sweden (N = 8651 pairs), and Finland (N = 10,948 pairs). Samples were subdivided into three age groups (AG), 18-25 years, 26-35 years, and 36-46 years of age. The magnitude of genetic influence for lifetime smoking was found to be consistent across country and AG for women (46%) and men (57%), and estimates of the contribution from environmental influences shared by twin and co-twin could be equated across all countries by AG for the women (from youngest to oldest AG: 45%, 35%, and 26%), but not for men, with separate estimates obtained for the Scandinavian (33%, 29%, and 19%) and the Australian men (26%, 9%, and 11 %). There was no evidence for an important role for shared environmental influences on persistent smoking, and the genetic contribution was found to be consistent in magnitude in men and women, and the same across country and AG (52%). There are strong genetic influences on smoking behavior, and that risk of becoming a smoker (but not persistence in smoking) may be modified by experiences shared by twins that differ by AG and, at least for men, cultural background.

What Counts Versus What Can Be Counted : The Complex Interplay of Market Orientation and Marketing Performance Measurement

Market orientation (MO) and marketing performance measurement (MPM) are two of the most widespread strategic marketing concepts among practitioners. However, some have questioned the benefits of extensive investments in MO and MPM. More importantly, little is known about which combinations of MO and MPM are optimal in ensuring high business performance. To address this research gap, the authors analyze a unique data set of 628 firms with a novel method of configurational analysis: fuzzy-set qualitative comparative analysis. In line with prior research, the authors find that MO is an important determinant of business performance. However, to reap its benefits, managers need to complement it with appropriate MPM, the level and focus of which vary across firms. For example, whereas large firms and market leaders generally benefit from comprehensive MPM, small firms may benefit from measuring marketing performance only selectively or by focusing on particular dimensions of marketing performance. The study also finds that many of the highest-performing firms do not follow any of the particular best practices identified.

What counts versus what can be counted:the complex interplay of market orientation and marketing performance measurement

Market orientation (MO) and marketing performance measurement (MPM) are two of the most widespread strategic marketing concepts among practitioners. However, some have questioned the benefits of extensive investments in MO and MPM. More importantly, little is known about which combinations of MO and MPM are optimal in ensuring high business performance. To address this research gap, the authors analyze a unique data set of 628 firms with a novel method of configurational analysis: fuzzy-set qualitative comparative analysis. In line with prior research, the authors find that MO is an important determinant of business performance. However, to reap its benefits, managers need to complement it with appropriate MPM, the level and focus of which vary across firms. For example, whereas large firms and market leaders generally benefit from comprehensive MPM, small firms may benefit from measuring marketing performance only selectively or by focusing on particular dimensions of marketing performance. The study also finds that many of the highest-performing firms do not follow any of the particular best practices identified.

Is more capability always beneficial for firm performance? Market orientation, core business process capabilities, and business environment

This study examines the role of capabilities in core marketing-related business processes–product development management (PDM), supply chain management (SCM) and customer relationship management (CRM)–in translating a firm’s market orientation (MO) into firm performance. The study is the first to examine the interplay of all three business process capabilities simultaneously, while investigating how environmental conditions moderate their performance effects. A moderated mediation analysis of 468 product-focused firms finds that PDM and CRM process capabilities play important mediating roles, whereas SCM process capability does not mediate the relationship between MO and performance. However, the relative importance of the capabilities as mediators varies along the degree of environmental turbulence, and under certain conditions, an increase in the level of business process capability may even turn detrimental.

Tallinmäki–Virojoki-tie, Hamina, Virolahti : Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Tallinmäki ̶ Virojoki-museotie sijaitsee Haminan ja Virolahden kunnissa. Museotiejakson pituus on noin 35 kilometriä. Museotieksi poikkeuksellisesti tie 3513 (Tallinmäki ̶ Virojoki) on koko pituudeltaan museotie. Se on osa Suurta Rantatietä, joka johtaa Turusta historiallisesti Viipuriin, nykyisin Vaalimaalle. Suuren Rantatien historia ulottuu Turun lähiympäristössä jopa 800-luvulle saakka. Viipurin linnan rakentamisen aloittaminen vuonna 1293 on ollut ajankohta, jolloin yhtenäistä maakulkureittiä Ruotsin itärajan rajalinnaan on tarvittu. Tie on syntynyt valtakunnalliseksi maantieksi hallinnollisista ja sotilaallisista tarpeista. Suuri Rantatie on yksi harvoista Suomen historiallisista teistä, jotka on inventoitu. Tallinmäki ̶ Virojoki-museotie on säilynyt linjaukseltaan ja korkeussuhteiltaan melko samanlaisena, mitä se on ollut 1700-luvulla. Tie kaartelee laajoja maanviljelysmaisemia, mutta sen varrella on myös metsäisiä jaksoja. Tallinmäki ̶ Virojoki-tie on liitetty Liikenneviraston (silloin Tie- ja vesirakennuslaitoksen) museokohdekokoelmaan vuonna 1982 ensimmäisten kohteiden joukossa. Liikenneviraston museokohdekokoelmassa Tallinmäki ̶ Virojoki-museotie edustaa kokoelmapolitiikassa mainittua tieliikennehistoriallista ajanjaksoa, ”Tien varhaisvaiheet 800-1400-luvulla, Jaakko Teitin luettelon keskiaikaiset tiet”. Museotie kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY) osana Suurta Rantatietä. Tallinmäki ̶ Virojoki-museotiejakso on ollut vuoteen 1966 osana valtatietä 7. On luonnollista, että noin 800 vuotta vanhoja tien tunnusmerkkejä ei enää löydy. Tie on säilynyt museointihetkensä (1982) asussa melko hyvin. Autoliikenteen vaatimukset ovat muokanneet tietä 1930-luvulta alkaen. Tiehen keskeisesti liittyy edelleenkin havaittava sotilaallinen rakennelma, Salpa-linja, mikä jatkaa tien syntyhistorian perinnettä. Museokohdekokoelmassa Tallinmäki ̶ Virojoki-museotien keskeinen arvo on sen ajallinen ja ilmiöllinen kerrostuneisuus. Tallinmäki ̶ Virojoki-museotien kunto on museaalisesta näkökulmasta hyvä. Myös tien ympäristö vastaa historiallista arvoa. Museokohteena Tallinmäki ̶ Virojoki-tie on helposti saavutettava ja helposti löytyvä. Maisemallisesti kohde on merkittävä, koska tien linjaus ja mäkisyys sekä maa- ja metsätalousmaisema ovat säilyneet toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Erikoisuutena ovat 1900-luvun alussa rakennetut kivisillat. Niiden kunnon tarkkailu ja kunnossapito ovat tien historialliselle arvolle tärkeitä. Museotien opastaulut ovat uusia ja siistissä kunnossa. Hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa esitetään yhtä lisätaulua Klamilan kylään perusteella, että sillä kohdalla on säilynyt tien alkuperäistä linjausta muutaman sadan metrin matkalla maantienä. Klamilan kaupan ja kylätalon pihan kulmasta lähtee ja palaa myöhemmin museotielle (3513) Uuno Klamin tie, jonka tienumero on 14709. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Tallinmäki ̶ Virojoki-tie todisteena Suomen teiden varhaisvaiheista kerrostuneena valtatieksi vuosina 1938-1966. Tien säilyneisyys museointihetken (1982) asussa edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon tien liittyminen ympäristöönsä. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle.

Tutkimusaineistot biteiksi ja kiertoon – Digitaalisen kuratoinnin soveltaminen tutkimuksessa

Pro gradu -tutkielma käsittelee digitaalisen kuratoinnin soveltamista tutkimuksessa ja erityisesti historiantutkimuksessa. Digitaalinen kuratointi voidaan ymmärtää digitaalisten aineistojen ylläpidoksi, säilyttämiseksi ja niiden arvon lisäämiseksi uudelleenkäytön kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan alan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Keskiössä ovat digitaalisen kuratoinnin elinkaarimallin toiminta ja alan ammattilaisten näkemykset tulevaisuuden haasteista. Tutkielma palvelee historiantutkijoiden lisäksi laajemmin ihmistieteitä digitaalisissa tutkimusympäristöissä. Digitaalisten aineistojen lisääntyessä niiden käyttöön liittyy useita ongelmia. Tutkielmassa analysoidaan Digital Curation Centren (DCC) kehittämää digitaalisen kuratoinnin elinkaarimallia, joka jakautuu seitsemään toimintavaiheeseen. Näiden vaiheiden kautta on tarkoitus varmistaa, että digitaaliset aineistot ovat löydettävissä, luettavissa ja käytettävissä tutkimusta varten nyt ja tulevaisuudessa. Keskeisinä lähteinä on käytetty DCC:n verkkoarkistoa ja tutkija Ross Harveyn julkaisemaa teosta Digital Curation – a how-to-do-it manual (2010). Empiiristä osuutta työssä edustaa digitaalisen kuratoinnin tutkijoiden ja ammattilaisten haastattelut, jotka tehtiin alkuvuodesta 2016. Tutkielman teoreettisessa osuudessa on hyödynnetty hermeneuttista analyysia ja empiirisessä puolessa sovellettu osin tulevaisuuden tutkimuksessa käytettävää delfoi-menetelmää. Keskeinen tutkimustulos on, että digitaalinen kuratointi soveltuu tutkimukseen ja aineistojen käyttöön yleisenä ohjeistuksena. Historiantutkimuksen näkökulmasta elinkarimalli seuraa monissa kohdin tutkimuksen kulkua ja on näin sovellettavissa tieteenalaan helposti. Haastatteluosuudesta nousee esille, että digitaalisten aineistojen kuratointi on vielä monissa maissa alkutekijöissään. Haasteita tulevaisuudessa ovat resurssien kaventuminen ja teknisen osaamisen heikko taso. Digitaalinen kuratointi nähdään myös avainroolissa datatieteen yleistyessä yhteiskunnassa ja tieteellisen tutkimuksen parissa. Näin digitaalisen kuratoinnin tutkimusta voi laajentaa tulevaisuudessa eri analyysimenetelmien hyödyntämiseen eri tieteenalojen näkökulmista.

Valtatien 12 liikenneturvallisuustarkastus välillä Eura–Raijala

Valtatiellä 12 on merkittävä rooli Rauman seudun teollisuuden ja Rauman sataman kuljetusten reittinä sisämaahan. Tarkasteluväli Eura–Raijala sijoittuu Euran, Säkylän ja Huittisten alueelle ja sen merkittävimpiä ongelmia ovat raskaan liikenteen aiheuttama turvattomuus kapealla tiellä ja turvattomat tasoliittymät Euran keskustan ja Ristolan kohdalla. Valtatien parantamiseksi on laadittu toimenpideselvitys 2001 ja toimenpidepäätös 2005, joissa merkittävimpänä parannustoimenpiteenä on esitetty tien leventämistä ja tasoliittymien parantamista. Seuraavana suunnitteluvaiheena on tie- ja rakennussuunnitelman laatiminen, joka aloitetaan syksyllä 2016. Valtatien liikennemäärä on välillä 2 700 – 5 700 ajon./vrk (suurin liikennemäärä Euran kohdalla, pienin välillä Ristola–Raijala). Tarkasteluvälillä tapahtuu keskimäärin 36 onnettomuutta vuodessa (kuolemaan johtanut onnettomuus noin joka toinen vuosi). Kaikista onnettomuuksista 49 % on vain pääsääntöisesti omaisuusvahinkoihin johtavia peura- ja hirvionnettomuuksia. Nykytilanteen analyysin, maastokäyntien ja työryhmätyöskentelyn pohjalta valtatielle 12 on määritetty yhteensä 19 parantamiskohdetta, joihin on esitetty noin 60 yksittäistä toimenpidettä. Toimenpiteet on jaettu kolmeen kategoriaan: A) Ajoratamaalaukset, B) Liikennemerkkijärjestelyt ja C) Infratoimenpiteet. Suurin osa toimenpiteistä on pieniä, kustannustehokkaita ja nopeasti toteutettavissa olevia. Kaikkien hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 666 000 euroa (osa kustannusarvioista puuttuu, koska toimenpiteet vaativat jatkosuunnittelua). Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden yhteenlaskettu laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 0,5 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa (nykyisin kuusi heva-onnettomuutta vuodessa). Varsinais-Suomen ELY-keskus pyrkii resurssiensa puitteissa toteuttamaan tulevina vuosina esitettyjä toimenpiteitä. Suuremmat toimenpidetarpeet tullaan sisällyttämään vuonna 2016 laadittavaan tie- ja rakennussuunnitelmaan ja toteutetaan tien kokonaisvaltaisen parantamisen yhteydessä.