Sähkökatkon sosiologia

Kirjallisuusarvostelu

Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?

Sosiologia-lehden 50-vuotisjuhlaseminaari 28.3.2014.

Oulun yliopiston pieni ja pienempi sosiologia

Sosiologian tulevaisuus.

Maailmankansalaisen sosiologia

Sosiologian tulevaisuus.

"Our aim is to challenge this conventional wisdom". Luokkatutkimuksen keskusteluja Sosiologia-lehdessä ja British Journal of Sociologyssa 1970–2010

Tutkielmani aiheena on sosiologisen luokkatutkimuksen erot ja vaiheet Suomessa ja Iso-Britanniassa neljän vuosikymmenen aikana. Keskeinen tutkimuskysymykseni on, minkälaisia muutoksia suomalaisessa ja brittiläisessä luokkatutkimuskeskustelussa on tapahtunut vuosina 1970–2010, ja miten maiden sisäiset painotukset sosiologisessa luokkatutkimuksessa eroavat toisistaan. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu suomalaisen Sosiologian ja brittiläisen British Journal of Sociologyn vuosina 1970–2010 julkaistuista luokkatutkimusartikkeleista. Tarkastelen aineistoani ja sen diskursseja luokasta Foucault'n tiedonarkeologista tutkimusotetta soveltaen. Historian keskeisyys kyseisessä lähestymistavassa sopii tämän tutkimuksen historialliseen tutkimusasetelmaan. Tiedonarkeologinen näkökulma erottuu diskurssianalyysin perinteistä siten, että se ei ole kiinnostunut esimerkiksi kirjoittajien positioinnista erilaisiin valta-asemiin, vaan teksteistä sekä niiden suhteista toisiinsa ja historialliseen tekstien jatkumoon. Haasteelliseksi tutkimukselle osoittautui mm. luokkatutkimuksen rajaaminen foucault'laisittain niin, että saataisiin tutkittavien diskurssien kokonaisuus ja suhteet esiin mahdollisimman hyvin. Diskurssien muutosten ohella olen myös tarkastellut luokkatutkimuksen artikkelimäärien prosentuaalista osuutta kaikista tutkimusartikkeleista vuosittain. Tuloksissa näkyy joitakin eroja maiden välillä, mutta osaksi myös samankaltaisia kehityskulkuja. Muutoksia näkyy esimerkiksi keskustelujen luokkateoreettisissa painotuksissa ja puheessa luokan selitysvoimasta.

Liikuntarajoitteisten oppilaiden tunteet ja motivaatio koululiikuntaa kohtaan

Tutkimme liikuntarajoitteisten oppilaiden kokemia tunteita ja motivaatiota koululiikunnassa. Keskityimme analysoimaan myönteisiä ja luokkayhteisöön liittyviä tunteita kuten iloa, minäpystyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Pelko, epäonnistuminen sekä pettymyksen tunteet kuvasivat oppilaiden kielteisiä tunteita. Tapaustutkimukseen osallistui neljä liikuntarajoitteista oppilasta. Oppilaat olivat integroituneina yleisopetuksen liikuntaan. Liikuntarajoitteella tarkoitamme tässä tutkimuksessa sairautta, vammaa tai jotakin muuta syytä, joka on otettava huomioon liikuntatunneilla. Liikuntarajoite voi olla joko synnynnäinen, tapaturman aiheuttama tai tilapäisempi vamma. Aineiston keräsimme keväällä 2015 neljästä eri varsinaissuomalaisesta alakoulusta. Tutkimusaineistona oli neljän oppilaan analysointi ja kysely koululiikunnan herättämistä tunteista. Haastattelimme myös oppilaiden liikunnanopettajia ja kysyimme heidän kokemuksiaan ja havaintojaan oppilaiden tunteista ja motivaatiosta koululiikuntaa kohtaan. Vaikka liikuntarajoitteiset oppilaat liikkuivat muusta ryhmästä poikkeavalla tavalla, he pitivät koulun liikuntatunneilla mukana olosta ja kokivat kuuluvansa ryhmään. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat koululiikunnan suurimmaksi osaksi myönteisenä asiana. Tämä näkyi korkeana motivaationa ja myönteisenä suhtautumisena koululiikuntaa kohtaan. Oppilaat kokivat pääsääntöisesti iloa ja minäpystyvyyttä osallistuessaan koululiikuntatunteihin. Osalla oppilaista ilmeni myös kielteisiä tunteita kuten pelkoa ja epäonnistumista koululiikuntaa kohtaan. Pohdinnassa tarkastelemme liikuntarajoitteisten oppilaiden tunteita ja motivaatiota koulun liikuntatunneilla.

Emman kirja surusta : realistisesti kuolemaa käsittelevä lastenkirja

Teimme opinnäytetyönämme realistisesti kuolemaa käsittelevän lastenkirjan. Kirjamme kohderyhmänä ovat pääasiassa 4-8-vuotiaat lapset ja sen tarkoituksena on auttaa sosiaalialan ammattilaisia, lasten vanhempia ja läheisiä käsittelemään kuolemaan liittyviä asioita yhdessä lasten kanssa. Opinnäytetyöprosessimme alkuvaiheessa keväällä 2004 surua ja kuolemaa käsittelevä lastenkirjallisuus ja niiden puutteellisuus oli näkyvästi esillä mediassa. Opinnäytetyömme taustaksi luimme aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joka vahvisti myös mediassa todetun tarpeen realistisesti kuolemaa käsittelevistä lastenkirjoista. Kirjamme Emman kirja surusta kertoo Emman ja hänen perheensä elämästä Saara-siskon kuoleman jälkeen. Kirjan jokainen kappale on rakennettu kuoleman käsittelyn kannalta oleellisen asian ympärille. Kirjassa tuodaan esille erilaiset reagointitavat kuolemaan, kuolemaan ja suruun liittyvät tunteet, selviytymiskeinot sekä pienille lapsille tyypillinen maaginen ajattelu. Kirjan lopussa painotamme, että suru ja ikävä helpottuvat ajan myötä. Kirjan taakse olemme koonneet kysymyksiä aiheen käsittelyn tueksi. Opinnäytetyömme taustalla on sosiaalipedagoginen viitekehys, joka kokoaa yhteen käyttämämme eri teoriat. Sosiaalipedagogiikan teoriasta olemme käyttäneet voimaantumista ja vuorovaikutusta. Kirjamme käsittelemät aihealueet on nostettu esiin lapsen surua ja kuolemakäsityksiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä terapeuttisen lastenkirjallisuuden teoriasta. Kirjamme kuvat on tehty kuvituksen teoriaa hyödyntäen. Raportissa käsittelemme eri teorioiden lisäksi myös opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyötä tehdessämme jatkotutkimusaiheiksi nousivat seuraavat aiheet: työvälineet lasten surutyön tukemiseen, pääkaupunkiseudun sururyhmät ja muita vaikeita aiheita käsittelevät lastenkirjat.