The Calicotyle conundrum: do molecules reveal more than morphology?

Partial large subunit 28S rDNA sequences were obtained for specimens of Calicotyle (Monogenea: Monocotylidae) from eight different host species distributed worldwide to test the validity of some species and to address the question of host-specificity in others. Sequences obtained for Calicotyle specimens identified as C. kroyeri based on morphological methods from the type-host Raja radiata (Rajidae) and an additional host R. clavata, both from the North Sea, were identical. However, 'C. kroyeri' from the cloaca of R. naevus from Tunisia, Raja sp. A from Tasmania and R. radula from Tunisia differed from C. kroyeri from R. radiata by five (0.51%), 21 (2.13%) and 39 (3.96%) base pairs, respectively, over 984 sites. Therefore, it is likely that the specimens from Raja sp. A, R. radula and perhaps even from R. naevus are not C. kroyeri. Molecular results determined that the calicotylines from the cloaca of Urolophus cruciatus and U. paucimaculatus (Urolophidae) from southern Tasmania identified previously as C. urolophi are indeed identical. Large subunit 28S rDNA sequences of C. palombi and C. stossichi collected from the cloaca and rectal gland, respectively of Mustelus mustelus (Triakidae) from the coast of Tunisia differ sufficiently for these calicotylines to be considered separate and valid species. Our results indicate that some species of Calicotyle are not strictly host-specific, but that C. kroyeri may not be as widely distributed in rajids as was believed previously. Calicotyle specimens from rajids must be re-examined critically to determine whether there are morphological differences indicative of specific differences that may have been overlooked previously.

Ambivalent implications of health care information systems: a study in the Brazilian public health care system

This article evaluates social implications of the "SIGA" Health Care Information System (HIS) in a public health care organization in the city of São Paulo. The evaluation was performed by means of an in-depth case study with patients and staff of a public health care organization, using qualitative and quantitative data. On the one hand, the system had consequences perceived as positive such as improved convenience and democratization of specialized treatment for patients and improvements in work organization. On the other hand, negative outcomes were reported, like difficulties faced by employees due to little familiarity with IT and an increase in the time needed to schedule appointments. Results show the ambiguity of the implications of HIS in developing countries, emphasizing the need for a more nuanced view of the evaluation of failures and successes and the importance of social contextual factors.

Poster/Demo Session Proceedings of the 12th European Conference on Wireless Sensor Networks (EWSN'15) C

Proceedings of the 12th European Conference on Wireless Sensor Networks (EWSN'15), 9-11 Feb 2015, Porto-Portugal.

Einfluss von Deoxynivalenol und E.coli-Lipopolysaccharid auf die Expression von ZO-1 und [beta]-Catenin im Dünndarm des Schweins

Magdeburg, Univ., Med. Fak., Diss., 2014

Alguns nematódeos de peixes do Oceano Atlântico - Costa Continental Portuguesa e Costa do Norte da África

Os autores estudam 6 espécies de nematódeos encontrados em 21 peixes coletados no Oceano Atlântico na Costa Continental Portuguesa e Costa no Norte da África. Dos 21 peixes necropsiados 7 (33,3%) estavam parasitados por nematódeos. Os hospedeiros bem como os nematódeos encontrados e as freqüências de positividade são as seguintes: 6 exemplares de Beryx decadactylus um dos quais parasitado por Ascarophis morrhuae (16,6%); 3 Lethrinus atlanticus um dos quais parasitado por Luzonema cruzi gen. n. sp. n. (33,3%); 3 Scyliorhynus canicula sendo 2 parasitados por Proleptus obutusus (66,6%); 8 de Raja clavata sendo um parasitado por Proleptus robustus (12,5%) e outro por Pseudanisakis rajae (12,5%); 1 Conger conger parasitado por Cucullanus longispiculum sp. n. (100 %). Pseudanisakis rajae é referido pela primeira vez no Oceano Atlântico e como parasita de Raja clavata. Beryx decadactylus é referido pela primeira vez como hospedeiro de Ascarophis morrhuae.

Otodistomum cestoides (Van Beneden, 1871) from two species of skates taken in chilean waters

Otodistomum cestoides (van Beneden, 1871) (Azygiidae: Digenea) is reported for the first time from Psammobatis scobina and Raja flavirostris. The skates were caught off the coast of San Antonio, Chile.

Nematodes of elasmobranch fishes from the southern coast of Brazil

New records for nematode species recovered from elasmobranch fishes in Brazil are established and new systematical arrangements proposed. Parascarophis sphyrnae Campana-Rouget, 1955 from the spiral valve of Sphyrna zygaena is referred for the first time in South America as a new host record. Procamallanus (S.) pereirai Annereaux, 1946, from the spiral valve of Raja castelnaui is reported parasitizing an elasmobranch host. Nematode larvae of the genera Anisakis, Contracaecum, Pseudoterranova and Raphidascaris are listed from the stomach and spiral valves of several hosts. Anisakidae larvae previously referred in Brazil in the genus Phocanema should be reallocated in Pseudoterranova. Nematodes of the genera Anisakis, Contracaecum, Pseudoterranova and Raphidascaris are reported for the first time parasitizing elasmobranchs in Brazil.

TFC BD relacionals : sistema gestió d'amonestacions i sancions en centres educatius

La Generalitat de Catalunya ha decidit obrir concurs públic per rebre propostes sobre el disseny d'una BD que els hi serveixi de magatzem d'informació per a la futura aplicació de gestió d'amonestacions i sancions en centres educatius d'ensenyament secundari. El marc de la col·laboració se centrarà només en el disseny de la BD en una primera fase del pla de sistemes d'informació de la Generalitat de Catalunya. A nivell general, aquest projecte pretén guardar la informació dels alumnes matriculats (núm. expedient, dades personals i de contacte, etc.), dels cursos on estan matriculats i dels professors que imparteixen aquests cursos (incloent la informació sobre quins són els tutors de cada grup i els horaris d'atenció als pares). Tota aquesta informació es gestionarà a través de cadascú dels diferents instituts d'ensenyament de Catalunya. Amb la informació abans esmentada, el sistema ha de permetre introduir les incidències o amonestacions dels alumnes, indicant-ne les seves dades necessàries (alumne, data, hora, tipus d'incidència, professor, si s'ha comunicat als pares, etc.). En cas de tenir una amonestació prou greu o una acumulació d'amonestacions s'ha de poder introduir una sanció indicant els motius i la resolució de la mateixa. El sistema a dissenyar ha de permetre emmagatzemar tota la informació comentada anteriorment i permetre generar les consultes més habituals que es realitzen. Adicionalment a aquest funcionament, la base de dades s'haurà d'encarregar de precalcular i emmagatzemar diversa informació estadística, tal i com es detalla més endavant en els requisits del mòdul estadístic.

Asiakastyytyväisyystutkimus ResMed Finland Oy:n huolto-osastolle

Tämä insinöörityö on tehty osana ResMed Finland Oy:n huoltotoiminnan laadun parannus- ja kehittämisprojektia. Työtehtävänä oli suorittaa yrityksen huolto-osaston asiakastyytyväisyystutkimus. Työn tavoitteena oli selvittää, miten laadukkaana asiakkaat kokevat yrityksen huoltoosaston toiminnan sekä millä osa-alueilla yrityksen huoltotoimintaa tulisi erityisesti kehittää, jotta se täyttäisi paremmin asiakkaan siihen kohdistamat odotukset, tarpeet ja vaatimukset. Työ aloitettiin selvittämällä, mistä osatekijöistä palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys muodostuvat, ja miten ne vaikuttavat yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi selvitettiin perusteita asiakastyytyväisyystutkimuksen tekemiselle ja yleisesti huoltopalvelun ulottuvuuksia asiakaspalvelun osa-alueena. Alkuselvitysten jälkeen aloitettiin varsinainen asiakastyytyväisyystutkimuksen suorittaminen. Tutkimus tehtiin lomakekyselynä. Kysely koski huoltohenkilökunnan ja huoltotoiminnan lisäksi huoltokoulutusta, varaosamyyntiä sekä yrityksen tuotteiden ja varaosien Internet- markkinointisivustoa (www.resmedtuotteet.fi). Kysymykset esitettiin sekä monivalintamuodossa että avoimina kysymyksinä. Asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin helmi - kesäkuun aikana vuonna 2006. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 45 kappaletta. Näistä 17 palautui täytettynä takaisin, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 38. Pienistä puutteistaan huolimatta, ResMedin huoltotoiminta sai tutkimuksen perusteella yleisarvosanaksi kiitettävän. Työn tuloksena saatiin paljon arvokasta tietoa yrityksen huoltotoiminnasta -mitä hyvää siinä nykyisellään on ja mitkä sen osa-alueet tarvitsevat kipeimmin kohennusta. Tutkimus auttoi myös asiakkaiden tarpeiden ja odotuksien kartoittamisessa. Työn avulla yritys sai tietoonsa, mitkä huoltotoiminnan osa-alueet ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä, ja mihin sen on siis erityisesti panostettava.

Raideliikennetärinä

Ratahallintokeskuksella (RHK) on ympäristöstrategia, joka toimii vuosittain päivitettävän ympäristöohjelman lähtökohtana. Ympäristöstrategia koostuu osastrategioista, joita ovat muun muassa melun ja tärinän osastrategiat. Ympäristöohjelman keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi uusien ympäristöhaittojen ehkäiseminen, ympäristökuormituksen vähentäminen ja haittojen poistaminen. Ympäristöohjelmassa painotetaan muun muassa rautatieliikenteen melu- ja tärinäongelmien vähentämistä. Tässä työssä tehty tärinäkohteiden kartoitus on olennainen osa ympäristöohjelman toimeenpanoa. Työn päätavoite oli koota Ratahallintokeskuksessa oleva tärinäkohteisiin liittyvä materiaali ja viedä se paikkatieto-ohjelmaan sekä luoda tärinäkohteista digitaalinen paikkatietokartta ArcView-ohjelman avulla. Työ voidaan jakaa neljään osaan. Teoriaosuuden ensimmäisessä osassa paneudutaan tärinän kokemiseen ja sen haittavaikutuksiin sekä tärinän fysikaalisiin perusteisiin ja maaperän vaikutuksiin tärinän leviämisessä ja siirtymisessä. Toisessa osassa selvitetään raideliikennetärinän erityispiirteitä sekä sitä, miten raideliikennetärinän leviämistä tutkitaan matemaattisesti. Toisessa osassa käsitellään myös tärinän mittaamiseen liittyvät ja siinä vaadittavat erityispiirteet. Työn kolmannessa osassa kerrotaan, miten työn päätavoite toteutettiin eli tärinäkohteiden nykytila kartoitettiin. Neljännessä osassa tarkastellaan liikennetärinän kansainvälisiä standardeja ja ohjeita. Työn tuloksena syntynyt paikkatietoaineisto on Ratahallintokeskukselle tärkeä työkalu tärinäkohteiden tiedonhallintaan. Tietokanta luotiin sellaiseksi, että uusien tärinäkohteiden vieminen järjestelmään on mahdollista. Paikkatietomuotoinen aineisto on yleistymässä tärkeänä tiedonhallinnan välineenä RHK:ssa. Tärinäkohteisiin liittyvä paikkatietoaineisto tulee olemaan osa Ratahallintokeskuksen laajempaa tietojärjestelmää. Raideliikennetärinän tiedonhallinnan parantamiseksi voidaan paikkatietoaineistoon esimerkiksi yhdistää pehmeikkörekisteritiedot ja asukasmäärät. Näiden tietojen avulla uusia asuinalueita kaavoitettaessa voidaan paremmin tunnistaa, mitkä alueet ovat tärinän kannalta mahdolliset riskialueet. Tässä työssä RHK:n kanssa määritetyt ominaisuustiedot ja tietojen kuvaukset tulisi jatkossa ottaa käyttöön uusissa tärinään liittyvissä selvityksissä. Ominaisuustietojen avulla tullaan tekemään ohjeet jossa määritetään uusissa tärinään liittyvissä raporteissa esitettävät tiedot.

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen Malmin kotisairaalassa

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön kirjaamista toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen Malmin kotisairaalassa Akuuttisairaaloiden hoitotyön tavoitteiden mukaisesti ja kuvata kotisairaalan hoitotyön erityispiirteitä kirjaamisen osalta. Kehittämistyössä tehtävänä oli kartoittaa tärkeimmät kehittämisalueet kirjaamisen osalta ja kuvata työyhteisön näkemys kehittämistyöstä vuoden lopussa ja selvittää jatkokehittämishaasteet seuraavalle vuodelle. Tavoitteena oli parantaa hoitotyön laatua ja vaikutuksia. Kehittämistyö tapahtui vuonna 2006 ja siihen osallistui koko työyhteisö. Lähtötilanteessa kartoitettiin hoitotyön kirjaamisen kehittämisalueita arviointilomakkeen ja keskustelun avulla. Kehittämistyöhön kuuluivat useat kehitystyökokoukset, joissa keskustelun ja kirjallisen materiaalin avulla käsitteellistettiin prosesseja, kehitettiin uusia toimintatapoja ja arvioitiin toimintaa. Lisäksi hoitotyöntekijät kävivät koulutuksissa kehittämistyön aikana. Kehittämistyössä kirjaamisen kehittämisen teema-alueet olivat: hoitotyön suunnitelma, lääkehoidon toteutuksen kirjaaminen, kivun hoito ja ohjaus ja potilaiden kokemusten kirjaamisen lisääminen. Kehittämistyössä käytettiin lähestymistapana käytännöllistä toimintatutkimusta, jossa vastuuhenkilö ja työyhteisön jäsenet määrittelivät yhdessä ongelmat ja niiden syyt ja suunnittelivat tarvittavat toiminnat ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintatutkimus oli sopiva lähestymistapa, koska kehittämistyöllä pyrittiin vastaamaan johonkin käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan ja kehittämään jo olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi. Kehittämistyön tuloksena parannettiin kirjaamiskäytäntöjä hoitotyön suunnitelman, lääkehoidon, kivun hoidon, ja ohjauksen suhteen, laadittiin kirjallisia ohjeita, luotiin toimintaprosesseja ja laadittiin kirjaamisen kriteerit Malmin kotisairaalaan ja selvitettiin jatkokehittämishaasteet. Kehittämistyö jatkuu edelleen raportin kirjoittamisen jälkeen. Hoitotyön suunnitelman kirjaamisessa käsitteiden ja termien sisällön ymmärtäminen loi yhteistä hoitotyön ammattikieltä. Hoidon prosessimallin avulla hoitotyöntekijä voi jäsentää paremmin potilaan hoitotapahtuman kirjaamista. Yhteiset toimintatavat lääkehoidossa minimoivat mahdollisia virheitä ja yhteisesti sovitut kirjaamisen kriteerit parantavat hoitotyön laatua. Kirjalliset ohjeet auttavat potilaiden kivun hoitoa ja ohjausta. Potilaslähtöinen kirjaaminen sisältää potilaan kokemuksia esimerkiksi terveydentilastaan, kivustaan, oireistaan ja toiveista hoidon suhteen.

Nuevas adiciones a la ictiofauna marina del Perú

El estudio del material indicado dio por resultado la identificación de 286 especie comprendidas en 222 géneros, 116 familias y 41 órdenes. Entre el número de especies señaladas se encontraron 72 especies nuevas para la ictiofauna marina peruana. De éstas, 4 fueron especies nuevas para la ciencia: Ctenosciaena peruviana (Fam. Sciaenidae), Mustelus whitneyi (Fam. Triakidae), Raja velezi (Fam. Rajidae) Schedophilus haedrichi (Fam.Centrolophidae), descritas en publicaciones anteriores; 10 que sólo se mencionan los géneros: Urolophus, Raja, Hydrolagus, Aulopus, Lestidium, Coryphaenoides, Trachyscorpia, Cottunculoides, Medialuna, Nealotus, cuya identificación especifica se encuentra en consulta con los especialistas y posiblemente también especies no descritas; y 58 que representan nuevos registros. Con la adición de estas 72 especies hasta el presente se alcanza un total de 737 para la ictiofauna marina del Perú.

Role of Go/i subgroup of G proteins in olfactory signaling of Drosophila melanogaster.

Intracellular signaling in insect olfactory receptor neurons remains unclear, with both metabotropic and ionotropic components being discussed. Here, we investigated the role of heterotrimeric Go and Gi proteins using a combined behavioral, in vivo and in vitro approach. Specifically, we show that inhibiting Go in sensory neurons by pertussis toxin leads to behavioral deficits. We heterologously expressed the olfactory receptor dOr22a in human embryonic kidney cells (HEK293T). Stimulation with an odor led to calcium influx, which was amplified via calcium release from intracellular stores. Subsequent experiments indicated that the signaling was mediated by the Gβγ subunits of the heterotrimeric Go/i proteins. Finally, using in vivo calcium imaging, we show that Go and Gi contribute to odor responses both for the fast (phasic) as for the slow (tonic) response component. We propose a transduction cascade model involving several parallel processes, in which the metabotropic component is activated by Go and Gi , and uses Gβγ.

Chilen metsät, niiden käyttö ja suojelu

Summary in English: The forests of Chile, their utilization and protection