Juhlaruno Helsingin Laulu- ja Soittojuhlaan 18-20/ 6 1900.

Mode of access: Internet.

Naamion takaa : näyttelijäntyön palapelini

The subject of this bachelor's thesis has its origins in the frequently asked question of an author; whether any of their own theatrical techniques correlate with those of any well-known theatrical personality. The aim of this bachelor's thesis, consequently, was to find out the true nature of the author as an actor and theatrical professional. The author started to put together a puzzle, from different fields of acting techniques, and came up with a solid picture. Different acting techniques and the basics of them were clarified and tested in practice. Techniques were reflected on, through great personalities in the field of theatre, via discussion. The selected personalities were Jouko Turkka, Antonin Artaud, Konstantin Stanislavski, Kaisa Korhonen and Bertolt Brecht. The toughness and physicality of acting played a strong role in this thesis. "Black pedagogy" was strongly criticized. The methods of Jouko Turkka were thoroughly investigated and, surprisingly to the author, turned out usable, although the author questioned the brutal ways that Turkka used them. The author carried out some of the physical exercises that corresponded to the different acting methods, and did "human tests" to understand the true meaning of the methods. Antonin Artaud abandoned all of his past life and sacrificed himself to art, which the author refuses to even consider it. The author found a soul-mate in Kaisa Korhonen and agreed with most of her methods. Many people who had worked with Kaisa Korhonen were interviewed to find out if she actually used the techniques. The author debated objectivity with Bertolt Brecht but, whereas Brecht saw it as the basis of everything, the author couldn't even consider it a usable technique. The author also had a discussion with Konstantin Stanislavski concerning the basics of acting, the study of singing, dancing and oral expression, and other beneficial skills. In the end, the author put herself on a plate, chopped herself into tiny pieces, started to study the pieces, and found out how she became as she is.

Harakka huttua keittää : lorut ja laulut yksivuotiaan lapsen arjen apuna

Opinnäytetyöni käsittelee yksivuotiaan lapsen elämää ja lasten lorujen/laulujen merkitystä hänen arjessaan. Työni tarkoitus on löytää yksivuotiaan lapsen ja hänen vanhempansa tai hoitajansa väliset päivittäin toistuvat hoitotilanteet, antaa esimerkkejä näissä tilanteissa toimivista loruista/lauluista ja pohtia voisivatko lorut ja laulut tuoda helpotusta arkirutiineihin lapsen kanssa. Työni perustaksi kartoitin tutkimuksessani myös vanhempien loru- ja laulutuntemusta sekä selvitin mihin hoitotilanteisiin he toivoisivat saavansa apua lauluista ja loruista. Tutkimusmenetelmänä käytin puolistrukturoitua kyselyä. Kyselyn toteutin Töölön ja Taivallahden seurakuntien yksivuotiaiden musiikkileikkikouluryhmissä. Jaoin kyselylomakkeen kymmenelle vanhemmalle, joista yhdeksän palautti lomakkeen. Kyselyssä selvisi, että vanhemmat käyttävät lauluja ja loruja lapsensa kanssa. Loruilu ja laulaminen koetaan mielekkäänä ja lapsen arkea ilahduttavana asiana. Kyselyssä ilmeni myös, että jotkut hoito- tai odottelutilanteet, esim. pukeminen, vaipan vaihto ja automatkat koettiin hankalina. Niihin tilanteisiin toivottiin laulusta tai lorusta helpotusta. Työni tulososassa esittelen yksivuotiaan lapsen päivittäiset hoitotilanteet ja annan esimerkin kuhunkin tilanteeseen sopivasta laulusta ja lorusta. Työni osoittaa, että laulu- ja loruperinne elää yhä musiikkileikkikoulua käyvissä lapsiperheissä. Vanhemmat olivat halukkaita oppimaan uusia lauluja ja loruja sekä näin kartuttamaan omaa sekä lapsen laulu/loruvarastoa. Laulaminen on yleisempää kuin loruilu, mutta molemmat koettiin pääosin luonnollisena ja positiivisena asiana.

Arkistotekstien ääni : kalevalamittaisen runouden tutkimuksen uusi suunta

Kirja-arvio

Konserttiohjelma 1921-05-28 - Ohjelma

Helsinki 1921

Antiphonarium, ns. Katariina-käsikirjoitus, käsikirjoitusfragmentti - [1]

Katkelma Pyhän Henrikin varhaisaamun rukoushetkestä (matutinum), mm. legendaresitaatioiden kera laulettavia responsoriosävelmiä.

Graduale Aboense, käsikirjoitusfragmentti - [1]

Loppuosa Pyhän Sebastianuksen messusta sekä Pyhän Henrikin talvimessu, molemmat osin tekstialukkeina. Pyhän Agneksen messun introitus.

Officium-lektionaario, käsikirjoitusfragmentti

Loppupuoli Pyhän Knuutin liturgisesta legendasta, alku Pyhän Henrikin legendasta: Incipit legenda de Sancto Henrico pontifice et martyre.

Liber specialis diocesis Aboensis, käsikirjoitusfragmentti - [1]

Loppuosa Pyhän Henrikin talvimessuun kuuluvasta sekvenssistä Cetus noster, sekvenssi Ecce magnus presbiter hänen kesä- ja jokapäiväismessustaan sekä tractuksen Beatus vir alku hänen talvimessustaan

Graduale, käsikirjoitusfragmentti

Sivulla korkeimman juhla-arvon Kyrie, jonka yhteydessä nähdään 1500-luvulla kirjoitettu tekstin suomenkielinen käännös

Wårt land - [Pärmen]

Helsingfors : F. Tengström 1848

Breviarium, käsikirjoitusfragmentti

Patroclus-marttyyrin yörukoushetken legendakatkelmia, responsorio ja psalmien kanssa laulettuja antifoneja.