Jos heti lataa kaiken ja osoittaa sormella, ei ne nuoret tule mukaan. Järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa nuorten ruokatottumuksiin.

Aims: The older the youngsters are, the more important role hobbies and leisure time activities have in their life. That is why various activities organized by the non-profit organizations have an important role concerning the development of food habits of youngsters. This study has three main themes. The themes and their respective study questions are: 1. The youngsters' conceptions on healthy eating and food choice: What kind of food do youngsters consider as healthy? How do they see their own eating habits from this point of view? 2. The youngsters and the significance of everyday food-related information: How do the youngsters perceive the role of different actors and these actors' role regarding their own food habits and food choice? 3. The possibilities of the organizations that work with youngsters to improve their food habits: What kind of role do the non-profit organizations have on the youngsters' food habits and healthy food choice? Methods: This study comprises of two types of data. First, a quantitative internet-based survey (N=582) was used to collect data on the 9th graders conceptions and understandings. The data was analyzed with the SPSS-program. Means, cross-tabulations, Pearson´s correlations and t-test were calculated from the data. The qualitative data was collected using interviews. The respondents were 12 experts from non-profit organizations. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusions: The non-profit organizations studied have good possibilities to communicate with youngsters through their hobbies. As part of their activities these organizations are able to influence on health-promoting lifestyle and food habits of youngsters. In order to reach more youngsters, these organizations should actively act e.g. in virtual societies of youngsters. Youngsters will participate when activities are voluntary and exhilarating. From the point of food habits doing, learning and identifying are the most important factors to engage the young. Also the models of peers and adults are important. Non-profit organizations should offer youngsters activities but these organizations should also influence on society.

Ei oo kahta samanlaista siskoo: Yksilöllisyys Suomessa asuvien musliminaisten pukeutumisessa

Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, mistä yksilöllisyys muodostuu ja miten se ilmenee musliminaisten pukeutumisessa. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin teorian ja aineiston vuoropuheluun perustuvalla fenomenologisesti orientoituneella sisällönanalyysilla. Analysoitava aineisto on hankittu haastattelemalla yhdeksää Suomessa asuvaa musliminaista. Tutkimuksessa yksilöllisyyttä pukeutumisessa on tarkasteltu prosessina. Prosessiin vaikuttavina tekijöinä on tarkasteltu yksilön olemusta, personallisuutta, minuutta, identiteettejä, uskontoa, kulttuuria ja sosiaalisia suhteita. Prosessissa keskeistä aineiston perusteella oli positiivisen minuuden kokemuksen tavoittelu, joka tarkoitti naisille intuitiivista oman itsensä tunnistamista ja tyytyväisyyttä peilin heijastamaan kuvaan. Yksilöllisen pukeutumisen voikin sanoa olevan seurausta positiivisen minuuden kokemuksen tavoittelusta, koska jokaiselle naiselle erilainen pukeutuminen antoi tunteen sopivuudesta itselle. Esimerkiksi uskonnolliselle musliminaisille pään peittäminen merkitsee oman minuuden toteutumista, koska hän kokee tuon pukeutumisen olevan uskon mukainen pukeutumistapa. Toiselle musliminaiselle pään peittäminen voi merkitä positiivisen minuuden kokemuksen menettämistä. Yksilöllisyys pukeutumisessa ilmeni monin tavoin. Osa naisista peittää julkisuudessa koko päänsä ja vartalonsa, osa ei peitä päätään ja jotkut pukeutuvat jopa tiukkoihin tai paljastaviin vaatteisiin. Suomessa on myös kasvonsa peittäviä musliminaisia, joita ei kuitenkaan ole mukana tässä tutkimuksessa. Yksilöllisyyttä ilmeni kuitenkin myös samalla tavalla pukeutuvien musliminaisten ryhmässä. Yksilöllisyys pukeutumisessa ilmeni erilaisina vaatekappaleina, hiustyyleinä, valintoina, yksityiskohtina ja väreinä. Yksilöllisyydessä ei kuitenkaan ole kyse vain havaittavasta pukeutumisen erilaisuudesta, vaan siitä, miten kukin musliminainen kuuluu tähän maailmaan ja toteuttaa omaa minuuttaan pukeutumisella. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa yksilöllisenä pukeutumisena voidaan pitää sitäkin, mikä monen suomalaisen mielestä ei näytä yksilölliseltä. Avainsanat: Yksilöllisyys, minuus, pukeutuminen, islam, naiset, prosessi, kokemus

Queensland pharmacist immunisation pilot phase 1 pharmacist vaccination - Influenza final report

The results of the pilot demonstrated that a pharmacist delivered vaccinations services is feasible in community pharmacy and is safe and effective. The accessibility of the pharmacist across the influenza season provided the opportunity for more people to be vaccinated, particularly those who had never received an influenza vaccine before. Patient satisfaction was extremely high with nearly all patients happy to recommend the service and to return again next year. Factors critical to the success of the service were: 1. Appropriate facilities 2. Competent pharmacists 3. Practice and decision support tools 4. In-­‐store implementation support We demonstrated in the pilot that vaccination recipients preferred a private consultation area. As the level of privacy afforded to the patients increased (private room vs. booth), so did the numbers of patients vaccinated. We would therefore recommend that the minimum standard of a private consultation room or closed-­‐in booth, with adequate space for multiple chairs and a work / consultation table be considered for provision of any vaccination services. The booth or consultation room should be used exclusively for delivering patient services and should not contain other general office equipment, nor be used as storage for stock. The pilot also demonstrated that a pharmacist-­‐specific training program produced competent and confident vaccinators and that this program can be used to retrofit the profession with these skills. As vaccination is within the scope of pharmacist practice as defined by the Pharmacy Board of Australia, there is potential for the universities to train their undergraduates with this skill and provide a pharmacist vaccination workforce in the near future. It is therefore essential to explore appropriate changes to the legislation to facilitate pharmacists’ practice in this area. Given the level of pharmacology and medicines knowledge of pharmacists, combined with their new competency of providing vaccinations through administering injections, it is reasonable to explore additional vaccines that pharmacists could administer in the community setting. At the time of writing, QPIP has already expanded into Phase 2, to explore pharmacists vaccinating for whooping cough and measles. Looking at the international experience of pharmacist delivered vaccination, we would recommend considering expansion to other vaccinations in the future including travel vaccinations, HPV and selected vaccinations to those under the age of 18 years. Overall the results of the QPIP implementation have demonstrated that an appropriately trained pharmacist can deliver safely and effectively influenza vaccinations to adult patients in the community. The QPIP showed the value that the accessibility of pharmacists brings to public health outcomes through improved access to vaccinations and the ability to increase immunisation rates in the general population. Over time with the expansion of pharmacist vaccination services this will help to achieve more effective herd immunity for some of the many diseases which currently have suboptimal immunisation rates.

Risk-based surveillance for avian influenza control along poultry market chains in South China: The value of social network analysis.

Over the past two decades, the poultry sector in China went through a phase of tremendous growth as well as rapid intensification and concentration. Highly pathogenic avian influenza virus (HPAIV) subtype H5N1 was first detected in 1996 in Guangdong province, South China and started spreading throughout Asia in early 2004. Since then, control of the disease in China has relied heavily on wide-scale preventive vaccination combined with movement control, quarantine and stamping out. This strategy has been successful in drastically reducing the number of outbreaks during the past 5 years. However, HPAIV H5N1 is still circulating and is regularly isolated in traditional live bird markets (LBMs) where viral infection can persist, which represent a public health hazard for people visiting them. The use of social network analysis in combination with epidemiological surveillance in South China has identified areas where the success of current strategies for HPAI control in the poultry production sector may benefit from better knowledge of poultry trading patterns and the LBM network configuration as well as their capacity for maintaining HPAIV H5N1 infection. We produced a set of LBM network maps and estimated the associated risk of HPAIV H5N1 within LBMs and along poultry market chains, providing new insights into how live poultry trade and infection are intertwined. More specifically, our study provides evidence that several biosecurity factors such as daily cage cleaning, daily cage disinfection or manure processing contribute to a reduction in HPAIV H5N1 presence in LBMs. Of significant importance is that the results of our study also show the association between social network indicators and the presence of HPAIV H5N1 in specific network configurations such as the one represented by the counties of origin of the birds traded in LBMs. This new information could be used to develop more targeted and effective control interventions.

Follicle stimulating hormone secretion and dominant follicle growth during treatment of Bos indicus heifers with intra-vaginal progesterone releasing devices, oestradiol benzoate, equine chorionic gonadotrophin and prostaglandin F-2 alpha

The aim of this study was to investigate the effects on follicle stimulating hormone (FSH) secretion and dominant follicle (OF) growth, of treatment of Bos indicus heifers with different combinations of intra-vaginal progesterone releasing devices (IPRD), oestradiol benzoate (ODB), PGF(2 alpha), and eCG. Two-year-old Brahman (BN; n=30) and Brahman-cross (BNX; n=34) heifers were randomly allocated to three IPRD-treatments: (i) standard-dose IPRD [CM 1.56 g; 1.56 g progesterone (P-4); n = 17]; (ii) half-dose IPRD (CM 0.78 g; 0.78 g p(4); n=15); (iii) half-dose IPRD + 300 IU eCG at IPRD removal (CM 0.78 g+G; n=14); and, (iv) non-IPRD control (2 x PGF(2 alpha); n=18) 500 mu g cloprostenol on Days -16 and -2. IPRD-treated heifers received 250 mu g PGF(2 alpha) at IPRD insertion (Day 10) and IPRD removal (Day -2) and 1 mg ODB on Day -10 and Day -1. Follicular dynamics were monitored daily by trans-rectal ultrasonography from Day -10 to Day 1. Blood samples for determination of P-4 were collected daily and samples for FSH determination were collected at 12 h intervals from Day -9 to Day -2. A significant surge in concentrations of FSH was observed in the 2 x PGF(2 alpha), treatment 12 h prior and 48 h after follicular wave emergence, but not in the IPRD-treated heifers. Estimated mean concentrations of total plasma P-4 during the 8 days of IPRD insertion was greater (P<0.001) in the CM 1.56 g P-4 treated heifers compared to the CM 0.78 g P-4 treated heifers (18.38 ng/ml compared with 11.09 ng/ml, respectively). A treatment by genotype interaction (P=0.036) was observed in the mean plasma P4 concentration in heifers with no CL during IPRD insertion, whereby BN heifers in the CM 1.56 g treatment had greater plasma P-4 than the BNX heifers on Days-9, -7, -6, -5, and -4. However, there was no genotype effect in the CM 0.78 g +/- G or the 2 x PGF(2 alpha) treatment. Treatment had no effect on the DF growth from either day of wave emergence (P=0.378) or day of IPRD removal (P=0.780) to ovulation. This study demonstrates that FSH secretion in B. indicus heifers treated with a combination of IPRD's and ODB to synchronise ovulation was suppressed during the period of IPRD insertion but no significant effect on growth of the DF was observed. (C) 2013 Elsevier B.V. All rights reserved.

Bayesian estimation of the dynamics of pandemic (H1N1) 2009 influenza transmission in Queensland: A space–time SIR-based model

Background A pandemic strain of influenza A spread rapidly around the world in 2009, now referred to as pandemic (H1N1) 2009. This study aimed to examine the spatiotemporal variation in the transmission rate of pandemic (H1N1) 2009 associated with changes in local socio-environmental conditions from May 7–December 31, 2009, at a postal area level in Queensland, Australia. Method We used the data on laboratory-confirmed H1N1 cases to examine the spatiotemporal dynamics of transmission using a flexible Bayesian, space–time, Susceptible-Infected-Recovered (SIR) modelling approach. The model incorporated parameters describing spatiotemporal variation in H1N1 infection and local socio-environmental factors. Results The weekly transmission rate of pandemic (H1N1) 2009 was negatively associated with the weekly area-mean maximum temperature at a lag of 1 week (LMXT) (posterior mean: −0.341; 95% credible interval (CI): −0.370–−0.311) and the socio-economic index for area (SEIFA) (posterior mean: −0.003; 95% CI: −0.004–−0.001), and was positively associated with the product of LMXT and the weekly area-mean vapour pressure at a lag of 1 week (LVAP) (posterior mean: 0.008; 95% CI: 0.007–0.009). There was substantial spatiotemporal variation in transmission rate of pandemic (H1N1) 2009 across Queensland over the epidemic period. High random effects of estimated transmission rates were apparent in remote areas and some postal areas with higher proportion of indigenous populations and smaller overall populations. Conclusions Local SEIFA and local atmospheric conditions were associated with the transmission rate of pandemic (H1N1) 2009. The more populated regions displayed consistent and synchronized epidemics with low average transmission rates. The less populated regions had high average transmission rates with more variations during the H1N1 epidemic period.

Equine multinodular pulmonary fibrosis in three horses in Australia

Background Equine multinodular pulmonary fibrosis (EMPF) is a recently described form of interstitial pneumonia associated with the presence of equine herpesvirus type 5 (EHV-5). Since 2007, several case reports from America, Europe and the United Kingdom have further characterised the clinical presentation and laboratory findings of this disease. Case reports Three Thoroughbred broodmares were diagnosed with EMPF. Diagnosis was based on lung histopathology and positive identification of EHV-5 using PCR DNA amplification. There was multiple organ involvement in all three cases, including identification of EHV-5 in hepatic tissue in one case. Two of the three horses died. Treatment with acyclovir was unsuccessful in one horse and one horse survived without antiviral or corticosteroid treatment. Conclusion This case series is, to the authors' knowledge, the first report of EMPF in Australia and adds to the clinical description of the disease.

Ispolnitelʻnyĭ chertezh karkasogo, krytogo cherepit︠s︡eĭ, zdanii︠a︡ dvukh-komplektnoĭ shkoly na poselke "Novyĭ-Putʹ", Krivorogskogo okruga i raĭona

Digital image

Ispolnitelʻnyĭ chertezh kamennogo, krytogo cherepit︠s︡eĭ, zdanii︠a︡ Larinskoĭ shkoly v poselke Tagancha, Krivorogskogo okruga i raĭona

Digital image

Ei ole miestä eikä naista : Queer-luenta keskiajan Euroopassa tunnettuja ristiinpukeutuvia pyhimyksiä kuvaavista teksteistä

Tarkastelen työssäni sitä, mitä ja miten myöhäisantiikin ja keskiajan Euroopassa liikkuneista ristiinpukeutuvista ja muuten sukupuolirajoja rikkoneista pyhimyksistä on kirjoitettu. Nostan näistä pyhimyksistä esille erityisesti Teklan, Marinan/Margareetan, Eufrosynen ja Wilgefortisin. Sovellan heidän legendoihinsa ja legendoista tehtyihin tulkintoihin queer-luentaa. Kysyn, miten pyhimysten sukupuoli on nähty ja millaisia kysymyksiä siihen liittyen on kysytty - ja mitä jätetty kysymättä - modernissa tutkimuskirjallisuudessa. Tarkastelen erityisesti, millaisia sukupuolen ylittämisen ja sukupuolettomuuden mahdollisuuksia tutkijat ovat legendoista löytäneet, ja kokeilen, mitä uusia tai toisenlaisia mahdollisuuksia oma luentani tuo esille. Käsittelen aihepiiriä koskevaa aiempaa tutkimusta paitsi osana pyhimyslegendojen tulkintahistoriaa myös tuoreina toisintoina legendoista. Queer toimii työssäni sekä näkökulmana että lukutapana. Queer-näkökulman ytimessä on ajatus sukupuolen performatiivisuudesta: sukupuoli on ilmiönä yhtäältä merkityksellisten tekojen ja eleiden toistoa ja toisaalta selviytymisstrategia. Ajatus sukupuolesta selviytymisstrategiana viittaa siihen, miten ihminen elää sekä kulttuuristen normien vaikutuksen alla että niihin vaikuttaen ja uusia merkityksiä antaen. Performatiivinen käsitys sukupuolesta kyseenalaistaa modernin sukupuolikäsityksen, jonka Judith Butler kiteyttää heteroseksuaalisen matriisin käsitteeseen. Queer-luennalla etsin ja täytän uudelleen sellaisia teksteistä löytyviä aukkoja ja analysoin sellaisia riitasointuja, jotka kertovat heteroseksuaalisesta matriisista. Lukutapani on sukua fenomenologisen sulkeistamisen harjoitukselle. Luentaani voi kuvata kokeilevaksi, erityisen sukupuoli- ja seksuaalisensitiiviseksi sosiaalisen konstruktionismin ajatuksiin perustuvaksi lähiluvuksi. Yhtenä lähtökohtana luennalleni on ajatus, että menneisyyden tuominen postmodernin läheisyyteen voi tuoda uutta valoa sekä menneisyyteen että postmoderniin. Työni sijoittuu uskontotieteen ja queer-tutkimuksen kenttien välillä paikkaan, jota ei ole Suomessa aikaisemmin kokeiltu. Teklan, Marinan/Margareetan, Eufrosynen ja Wilgefortisin legendoista nousee työssäni esille erityisesti neljä teologista Kristukseen liittyvää teemaa: kaste Kristukseen pukeutumisena, Kristuksen sukupuolittaminen, mieheksi tuleminen edellytyksenä Kristuksen seuraamiselle ja askeesi Kristuksen ruumiillisena imitoimisena. Queer-luennassani nämä teemat tarkentuvat ja osoittautuvat tärkeiksi tulkinta-avaimiksi ristiinpukeutuvien pyhimysten legendoihin. Nämä tulkinta-avaimet, queer sekä taustatiedot keskiajan sukupuolikäsityksistä valottavat sekä toinen toisiaan että työni kohdetta. Yhdessä ne tuovat esille kysymyksiä, jotka ovat aiemmassa tutkimuksessa jääneet yleensä kysymättä. Erityisesti queer-luentani nostaa esille kysymyksen sukupuolettomuuden mahdollisuudesta. Aiemmissa tutkimuksissa sukupuolen ylittäminen ohitetaan "tosiasiassa mahdottomana" asiana. Queer-luennassani kuitenkin näkyy, että sukupuolettomuus ei ole vain mahdollista, vaan myös uskonnollisesti erityisen merkityksellinen olemisen tapa. Työni perusteella sukupuolen ambivalenssi ja sukupuolettomuus voidaan lukea marginaalin sijasta aivan kristinuskon ytimeen. Myös Kristuksen hahmoa voidaan - ja ristiinpukeutuvien pyhimysten kohdalla kannattaa - katsoa nimenomaan kulttuuristen sukupuolirajojen ylittämisen kautta. Pyhimysten vaatteiden vaihtamisen voi lukea mieheksi naamioitumisen sijaan (sukupuoleltaan ambivalenttiin tai kokonaan sukupuolettomaan) Kristukseen pukeutumisena ja sitä kautta sukupuolesta riisuutumisena tai lapsen sukupuolettomaan tilaan jäämisenä. Queer-näkökulmasta voi puhua performatiivisesta sukupuolettomuudesta.

"Ai, noi muslimithan ei kai saa tehdä enkeleitä" : Uskonto ja uskontokasvatus monikulttuurisen päiväkodin arjessa ja kasvattajien puheessa

Tämä tutkimus on etnografisesti värittynyt kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen uskontokasvatukseen. Tutkimuskohteena oli eräs helsinkiläinen monikulttuurinen päiväkoti. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida päiväkodin arkea sekä haastatella päiväkodin kasvattajia (lastentarhanopettajat, lastenhoitajat) uskontoon ja uskontokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskohteen valintaan vaikutti päiväkodissa käynnissä ollut projekti, jonka puitteissa päiväkodin uskontokasvatusta oltiin kehittämässä ns. monikulttuuristen aamuhetkien muodossa. Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten uskonto ilmenee monikulttuurisen päiväkodin arjessa? 2. Millaisia diskursseja eli puhetapoja monikulttuurisen päiväkodin kasvattajat käyttävät puhuessaan uskontoon ja uskontokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä? Aineistonkeräämisen menetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja haastattelua. Tietoa tutkimuskohteesta kerättiin myös kasvattajatiimeille suunnatun kyselyn avulla. Vaikka tutkimuskohteena oli koko päiväkoti, niin käytännössä päiväkodin arki näyttäytyi tutkijalle yhden ryhmän toimintaan osallistumisen kautta. Tutkija vietti päiväkodissa yhteensä 28 päivää ja haastatteli 14 kasvattajaa. Kenttäpäivät jakautuivat kolmeen jaksoon aikavälillä 30.11.07–31.3.08. Ajankohdiksi oli valittu jakso ennen joulua, jakso ennen pääsiäistä ja jakso niiden välillä tammi-helmikuussa. Aineiston analyysissa ammennettiin sekä sisällönanalyysiä että diskurssianalyysiä käsittelevästä menetelmäkirjallisuudesta. Saatuja tuloksia peilattiin mm. varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin (Opetushallitus 2000; STAKES 2005) sekä Mohammed Abu-Nimerin (2001) malliin uskontojen välisen sensitiivisyyden kehittymisestä. Havainnointiaineistosta ilmenee se, miten varovaisesti, ongelmalähtöisesti ja välinpitämättömästikin kasvattajat suhtautuvat uskontokasvatukseen liittyviin kysymyksiin. Päiväkodissa aloitetut projektityöntekijän organisoimat aamunavaukset olivat kuitenkin tuomassa uudenlaista kielenkäyttöä ja myönteisen asennoitumisen mallia niin sisältöaluetta kuin eri uskontoja kohtaan. Niissä olikin havaittavissa sillanrakentamista erityisesti kristinuskon ja islamin välille. Tämä oli ymmärrettävää, sillä 55 % lapsista oli kotitaustaltaan kristittyjä ja 31 % muslimeja. Kaiken kaikkiaan päiväkodissa uskonnon ilmenemiseen liittyneet tilanteet voitiin jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: yllättävä arki (erityisesti ruokailu ja pukeutuminen), joulun ja pääsiäisen aika sekä monikulttuuriset aamunavaukset. Haastatteluaineistosta muodostettiin viisi erilaista kasvattajien tapaa puhua uskontoon ja uskontokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä: 1. Omaa uskontoa puolustava puhetapa. 2. Uskontojen välistä tasavertaisuutta korostava puhetapa. 3. Uskontokasvatusta vähättelevä ja kiinnostumattomuutta ilmentävä puhetapa. 4. Uskontokasvatuksen etäistävä puhetapa. 5. Uskontojen aiheuttamaa hämmennystä ilmaiseva puhetapa. Kontekstin muodostetuille puhetavoille antaa havainnointiaineisto. Kaiken kaikkiaan on havaittavissa, että kasvattajien eriasteiset henkilökohtaiset suhtautumistavat ovat vaikuttamassa kasvatustoiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen, tässä tapauksessa toteuttamatta jättämiseen. Ne myös vähentävät kasvattajien ammatillista asennoitumista uskontokasvatuksen sisältöalueeseen. Kun kokonaisuutta peilattiin Abu-Nimerin malliin, todettiin, että eri uskontojen kohtaaminen haastaa kasvattajat paljon voimakkaammin kuin eri kulttuurien kohtaaminen. Kasvattajien tulisikin mm. tunnistaa uskontojen ja katsomusten erilaisuuden itsessään aiheuttamia tunteita, jotta mahdolliset kielteiset tunteet eivät olisi vaikuttamassa kasvatustilanteissa. Mallin peilaaminen päiväkodin arkeen ja kasvattajien puhetapoihin lisää ymmärtämystä siitä, miten syvälle menevästä asiasta kulttuurien välisessä kommunikaatiossa on kyse, kun siihen lisätään uskontojen ulottuvuus - tässä tapauksessa uskontokasvatuksen ulottuvuus monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa päiväkodissa.

"Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin." : Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla

On the material level of poverty, the work shows how the Great Depression forced rural women and children to enhance their work input and find new ways of coping. The most serious impact of the Depression was poor nutrition, as well as scarcity of food and clothes. Women's and men's ways to make a living started to resemble each other; men had also to consent to wages in form of foodstuff. The research also focuses on immaterial poverty by means of exploring experiences of otherness: shame, hatred and expressions of protest. Substantial humiliation was induced by poor relief and begging. A clear gap prevailed between the poor and the better off people in school, work and at leisure. The economic crisis deepened this gap even further. The dissertation specifies the poor people s every day experiences by taking into account the different worlds of men and women. The analysis of four different memory-based sources is the core in the micro-historical research design. The narrators of the research were survivors, unlike many others, who experienced the Great Depression. Moralization and humiliation of the poor have not ceased in contemporary society. Therefore, the historical perspective of both the material and the immaterial side of poverty could increase the understanding of the multifaceted phenomenon of today s poverty.

Are organisations prepared for e-health implementation to respond to pandemic influenza?

E-health can facilitate communication and interactions among stakeholders involved in pandemic responses. Its implementation, nevertheless, represents a disruptive change in the healthcare workplace. Organisational preparedness assessment is an essential requirement prior to e-health implementation; including this step in the planning process can increase the chances of programme success. The objective of this study is to develop an e-health preparedness assessment model for pandemic influenza (EHPM4P). Following the Analytic Hierarchy Process (AHP), 20 contextual interviews were conducted with domain experts from May to September 2010. We examined the importance of all preparedness components within a fivedimensional hierarchical framework that was recently published. We also calculated the relative weight for each component at all levels of the hierarchy. This paper presents the hierarchical model (EHPM4P) that can be used to precisely assess healthcare organisational and providers' preparedness for e-health implementation and potentially maximise e-health benefits in the context of an influenza pandemic. Copyright © 2013 Inderscience Enterprises Ltd.

Microbe-induced activation of inflammatory cytokine response in human cells

Human body is in continuous contact with microbes. Although many microbes are harmless or beneficial for humans, pathogenic microbes possess a threat to wellbeing. Antimicrobial protection is provided by the immune system, which can be functionally divided into two parts, namely innate and adaptive immunity. The key players of the innate immunity are phagocytic white blood cells such as neutrophils, monocytes, macrophages and dendritic cells (DCs), which constantly monitor the blood and peripheral tissues. These cells are armed for rapid activation upon microbial contact since they express a variety of microbe-recognizing receptors. Macrophages and DCs also act as antigen presenting cells (APCs) and play an important role in the development of adaptive immunity. The development of adaptive immunity requires intimate cooperation between APCs and T lymphocytes and results in microbe-specific immune responses. Moreover, adaptive immunity generates immunological memory, which rapidly and efficiently protects the host from reinfection. Properly functioning immune system requires efficient communication between cells. Cytokines are proteins, which mediate intercellular communication together with direct cell-cell contacts. Immune cells produce inflammatory cytokines rapidly following microbial contact. Inflammatory cytokines modulate the development of local immune response by binding to cell surface receptors, which results in the activation of intracellular signalling and modulates target cell gene expression. One class of inflammatory cytokines chemokines has a major role in regulating cellular traffic. Locally produced inflammatory chemokines guide the recruitment of effector cells to the site of inflammation during microbial infection. In this study two key questions were addressed. First, the ability of pathogenic and non-pathogenic Gram-positive bacteria to activate inflammatory cytokine and chemokine production in different human APCs was compared. In these studies macrophages and DCs were stimulated with pathogenic Steptococcus pyogenes or non-pathogenic Lactobacillus rhamnosus. The second aim of this thesis work was to analyze the role of pro-inflammatory cytokines in the regulation of microbe-induced chemokine production. In these studies bacteria-stimulated macrophages and influenza A virus-infected lung epithelial cells were used as model systems. The results of this study show that although macrophages and DCs share several common antimicrobial functions, these cells have significantly distinct responses against pathogenic and non-pathogenic Gram-positive bacteria. Macrophages were activated in a nearly similar fashion by pathogenic S. pyogenes and non-pathogenic L. rhamnosus. Both bacteria induced the production of similar core set of inflammatory chemokines consisting of several CC-class chemokines and CXCL8. These chemokines attract monocytes, neutrophils, dendritic cells and T cells. Thus, the results suggest that bacteria-activated macrophages efficiently recruit other effector cells to the site of inflammation. Moreover, macrophages seem to be activated by all bacteria irrespective of their pathogenicity. DCs, in contrast, were efficiently activated only by pathogenic S. pyogenes, which induced DC maturation and production of several inflammatory cytokines and chemokines. In contrast, L. rhamnosus-stimulated DCs matured only partially and, most importantly, these cells did not produce inflammatory cytokines or chemokines. L. rhamnosus-stimulated DCs had a phenotype of "semi-mature" DCs and this type of DCs have been suggested to enhance tolerogenic adaptive immune responses. Since DCs have an essential role in the development of adaptive immune response the results suggest that, in contrast to macrophages, DCs may be able to discriminate between pathogenic and non-pathogenic bacteria and thus mount appropriate inflammatory or tolerogenic adaptive immune response depending on the microbe in question. The results of this study also show that pro-inflammatory cytokines can contribute to microbe-induced chemokine production at multiple levels. S. pyogenes-induced type I interferon (IFN) was found to enhance the production of certain inflammatory chemokines in macrophages during bacterial stimulation. Thus, bacteria-induced chemokine production is regulated by direct (microbe-induced) and indirect (pro-inflammatory cytokine-induced) mechanisms during inflammation. In epithelial cells IFN- and tumor necrosis factor- (TNF-) were found to enhance the expression of PRRs and components of cellular signal transduction machinery. Pre-treatment of epithelial cells with these cytokines prior to virus infection resulted in markedly enhanced chemokine response compared to untreated cells. In conclusion, the results obtained from this study show that pro-inflammatory cytokines can enhance microbe-induced chemokine production during microbial infection by providing a positive feedback loop. In addition, pro-inflammatory cytokines can render normally low-responding cells to high chemokine producers via enhancement of microbial detection and signal transduction.