Ellen Bernkopf nee Catzenstein with her mother Aenny Catzenstein nee Gottschalk.

Digital Image

Aenny Catzenstein nee Gottschalk, blind from glaucoma, with her daughter Ellen Bernkopf nee Catzenstein; London.

Digital Image

Yael Bernkopf with her mother Ellen; Israel.

Digital Image

Comparative analysis of Tritrichomonas foetus (Riedmuller, 1928) cat genotype, T. foetus (Riedmuller, 1928) cattle genotype and Tritrichomonas suis (Davaine, 1875) at 10 DNA loci

The parasitic protists in the genus Tritrichomonas cause significant disease in domestic cattle and cats. To assess the genetic diversity of feline and bovine isolates of Tritrichomonas foetus (Riedmuller, 1928) Wenrich and Emmerson, 1933, we used 10 different genetic regions, namely the protein coding genes of cysteine proteases 1,2 and 4-9 (CP1, 2, 4-9) involved in the pathogenesis of the disease caused by the parasite. The cytosolic malate dehydrogenase 1 (MDH1) and internal transcribed spacer region 2 of the rDNA unit (ITS2) were included as additional markers. The gene sequences were compared with those of Tritrichomonas suis (Davaine. 1875) Morgan and Hawkins, 1948 and Tritrichomonas mobilensis Culberson et al., 1986. The study revealed 100% identity for all 10 genes among all feline isolates (=T. foetus cat genotype), 100% identity among all bovine isolates (=T. foetus cattle genotype) and a genetic distinctness of 1% between the cat and cattle genotypes of T. foetus. The cattle genotype of T. foetus was 100% identical to T. suis at nine loci (CP1, 2,4-8, ITS2, MDH1). At CP9, three out of four T. suis isolates were identical to the T. foetus cattle genotype, while the T. suis isolate SUI-H3B sequence contained a single unique nucleotide substitution. Tritrichomonas mobilensis was 0.4% and 0.7% distinct from the cat and cattle genotypes of T. foetus, respectively. The genetic differences resulted in amino acid changes in the CP genes, most pronouncedly in CP2, potentially providing a platform for elucidation of genotype-specific host-pathogen interactions of T. foetus. On the basis of this data we judge T. suis and T. foetus to be subjective synonyms. For the first time, on objective nomenclatural grounds, the authority of T. suis is given to Davaine, 1875, rather than the commonly cited Gruby and Delafond, 1843. To maintain prevailing usage of T. foetus, we are suppressing the senior synomym T. suis Davaine, 1875 according to Article 23.9, because it has never been used as a valid name after 1899 and T. foetus is widely discussed as the cause of bovine trichomonosis. Thus bovine, feline and porcine isolates should all be given the name T. foetus. This promotes the stability of T. foetus for the veterinary and economically significant venereal parasite causing bovine trichomonosis. (C) 2012 Australian Society for Parasitology Inc. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.

Erich Goldberg Collection 1928-1933

Admission letter from Westfalia Loge (1928); letter of refusal for hospital admission for non Aryans (1933).

Wilhelm Weinberg Collection 1928-1938

Copies of documents pertaining to the education of Rabbi Wilhelm Weinberg

Lucien Wolf and David Mowshowitch papers, [ca. 1869-1959]

Correspondence, reports, minutes, manuscripts, and clippings relating to the activities of Wolf, Mowshowitch, and the Joint Foreign Committee, as well as to the political situation of Jews in various countries and to the Paris Peace Conference. Papers of Lucien Wolf include his diary, lectures on English-German relations and English-Russian relations; bibliography of Wolf's works on Jewish themes; clippings of Wolf's articles; congratulations on his seventieth birthday; article on his last interview with Chamberlain; and correspondence with parents, 1869-1882, A. Abrahams, 1914-1925, Chief Rabbi Dr. J.H. Hertz, 1892-1923, Clara Melchior, 1913-1929, Jacob Schiff, 1910, Maxim Vinawer, 1917, Mark Wischnitzer, 1926-1928, Lord Robert Cecil, 1916-1919, Lord Rothschild, 1906, Cyrus Adler, Count J. Bernstorff, Szymon Ashkenazy, Solomon Dingol, Louis Marshall, Claude G. Montefiore, Sir Edward Sassoon, Jacob Schiff, Lord William Selborne, Nakhum Sokolow, Oscar Straus, Chaim Weizmann, the American Jewish Congress, 1916-1923, Hilfsverein der Deutschen Juden, 1913, and Jewish Historical Society of England.

Julius Bisno collection, undated, 1780, 1801-1980.

Jewish organization executive. Primarily autographs, photos, writings, speeches, and biographical material, collected by Bisno, relating to ca. 120 Jews who have attained prominence in American public life; together with papers (1923-32) from Congregation Talmud Torah of Los Angeles, letters (1928-37) relating to other Jewish organizations in Los Angeles, and 3 letters of Stephen S. Wise, dealing with the general Jewish situation in Europe in 1933 and with the question of Jewish participation in the 1936 Olympic games. Persons represented include Benjamin N. Cardozo, Abe Fortas, Felix Frankfurter, Henry Horner, Herbert H. Lehman, and Lewis L. Strauss.

Industrial Removal Office records undated, 1899-1922

Contains Board of Directors minutes (1903, 1907), Executive Committee minutes (1907), Removal Committee minutes (1903-1917), Annual Reports (1910, 1913), Monthly Reports (1901-1919), Monthly Bulletins (1914-1915), studies of those removed, Bressler's "The Removal Work, Including Galveston," and several papers relating to the IRO and immigration. Financial papers include a budget (1914), comparative per capita cost figures (1909-1922), audits (1915-1918), receipts and expenditures (1918-1922), investment records, bank balances (1907-1922), removal work cash book (1904-1911), office expenses cash account (1903-1906), and the financial records of other agencies working with the IRO (1906). Includes also removal case records of first the Jewish Agricultural Society (1899-1900), and then of the IRO (1901-1922) when it took over its work, family reunion case records (1901-1904), and the follow-up records of persons removed to various cities (1903-1914). Contains also the correspondence of traveling agents' contacts throughout the U.S. from 1905-1914, among them Stanley Bero, Henry P. Goldstein, Philip Seman, and Morris D. Waldman.

Baron de Hirsch Fund records undated, 1870-1991.

Contains Deed of Trust, By-Laws, Annual Reports, Corporation Minutes (1909, 1913-1919, 1923-1924, 1926-1933), Minutes of the Board of Trustees (1893, 1899, 1907, 1910, 1915-1916, 1918, 1923, 1926-1927, 1930-1933), and the minutes, correspondence, and reports of the various national and local committees. Financial materials include income and expenditure records (1891-1933), audits (1919-1923, 1926-1928), the records of agricultural loans and mortgages, bond and real estate holdings, and bequests. Includes also correspondence and other materials regarding the establishment of the Fund, correspondence of and other papers concerning the Baron and Baroness de Hirsch, and several histories of the Fund. Included in the wide range of activities are material on the work of the Agriculture Bureau and the Jewish Agriculture Society, Housing, English Classes, Immigration (including monthly reports for several ports of entry 1885-1916) and Immigrant Aid, German Refugee Aid in the early years of the Holocaust, Kings Park, N.Y. Test Farm, the Laundry Project, Peekskill Farm, Public Baths, Student Loans, the Baron de Hirsch Trade School, and the Woodbine Colony and Baron De Hirsch Agricultural & Industrial School. Contains also materials on the Colonization attempts made in Colorado, Connecticut, Florida, Louisiana, Michigan, Minnesota, North Dakota, New Jersey, New York, Pennsylvania, South Dakota, Galveston, Texas, The Southwest, Washington, Canada, and Mexico.

Hebrew College collection, 1928-1996

Louis Hurwich, then superintendent of the Bureau of Jewish Education of Boston, founded Hebrew Teacher’s College in 1921. Hurwich was concerned about Jewish teachers leaving the field of Jewish education for other professions and sought an educational system that promoted Hebrew literacy at all levels. Hebrew Teacher’s College was also responsible for maintaining Hebrew High School (Prozdor), located at 14 Crawford Street in Roxbury, Massachusetts. Those students who graduated from the high school could matriculate to Hebrew Teacher’s College without having to take an exam. In 1943, the high school offered Talmud classes in addition to its regular curriculum, with studies in the Bible, Hebrew, Jewish History, and codes and customs. In 2002, the College moved to its current location in Newton, Massachusetts. One year later, it opened its Rabbinical School. This collection contains brochures, catalogs, commencement addresses, event fliers, invitations, pamphlets and publications.

Irma Stern Midas Collection 1928-1939

Booklet with clippings about concerts in which Irma Stern participated.

Holistic Spirituality in the Thinking of Ellen White

Spiritualiteetti viittaa syvälliseen, inhimilliseen ulottuvuuteen ja ominaisuuteen, jonka tarkka määritteleminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Sitä vastaa yhtäältä uskonnollisuuden kautta toteutuva, elämän tarkoitukseen ja syvemmän olemuksen etsintään liittyvä hengellisyys, mutta toisaalta myös kaikkea muuta hengen viljelyä ja mielekkään olemisen tavoittelua tarkoittava henkisyys. John Swintonin mukaan hengen ulottuvuus on se inhimilliseen olemukseen kuuluva, dynaaminen elinvoima, joka virkistää ja elävöittää ihmistä ja motivoi häntä etsimään Jumalaa, arvoja, merkitystä, tarkoitusta ja toivoa. Tämä tutkimus nostaa tarkastelun kohteeksi kokonaisvaltaisen hengellisyyden, jolloin huomio kiinnitetään niihin sidoksiin, joiden kautta hengen ulottuvuus liittyy muihin inhimillisen elämän olennaisiin toimintoihin ja näkökulmiin. Tällaisia ovat 1) ajattelu 2) teot ja käytännön toiminta 3) suhteet ja vuorovaikutusverkostot 4) tunteet ja kanssakäymistä ohjaavat asenteet 5) olemassaolon ja olemisen ulottuvuudet. Kokemusten merkitys, arvo ja mielekkyys hahmottuvat juuri hengen alueella, toisin sanoen sisäisesti, hengellisenä ja henkisenä asiana. Tutkimusmateriaalina tässä tutkimuksessa on amerikkalaisen vuosina 1827 1915 eläneen Ellen Whiten kuusi myöhäiskauden teosta vuosilta 1892 1905 ja tutkimusmenetelmänä on käytetty systemaattista analyysiä. Olennaista Whiten tavassa käsitellä uskonnon harjoitukseen liittyviä aiheita on hänen käytännöllinen ja elämän arkeen kiinteästi niveltyvä otteensa. Tutkimus paljastaa, että Martti Lutherin käsitykset ovat merkittävästi vaikuttaneet Whiten ajatteluun. Lähteistä paljastuu samankaltaisuutta hänen näkemystensä ja uusimman suomalaisen Luther-tutkimuksen Martti Lutherin tuotannosta esiin nostaman ajattelutavan välillä. Vaikka teologisen oppineisuuden kannalta White ja Luther ovat eri tasoilla, kummankin käsitys ihmisen ja Jumalan välisen suhteen perusolemuksesta on samankaltainen: Lähtökohtana sille on Jumalan rakkaus ja hänen armostaan lähtenyt toiminta. Toiseksi, ihmisen ja Kristuksen välinen, olemuksellinen yhteys, unio , on perustana sille, että Jumala hyväksyy ihmisen ja huolehtii hänestä nyt ja ikuisesti. Kolmanneksi, tämä ihmisen ja Kristuksen liittoutuminen ja yhdistyminen ilmenee yhteistoimintana ja kumppanuutena yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmassa. White korostaa ihmisen ja Kristuksen välisen hengellisen suhteen vuorovaikutteista ja toiminnallista luonnetta, joka tulee ilmi epäitsekkyytenä, toisten ihmisten ja heidän tarpeittensa huomioimisena sekä myötätuntona ja kykynä asettua toisen asemaan. Terveellistä elämäntapaa ja kasvatusta koskevat ajatuksensa White liittää siihen laaja-alaiseen näkemykseen hengellisyydestä, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hän ei näe spiritualiteettia elämän arjesta irrallisena tai erillisenä saarekkeena, vaan ihmistä kaikessa ohjaavana, voimaannuttavana ja mielekkyyttä tuottavana, ensisijaisena ulottuvuutena. Tutkimuksen kuluessa myös Whiten usein käyttämät Jumalalle antautumisen ja luonteen käsitteet nousevat tarkastelun kohteiksi. Hänen mukaansa ihminen ei tahdonponnistuksillaan yksin pysty tavoittamaan Jumalaa vaan hänen on lakattava Jumalan rakastavan kutsun edessä itse tahtomasta ja suostuttava liittymään Jumalan tahtoon ja tarkoitukseen. Tämä liittyy siihen sisäiseen muutokseen, jota White kuvaa luonteen käsitteen avulla. Jumalan armon vaikuttama tahdon uudelleen suuntaaminen muuttaa ihmisen olemusta, arvoja, asennoitumisen tapaa ja myötätuntoisen vuorovaikutuksen kykyä niin ettei ihminen ole enää aivan sama kuin ennen. Kysymys on toisaalta yhtäkkisestä ja kertakaikkisesta olemuksellisesta muuttumisesta, mutta samalla myös hiljaisesta, elämänmittaisesta kasvusta ja kypsymisestä. Juuri luonteen käsitteen avulla White kuvaa hengellisyyttä ja siihen kuuluvaa sisästä matkaa. Tässä tutkimuksessa spiritualiteettia lähestytään yleisinhimillisenä piirteenä ja ominaisuutena, jolloin huomio ei ole ensisijaisesti yksittäisissä opillisissa käsityksissä tai uskonnollisuuden harjoittamisen muodoissa. Tarkoituksena on luoda kokoava rakenne, jonka puitteissa holistinen spiritualiteetti voidaan selkeämmin hahmottaa ja yksilöidymmin ymmärtää.

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsemännen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaelämäkertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittömästi äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen elämäntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

Old Timers Reunion 1928

Leonard Carpenter Panama Canal Collection. Photographs: Views of Panama and the Canal. [Box 1] from the Special Collections & Area Studies Department, George A. Smathers Libraries, University of Florida.