Vesiteiden pato- ja sulkurakenteiden korjaustarpeen määrittäminen Suomen merkittävimmissä vesivoimalaitoksissa

Tämän diplomityön tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten vesivoimalaitosten vesiteiden pato – ja sulkurakenteiden tulevia korjaustarpeita seuraavien viiden vuoden aikana. Tutkimuskohteiksi rajattiin yli 1 MW:n ja ennen vuotta 1975 valmistuneet sekä vielä peruskorjaamattomat kohteet. Näillä rajauksilla muodostui 73 vesivoimalaitoksen joukko. Näissä vesivoimalaitoksissa oli yhteensä 133 koneistoa ja 394 erilaista sulkurakennetta. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla 30 henkilöä yhteensä 24:stä eri yhtiöstä. Haastateltavat olivat pääasiassa laitosten käyttö- tai kunnossapitopäälliköitä, mutta myös omistajayhtiöiden ylintä johtoa. Strukturoidun haastattelulomakkeen avulla toteutettuna haastattelu oli siten lähes puhdas kyselytutkimus, jonka vastausprosentiksi muodostui 100 %. Haastattelu mahdollisti epäselvien yksityiskohtien selvittämisen ja siten tutkimuksen luotettavuus muodostui suuremmaksi kuin pelkällä kyselylomake - mittauksella. Tulokset osoittivat, että tulevia korjaustarpeita havaittiin noin kolmasosassa tutkimuskohteista. Tyypillisimmät korjaustarpeet ovat vesiteiden betonirakenteisiin tulleissa vaurioissa sekä sulkurakenteiden teknisen ikääntymisen myötä tulevissa tiiviysongelmissa sekä toiminnallisissa vioissa.

Nopeusrajoituksen 100 km/h alentamisen liikenneturvallisuusvaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, esisuunnitelma

Työn tavoitteena ovat valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja niiden saavuttaminen tienpitäjän toimenpitein.Tässä työssä tarkasteltiin maanteitä, joilla on kesäaikana voimassa 100 km/h nopeusrajoitus. Työssä vertailtiin nykyisten 100 km/h väylien tierekisteritietoja uusiin nopeus-rajoitusohjeisiin (LVM:n yleisohje 2009) sekä vertailtiin ko. tiejaksojen onnettomuustiheyksiä ja -asteita valtakunnallisiin lukuihin (Liikennevirasto, 2012). Lisäksi 100 km/h tieosuuksien ympäristön asukastiheyttä tarkasteltiin Rakennus- ja huoneistorekisteritietojen perusteella. Näiden tietojen perusteella muodostuivat mahdolliset nopeusrajoituksen alentamista vaativat tiejaksot. Nopeusrajoituksen alentamista liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi tarkasteltiin seuraavien priorisointiperiaatteiden mukaisesti: 1. 0-vision ja ihmisen kestokyvyn mukainen priorisointi: • Millä 100 km/h tiejaksoilla ei ole keskikaidetta? 2. Vastaavatko 100 km/h tiejaksot nykyisiä nopeusrajoitusohjeita? 3. Esiintyykö 100 km/h tiejaksoilla korkeita onnettomuustiheyksiä ja -asteita? Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtotiimin päätöksen mukaisesti nopeusrajoitusta alennetaan 80 km/h:iin yhteensä 23 kilometrin matkalla. Lisäksi talvinopeusrajoitusta alennetaan yhteensä 9 kilometrin pituisella tiejaksolla. Nopeusrajoitustoimenpiteiden lisäksi yhden liittymän kohdalle päätettiin asettaa ohituskiellot ja yhdelle tiejaksolle esitettiin tehtäväksi puuston raivausta. Toimenpiteillä saavutetaan noin 0,78 vuosittainen vähenemä henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa. Toimenpiteiden yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat yhteensä 600 000 euroa/vuosi.

Vastaus ed. Leinosen ym. kysymykseen, joka koskee Pohjois-Suomen taloudellista kokonaisratkaisua

Puhe