Les voix des contes : stratégies narratives et projets discursifs des contes de Perrault, Grimm et Andersen

Les contes de Charles Perrault, des frères Jacob et Wilhelm Grimm, et de Hans Christian Andersen sont parmi les plus connus du genre, mais leur rapprochement masque parfois le fait qu'ils n'ont pas été écrits à la même époque, ni dans la même culture, et qu'ils comportent de nombreuses différences, notamment du point de vue thématique. Il y a cependant aussi des textes extrêmement proches dans leurs recueils : « La belle au bois dormant » raconte comme « Dornröschen » (« Rose d'épine ») l'histoire d'une princesse condamnée à dormir cent ans, puis réveillée par un prince ; « Die sechs Schwäne » (« Les six cygnes ») et « De vilde Svaner » (« Les cygnes sauvages ») relatent tous les deux l'histoire d'une princesse à la recherche de ses frères transformés en cygnes par leur belle-mère. Ces cas-là aident à appréhender les différences essentielles entre les textes, mais aussi à mieux comprendre pourquoi, en dépit des différences, ils sont reconnus comme des parangons du genre. Avec une double approche linguistique et comparatiste, cette thèse s'attache à montrer que les auteurs construisent des manières de raconter particulières. Cela concerne par exemple la place du narrateur dans le récit, la logique selon laquelle s'enchaînent les événements, ou encore l'utilisation du discours représenté. Loin de constituer de simples préférences stylistiques, ces stratégies narratives doivent être mises en relation avec un « projet discursif » : en décidant de publier un recueil de contes, comment les auteurs envisagent-ils le genre, et comment se situent-ils dans le contexte littéraire et culturel de l'époque ? Bien que Perrault, les Grimm et Andersen développent chacun un projet différent, ils exploitent tous trois un mode d'énonciation particulier, à la façon d'un discours rapporté : le conte apparaît comme un enchevêtrement de voix où un conteur relate une histoire déjà racontée auparavant, comme s'il rapportait la voix d'un autre conteur, s'inscrivant ainsi dans une tradition où l'on parle toujours à la suite de quelqu'un. L'analyse des différences entre Perrault, les Grimm et Andersen permet ainsi de construire une poétique du genre : écrire un conte, c'est convoquer une tradition populaire et, d'un point de vue énonciatif, c'est inscrire sa voix dans le concert des voix généré par le conte.

Olmsted, De Bow, and the Weight of Evidence on the American Slave South

Scholarship on the American Slave South generally agrees that John Eliot Cairnes's The Slave Power provided a highly biased interpretation of the functioning and long-term viability of the southern slave economy. Published shortly after the outbreak of the Civil War, its partisanship is partly attributed to its clearly stated goal to shift British support from the secession states to the states of the Union. Thus, it is generally agreed, Cairnes sifted his sources to obtain the desired outcome. A more balanced use of the sources at his possession would have provided a very different outcome. This paper will challenge this general assessment of Cairnes's book by examining in some detail two of Cairnes's most important sources: Frederic Law Olmsted's travelogues on the American Slave South and James D. B. De Bow's compilation of statistical data and essays in his Industrial Resources, etc., of the Southern and Western States (1852-53). By contrasting De Bow's use of statistical evidence with Olmsted's travelogues, my final purpose is to question the weight of evidence on the American Slave South. Cairnes aimed, I will argue, much more to balance the evidence than is generally acknowledged, but it is misleading to think that balancing a wide range of evidence washes out bias if this evidence itself is politically skewed, as is the rule rather than the exception.

Mediating the Immediate – Endogenous meanings and simulated narratives in ludic spaces

The thesis discusses games and the gaming experience. It is divided into two main sections; the first examines games in general, while the second concentrates exclusively on electronic games. The text approaches games from two distinct directions by looking at both their spatiality and their narrativity at the same time. These two points of view are combined right from the beginning of the text as they are used in conceptualising the nature of the gaming experience. The purpose of the thesis is to investigate two closely related issues concerning both the field of game studies and the nature of games. In regard to studying games, the focus is placed on the juxtaposition of ludology and narratology, which acts as a framework for looking at gaming. In addition to aiming to find out whether or not it is possible to undermine the said state of affairs through the spatiality of games, the text looks at the interrelationships of games and their spaces as well as the role of narratives in those spaces. The thesis is characterised by discussing alternative points of view and its hypothetical nature. During the text, it becomes apparent that the relationship between games and narratives is strongly twofold: on one hand, the player continuously narrativizes the states the game is in while playing, while the narratives residing within the game space form their own partially separate narrative spaces, on the other. These spaces affect the conception the player has of the game states and the events taking place in the game space itself.

Towards Innovative Virtual Learning in Vocational Teacher Education: Narratives as a Form of Meaningful Learning

http://www.eurodl.org/.

Generic features of eighteenth-century American runaway slave advertisements

Pro-gradu –tutkielmani aiheena ovat 1700-luvun ”karanneet orjat” – sanomalehtiilmoitusten genrelle ominaiset piirteet. Tutkimusaineisto koostuu 190 ilmoituksesta, jotka ovat alkuperäisesti ilmestyneet virginialaisissa, pennsylvanialaisissa ja newyorkilaisissa sanomalehdissä 1730-luvulta 1770-luvulle. Tutkimuksen kohteeksi on rajattu ilmoitukset, joissa yksityishenkilöt ilmoittavat orjan/orjien karanneet ja lupaavat kiinniottajalle palkkion. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaisia ovat tyypilliset kielelliset piirteet näissä teksteissä ja millainen on prototyyppinen genren edustaja. Genreteorian lisäksi teoriaosuudessa käsittelen jonkin verran 1700- luvun englannin kielen yleisiä piirteitä sekä orjuuden ja sanomalehtien syntyhistoriaa Amerikassa taustoittaakseni tutkimusta. Analyysissa hyödynnän mm. Swalesin ja Bhatian käyttämää käsitettä siirroista (moves). Tutkin ilmoituksien tyypillistä rakennetta jakamalla ne yhdeksään siirtoon, joilla kaikilla on oma tehtävänsä ilmoituksessa. Jotkut siirrot, kuten karkulaisen kuvailu ja palkkion lupaaminen, esiintyvät kaikissa ilmoituksissa, kun taas toiset siirrot ovat läsnä harvemmin. Muita tälle genrelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat esim. ilmoituksissa toistuvat kiinteät fraasit ja tietyt sanastolliset erikoisuudet. Lisäksi tutkin ilmoituksissa käytettäviä tapoja viitata asiaan liittyviin henkilöihin, sekä erilaisia toimia, joita ilmoitusten jättäjät ilmoituksien avulla suorittavat. Genressä on havaittavissa pieniä reilun neljänkymmenen vuoden kuluessa tapahtuneita muutoksia, mutta myös eroavaisuuksia eri siirtokuntien ilmoitusten välillä. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka ”karanneet orjat” –ilmoitukset voivat vaihdella rakenteeltaan ja sanavalinnoiltaan, suuri osa ilmoituksista seuraa kuitenkin melko prototyyppistä muottia.

Written cancer narratives : an ethnomedical study of cancer patients thoughts, emotions and experiences

Lectio praecursoria at the University of Helsinki 15.1.2011.

Co-created Mobile Narratives

FM Marjo Mäenpään Turun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen digitaalisen kulttuurin oppialalle valmistunut väitöskirja Co-created Mobile Narratives tarkastetaan Porin yliopistokeskuksessa 27. huhtikuuta 2013. Marjo Mäenpää tutkii, kuinka ihmiset tarinallistavat elämänsä, kuvittavat ja jakavat kokemuksiaan toisten ihmisten kanssa mobiilin median avulla. Elämänjulkaisemisesta on tullut ihmisten arkista toimintaa. Mäenpää lähestyy jaettuja kännykkävideotarinoita kolmesta eri näkökulmasta. Hän tutkii tarinoiden rakennetta, julkaisemista ja julkaisevia yhteisöjä narratologian, yhteisöjen toiminnan ja mediantutkimuksen valossa. Teoreetikot aina Aristoteleesta klassisen narratologian tutkijoihin ovat esittäneet erilaisia tarinallisuuden kaavoja ja rakenteita, joita on havaittavissa myös yhteisössä tuotetuista videotarinoista. Myöhemmän alan tutkimustradition, mm. kognitiivisen narratologian mukaan ihmiset hahmottavat tarinallisia kokonaisuuksia pienemmistäkin fragmenteista ja vihjeistä. Elämän tarinaa, käännekohtia ja elämyksiä kerrotaan usein – esimerkiksi Facebookissa – yksittäisillä, sattumanvaraisilla kuvilla. Yhteisöllinen tuotanto edellyttää luottamusta. Yhteisö jakaa tarinoita, jotka voivat olla hyvinkin fragmentaarisia, mutta saavat merkityksensä yhteisestä kokemusmaailmasta ja kulttuurista. Julkaiseminen on sattumanvaraista, luovaa toimintaa, jonka lopputulos voi olla ennalta arvaamaton. Kuitenkin julkaiseminen edellyttää jonkinlaista aktiivista toimijaa tai tuottajaa. Rakenteen julkaisemiselle voi antaa tuottaja, moderaattori tai hyvin rakennettu teknologinen julkaisualusta. Monitieteisen väitöstutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto- yliopiston Porin yksiköiden yhteisestä Mobile Social Media -tutkimushankkeesta. Vuosina 2008-2010 hankkeessa suunniteltiin MoViE (Mobile Video Experience) -sovellusta, jonka avulla ihmiset voivat julkaista omia lyhyitä videoitaan ja jakaa niitä toisten käyttäjien kanssa. MoViE-sovelluksen avulla käyttäjät voivat editoida omia ja toisten kuvaamia videoita sekä julkaista kuvallisia tarinoita yhteisöllisistä kokemuksista. MoViE-sovellusta kokeiltiin mm. Pori Jazz -konserteissa. Samasta konsertista taltioitui kännykkävideoille useita näkökulmia, ja testikäyttäjäryhmä koosti useita erilaisia videotarinoita yhteisestä konserttikokemuksestaan. Marjo Mäenpää (1959) työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuuriasiainneuvoksena. Hän on toiminut mm. kustantajana, multimedian dramaturgian opettajana Teatterikorkeakoulussa, digitaalisen mediatuotannon professorina Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa vuosina 2006-2012 sekä Taiteen edistämiskeskuksen väliaikaisena johtajana vuonna 2013.

A new climatic periodisation of the Gold and Guinea Coasts in West Africa, 1750-1798 : a reconstruction of the climate during the slave trade era, including an analysis of the climatically facilitated Trans-Atlantic slave trade

Avsikten med studien är att producera den första rekonstruktionen av det västafrikanska klimatet mellan 1750 och 1798. Kunskapen om det västafrikanska klimatet före 1800-talet är till dags dato bristfällig, vilket gör det svårare att förstå framtida klimatvariationer. Det är bristen på instrumentell meteorologisk data (temperatur, regnmängd, och lufttryck), vilket i princip bara täcker det senaste århundradet, som är orsaken till att tidigare klimat är bristfälligt kartlagda. Klimatet och miljön är även sådana att proxydata från ’naturens arkiv’ (såsom t.ex. trädringar) har begränsad användning. Således är historiska dokument, främst från gästande kulturer/nationer/intressenter, innehållande deskriptiv information om vädret och klimatet, klimatforskarens viktigaste källa. Genom att använda tidigare, för det här syftet, oanvända källor påvisade den här undersökningen att klimatet i västra Afrika och Guldkusten (Ghana) har ändrats sedan 1700-talet. Monsunregnen var svagare och kortvarigare, speciellt den sekundära regnperioden under hösten var betydligt svagare än idag. Det förekom kraftiga årliga variationer i monsunregnen, men sett ur längre tidsperspektiv utmärktes torrare och blötare perioder. Studien kunde också visa en viss korrelation mellan det globala väderfenomenet El Niño och regnperiodens intensitet längs med kusten. Flera torrperioder sammanföll med tidigare registrerade El Niño sekvenser. Speciellt slutet av 1760-talet påverkades kraftigt av El Niño och även det globala klimatet verkar ha genomgått graftiga förändringar just dessa år. På basis av den nya klimatrekonstruktionen genomfördes också en jämförelse av klimatets inverkan på den transatlantiska slavhandeln från 1750 till 1798, en fråga som historikerna gjort anspelningar på i över 30 år. Utförseln av slavar från västra Afrika var som kraftigast under 1700-talets andra hälft. Analysen visade att slavhandeln delvis tilltog i samband med klimatanomalierna.

Strategic narratives and competitive advantage : do winners speak differently?

Concepts, models, or theories that end up shaping practices, whether those practices fall in the domains of science, technology, social movements, or business, always emerge through a change in language use. First, communities begin to talk differently, incorporating new vocabularies (Rorty, 1989), in their narratives. Whether the community’s new narratives respond to perceived anomalies or failures of the existing ones (Kuhn, 1962) or actually reveal inadequacies by addressing previously unrecognized practices (Fleck, 1979; Rorty, 1989) is less important here than the very phenomena that they introduce differences. Then, if the new language proves to be useful, for example, because it helps the community solve a problem or create a possibility that existing narratives do not, the new narrative will begin circulating more broadly throughout the community. If other communities learn of the usefulness of these new narratives, and find them sufficiently persuasive, they may be compelled to test, modify, and eventually adopt them. Of primary importance is the idea that a new concept or narrative perceived as useful is more likely to be adopted. We can expect that business concepts emerge through a similar pattern. Concepts such as “competitive advantage,” “disruption,” and the “resource based view,” now broadly known and accepted, were each at some point first introduced by a community. This community experimented with the concepts they introduced and found them useful. The concept “competitive advantage,” for example, helped researchers better explain why some firm’s outperformed others and helped practitioners more clearly understand what choices to make to improve the profit and growth prospects of their firms. The benefits of using these terms compelled other communities to consider, apply, and eventually adopt them as well. Were these terms not viewed as useful, they would not likely have been adopted. This thesis attempts to observe and anticipate new business concepts that may be emerging. It does so by seeking to observe a community of business practitioners that are using different language and appear to be more successful than a similar community of practitioners that are have not yet begun using this different language as extensively. It argues that if the community that is adopting new types of narratives is perceived as being more successful, their success will attract the attention of other communities who may then seek to adopt the same narratives. Specifically, this thesis compares the narratives used by a set of firms that are considered to be performing well (called Winners) with those of set of less-successful peers (called Losers). It does so with the aim of addressing two questions: - How do the strategic narratives that circulate within “winning” companies and their leaders differ from those circulating within “losing” companies and their leaders? - Given the answer to the first question: what new business strategy concepts are likely to emerge in the business community at large? I expected to observe “winning” companies shifting their language, abandoning an older set of narratives for newer ones. However the analysis indicates a more interesting dynamic: “winning” companies adopt the same core narratives as their “losing” peers with equal frequency yet they go beyond these. Both “winners” and “losers” seem to pursue economies of scale, customer captivity, best practices, and securing preferential access to resources with similar vigor. But “winners” seem to go further, applying three additional narratives in their pursuits of competitive advantage. They speak of coordinating what is uncoordinated, adopting what this thesis calls “exchanging the role of guest for that of host,” and “forcing a two-front battle” more frequently than their “loser” peers. Since these “winning” companies are likely perceived as being more successful, the unique narratives they use are more likely to be emulated and adopted. Understanding in what ways winners speak differently, therefore, gives us a glimpse into the possible future evolution of business concepts.