1000 resultados para Scène musicale


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

1910/06/16.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

1910/04/15.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Etat de collection : Janv.-juin 1910

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

1910/02/15.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

1910/03/15.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

1910/05/15.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

1910/01/15.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Leçon inaugurale à l'Université de Lausanne (Suisse).

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Scène de phénoménalisation de Chelsea Manning, l'espace public est aussi son lieu de naissance. En effet, le 22 août 2013, Bradley Manning, ex-analyste du renseignement en Irak alors incarcéré dans une prison militaire américaine pour avoir délivré des documents confidentiels à WikiLeaks, fait savoir dans un communiqué de presse remis à la NBC qu'il se sent avoir toujours été une femme. Il demande également à être désigné désormais sous le prénom de « Chelsea ». Cette auto-déclaration identitaire de genre est en réalité proférée par la journaliste du Today Show, lors de l'entretien qu'elle mène avec l'avocat de Manning. Une fois la demande transmise, la journaliste et l'avocat se réfèrent à Manning au féminin. C'est ainsi qu'un plateau de télévision s'est transformé en la scène d'une transition de genre. Mais l'annonce de Manning a eu des effets, durables, bien au-delà de cette scène locale. Ainsi, au sein de la scène globale qu'est l'encyclopédie en ligne Wikipédia, les contributeurs ont débattu, parfois avec acharnement, de l'opportunité de renommer la page de l'article intitulé « Bradley Manning » pour consacrer sa féminité nouvellement acquise. Sur la base d'une analyse énonciative, notre article montre comment le Today Show du 22 août 2013 a transformé la déclaration de Manning en un performatif. Restituant la trajectoire d'(in)félicité de ce performatif, il s'attache également à ethnographier les pages « discussion » de la Wikpédia anglophone et francophone.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten digitaalinen uutisdiskurssi esittää yhteiskunnallisia tapahtumia ja toimijoita. Tutkielmassa käytetään ranskankielistä käsitettä mise en scène kuvaamaan, kuinka mediatekstit ovat aina kirjoittajansa luomia representaatioita eli esityksiä raportoidusta tapahtumasta sekä viestintätilanteesta itsestään. Työn aineisto koostuu Le Monden verkkolehdessä syksyllä 2012 julkaistuista uutisartikkeleista ja blogiteksteistä, jotka käsittelevät Facebookiin kohdistuvia tietoturvaepäilyjä. Työssä vertaillaan, miten eri toimijat – erityisesti Facebook ja sen käyttäjät – esitetään näissä kahdessa eri tekstilajissa ja miten kirjoittaja esittää itsensä ja yleisönsä. Tavoitteena on tarkastella digitaalisen uutisdiskurssin diskursiivisia käytänteitä ja niiden monimuotoistumista sosiaalisten medioiden yleistymisen myötä. Tutkielman teoreettinen viitekehys ja analyysimenetelmä pohjautuvat Fairclough’n (1992, 2003) kriittiseen diskurssianalyysiin ja ranskalaisten diskurssianalyytikoiden, erityisesti Charaudeaun (2005), Moirandin (2007) ja Kerbrat-Orecchionin (2002), töihin. Tutkielmassa mediadiskurssi nähdään sosiaalisena vuorovaikutuksena, jota analysoitaessa on otettava huomioon tekstien kielellisten piirteiden lisäksi viestintätilanne ja laajempi sosiokulttuurinen konteksti. Analyysin perusteella Le Monden uutisartikkelit ja blogit voidaan nähdä kahtena hyvin erilaisena tekstilajina, jotka täydentävät toisiaan. Uutisartikkelit pyrkivät neutraaliin raportointiin, josta puuttuvat viittaukset viestintätilanteeseen eli kirjoittajaan ja yleisöön. Tällöin lopputulos on näennäisen objektiivinen. Analysoidut uutisartikkelit keskittyvät toisintamaan virallisten lähteiden laatimia tiedotteita. Niiden rinnalla julkaistut blogit taas tuovat esille sekä yksittäisten toimittajien että yleisöjäsenten näkökulmia yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Blogien viestintä perustuu kirjoittajan eksplisiittiseen läsnäoloon tekstissä ja vuorovaikutukseen lukijan kanssa. Kun vuorovaikutustilanne tuotiin blogeissa selvästi esille ja osaksi uutisointia, yleisöstä, kirjoittajasta sekä mediasta tuli osallisia raportoituihin tapahtumiin. Analyysin perusteella näyttää siis siltä, että digitaalista uutisdiskurssia luonnehtii toisaalta informaation institutionalisoituminen uutisartikkeleissa ja toisaalta uutisoinnin yksilökohtaistuminen blogien myötä.