Mitä miehen pitää olla? : Tutkielma Saarnaajan kirjan ja Sirakin kirjan mieskuvasta

Tässä tutkielmassa tutkitaan Saarnaajan kirjan ja Sirakin kirjan mieskuvaa. Tutkimuksessa nämä kirjat ajoitetaan 200-luvulle eKr. Ptolemaiosten valtakunnan aikaan ja etsitään vastausta siihen, millaiseen miehuuteen Juudean eliittiin kuuluneet viisaudenopettajat Saarnaaja ja Ben Sira opastivat virkauralle pyrkiviä niin ikään eliittiin lukeutuneita oppilaitaan. Metodina on tutkia lukijalähtöisesti tekstin sisältöä ja etsiä siinä piileviä ideologioita, tässä tapauksessa siis miehenä olemiseen liittyviä oletuksia, joista nämä tekstit eivät puhu suorasanaisesti vaan joita on tulkittava rivien välistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi Saarnaajan kirjan ja Sirakin kirjan tekstiä peilataan antiikin ajan mieskäsitystä ja toisaalta Vanhan testamentin maskuliinista ihannetta vasten. Samalla pyritään myös vertailemaan Saarnaajan kirjan ja Sirakin kirjan yhtäläisyyksiä ja eroja. Lähteinä ovat Saarnaajan kirjan masoreettinen teksti sekä pääasiassa Sirakin kirjan hepreankieliset ja niiden puuttuessa kreikankieliset käsikirjoitukset. Tutkimuksessa todetaan, että antiikin ajan juutalaisen yhteisön suurin miehelle asettama odotus oli se, että miehen oli aina, kaikkialla ja kaikissa tilanteissa hallittava itsensä. Tämä tarkoitti sekä oman käytöksenä että omien tunteittensa hallitsemista mutta myös elämän olosuhteiden ja siihen liittyvien ihmisten hallitsemista. Elämän oli siis oltava järjestyksessä ollakseen kunniallista. Eliittiin kuuluva juutalaismies saattoi myös epäonnistua eikä silloin täyttänytkään miehelle asetettua mittaa. Yhteisön kunnioituksen menettänyt mies oli pahassa tilanteessa. Juuri tilanteessa, missä häpeä astuu miehen elämään, käy parhaiten selväksi Saarnaajan ja Ben Siran ajattelun perimmäinen ero. Ben Sira perustelee miesihannettaan kunnian ja häpeän käsitteillä. Saarnaajalle kunnian ja häpeän käsitteillä ei ole merkitystä. Todellinen ongelma on Saarnaajan mielestä kuolema. On parempi elää vaikka häpeässä kuin olla kuollut, ja vaikka viisaus tuokin miehelle menestystä, sen olennaisin tehtävä on pitää mies hengissä ja elossa vaikka elämä ei niin kovin kunniakasta olisikaan. Lisäksi tutkimuksessa päädytään toteamaan, että mieheen kohdistui paljon vaatimuksia mutta hänellä oli myös voimavaroja, jotka tukivat hänen suoritustaan. Toinen näistä tukevista elementeistä oli miespuolinen ystävä ja uskottu. Saarnaajasta ja Ben Sirasta muistetaan usein heidän hyvin negatiiviset toteamuksensa naisen pahuudesta. Silti kummankin teksteistä juuri nainen paljastuu yhdeksi miehen voimavaroista.

Der Weg in den Holocaust : Mit Bildern aus dem Leben der juedischen Gemeinde in Schmallenberg.

Photocopies of a catalogue for an exhibition in Schmallenberg on occasion of the town’s 750th anniversary in November 1994.

Hänellä on näky siitä, mitä me olemme huomenna! : Keskijohdon kokemukset seurakuntien yhdistymisen johtamisesta

Pro gradu -tutkielmani on laadullinen aineistolähtöinen tutkimus seurakuntien keskijohdon kokemuksista seurakuntien yhdistymisprosessin johtamisesta. Toteutin keväällä 2010 laadullisen Internet-kyselyn, jossa pyysin keskijohtoa arvioimaan ylemmän esimiehensä johtamistoimenpiteitä organisaatioiden yhdistymisprosessin suunnittelu-, käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheen aikana. Tutkimusjoukoksi valitsin seurakuntayhdistymisen vuoden 2009 alussa toteuttaneiden seurakuntien keskijohdon, joka toimii hengellisessä työssä. Vastausprosentiksi muodostui 61 %. Luokittelin aineistoni sisällönanalyysin keinoin. Saamieni vastausten perusteella luokittelin johtamistoimenpiteiden perusteella ideaalityypin johtajasta, joka voisi toteuttaa seurakuntien yhdistymisprosessin keskijohdon kannalta onnistuneesti. Luokittelussani löysin viisi johtajuustyyppiä: läsnäoleva, asiantuntijuuteen luottava, oikeudenmukainen, suunnitteleva ja hallinnon hallitseva johtajuus. Kukin johtajuustyyppi muodostui useammasta johtamistavasta. Johtamistavat muodostin vastaajien mainitsemista johtamistoimenpiteiden kuvauksista. Tarkastelin näitä johtajuustyyppejä ja niihin liittyviä johtamistapoja myös ajallisessa perspektiivissä. Muodostin ajallista tarkastelua varten aiemmasta tutkimuksesta suunnittelu-, käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheet. Järjestelin Internet-kyselyn avoimet kysymykset näiden muutosvaiheiden mukaan. Tutkimustuloksinani totean, että keskijohdon mielestä organisaatioiden yhdistäminen tulisi nähdä ensisijaisesti strategian päivittämisen prosessina. Tutkimukseni tulokset vahvistavat Strandmanin esittämän strategian päivittämisen prosessin mallin sisältöjä muutamia muutoksia huomioiden. Olen muokannut tutkimustuloksieni perusteella Strandmanin esittämän mallin organisaation yhdistämistilanteeseen sopivaksi. Mielenkiintoisena tutkimustuloksena pidän myös havaintoani, ettei keskijohto näe kirkkoherraa hengellisenä johtajana muutostilanteessa. Kirkkoherra näyttäytyy keskijohdolle työyhteisönsä hallinnollisena johtajana. Tutkimukseni nostaa esiin kokonaiskirkollisesti mielenkiintoisen muutoksen, jossa kirkkoherran rooli muuttuu seurakunnan hengellisestä johtajasta seurakunnan hallinnolliseksi johtajaksi, ja hengellinen johtajuus siirtyy työalaa tai -aluetta johtavalle kappalaiselle eli keskijohdolle.

Biofilm formation by multidrug resistant Escherichia coli ST131 is dependent on type 1 fimbriae and assay conditions.

Escherichia coli sequence type 131 (ST131) have emerged as a pandemic lineage of important multidrug resistant pathogens worldwide. Despite many studies examining the epidemiology of ST131, only a few studies to date have investigated the capacity of ST131 strains to form biofilms. Some of these studies have reported contrasting findings, with no specific ST131 biofilm-promoting factors identified. Here we examined a diverse collection of ST131 isolates for in vitro biofilm formation in different media and assay conditions, including urine from healthy adult women. We found significant differences among strains and assay conditions, which offers an explanation for the contrasting findings reported by previous studies using a single condition. Importantly, we showed that expression of type 1 fimbriae is a critical determinant for biofilm formation by ST131 strains and that inhibition of the FimH adhesin significantly reduces biofilm formation. We also offer direct genetic evidence for the contribution of type 1 fimbriae in biofilm formation by the reference ST131 strain EC958, a representative of the clinically dominant H30-Rx ST131 subgroup. This is the first study of ST131 biofilm formation in biologically relevant conditions and paves the way for the application of FimH inhibitors in treating drug resistant ST131 biofilm infections.

Komplexe von 2,6-Dimethylpyridin-1-oxid mit Lanthanidjodiden

Complexes of 2,6-dimethylpyridine 1-oxide with lanthanide iodides of the formulaeLn(2,6-LTNO)5I3 whereLn=La, Tb and Yb,Ln(2,6-LTNO)4I3 whereLn=Pr and Nd and Er(2,6-LTNO)4.5I3 have been prepared and characterised by chemical analysis, infrared and conductance studies. Infrared and conductance data have been interpreted in terms of dimeric (or polymeric) structures involving bridging amine oxide groups.

Recombinant antigen-based avidin-biotin microtiter enzyme-linked immunosorbent assay for serodiagnosis of invasive amebiasis

An immunoscreening approach was used to isolate a strongly positive cDNA clone from an Entamoeba histolytica HK-9 cDNA expression library in the phage vector lambda ZAP-II. The 1.85-kb cDNA insert was found to be truncated and encoded the cysteine-rich, immunodominant domain of the antigenic 170-kDa subunit of the amebal galactose N-acetylgalactosamine binding lectin. This domain was expressed as a glutathione S-transferase fusion protein in Escherichia coli. Inclusion bodies of the recombinant protein were solubilized with Sarkosyl, and the protein was enriched from the crude bacterial extract by thiol-affinity chromatography. The recombinant protein was used to develop a rapid, sensitive, and specific avidin-biotin microtiter enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA) for invasive amebiasis. Sera from 38 individuals suffering from invasive amebiasis, 12 individuals with noninvasive amebiasis, 44 individuals with other infections, and 27 healthy subjects were screened by the recombinant antigen-based ELISA. The sensitivity and specificity of the assay were 90.4 and 94.3%, respectively, which correlated well with those of an ELISA developed with crude amebal antigen (r = 0.94; P < 0.0001), as well as with those of a commercially available serodiagnostic ELISA (r = 0.92; P < 0.0001). Thus, the bacterially expressed recombinant lectin can replace the crude amebal extract as an antigen in the serodiagnosis of invasive amebiasis by using avidin-biotin microtiter ELISA.

Pheo-type: A diagnostic gene-expression assay for the classification of pheochromocytoma and paraganglioma

Context: Pheochromocytomas and paragangliomas (PPGLs) are heritable neoplasms that can be classified into gene-expression subtypes corresponding to their underlying specific genetic drivers. Objective: This study aimed to develop a diagnostic and research tool (Pheo-type) capable of classifying PPGL tumors into gene-expression subtypes that could be used to guide and interpret genetic testing, determine surveillance programs, and aid in elucidation of PPGL biology. Design: A compendium of published microarray data representing 205 PPGL tumors was used for the selection of subtype-specific genes that were then translated to the Nanostring gene-expression platform. A support vector machine was trained on the microarray dataset and then tested on an independent Nanostring dataset representing 38 familial and sporadic cases of PPGL of known genotype (RET, NF1, TMEM127, MAX, HRAS, VHL, and SDHx). Different classifier models involving between three and six subtypes were compared for their discrimination potential. Results: A gene set of 46 genes and six endogenous controls was selected representing six known PPGL subtypes; RTK1–3 (RET, NF1, TMEM127, and HRAS), MAX-like, VHL, and SDHx. Of 38 test cases, 34 (90%) were correctly predicted to six subtypes based on the known genotype to gene-expression subtype association. Removal of the RTK2 subtype from training, characterized by an admixture of tumor and normal adrenal cortex, improved the classification accuracy (35/38). Consolidation of RTK and pseudohypoxic PPGL subtypes to four- and then three-class architectures improved the classification accuracy for clinical application. Conclusions: The Pheo-type gene-expression assay is a reliable method for predicting PPGL genotype using routine diagnostic tumor samples.

Mitä hyötyä tehohoidosta? : Tehohoitoa sisältäneiden hoitojaksojen vaikuttavuuden arviointi

Intensive care is to be provided to patients benefiting from it, in an ethical, efficient, effective and cost-effective manner. This implies a long-term qualitative and quantitative analysis of intensive care procedures and related resources. The study population consists of 2709 patients treated in the general intensive care unit (ICU) of Helsinki University Hospital. Study sectors investigate intensive care patients mortality, quality of life (QOL), Quality-Adjusted Life-Years (QALY units) and factors related to severity of illness, length of stay (LOS), patient s age, evaluation period as well as experiences and memories connected with the ICU episode. In addition, the study examines the qualities of two QOL measures, the RAND 36 Item Health Survey 1.0 (RAND-36) and the 5 Item EuroQol-5D (EQ-5D) and assesses the correlation of the test results. Patients treated in 1995 responded to the RAND-36 questionnaire in 1996. All patients, treated from 1995-2000, received a QOL questionnaires in 2001, when 1 7 years had lapsed from the intensive treatment. Response rate was 79.5 %. Main Results 1) Of the patients who died within the first year (n = 1047) 66 % died during the intensive care period or within the following month. The non-survivors were more aged than the surviving patients, had generally a higher than average APACHE II and SOFA score depicting the severity of illness, their ICU LOS was longer and hospital stay shorter than of the surviving patients (p < 0.001). Mortality of patients receiving conservative treatment was higher than of those receiving surgical treatment. Patients replying to the QOL survey in 2001 (n = 1099) had recovered well: 97 % of those lived at home. More than half considered their QOL as good or extremely good, 40 % as satisfactory and 7 % as bad. All QOL indexes of those of working-age were considerably lower (p < 0.001) than comparable figures of the age- and gender-adjusted Finnish population. The 5-year monitoring period made evident that mental recovery was slower than physical recovery. 2) The results of RAND-36 and EQ-5D correlated well (p < 0.01). The RAND-36 profile measure distinguished more clearly between the different categories of QOL and their levels. EQ-5D measured well the patient groups general QOL and the sum index was used to calculate QALY units. 3) QALY units were calculated by multiplying the time the patient survived after ICU stay or expected life-years by the EQ-5D sum index. Aging automatically lowers the number of QALY units. Patients under the age of 65 receiving conservative treatment benefited from treatment to a greater extent measured in QALY units than their peers receiving surgical treatment, but in the age group 65 and over patients with surgical treatment received higher QALY ratings than recipients of conservative treatment. 4) The intensive care experience and QOL ratings were connected. The QOL indices were statistically highest for those recipients with memories of intensive care as a positive experience, albeit their illness requiring intensive care treatment was less serious than average. No statistically significant differences were found in the QOL indices of those with negative memories, no memories or those who did not express the quality of their experiences.

Ischemia-reperfusion injury in human liver transplantation : Mechanisms and effects on graft function

Liver transplantation is an established therapy for both acute and chronic liver failure. Despite excellent long-term outcome, graft dysfunction remains a problem affecting up to 15-30% of the recipients. The etiology of dysfunction is multifactorial, with ischemia-reperfusion injury regarded as one of the most important contributors. This thesis focuses on the inflammatory response during graft procurement and reperfusion in liver transplantation in adults. Activation of protein C was examined as a potential endogenous anti-inflammatory mechanism. The effects of inflammatory responses on graft function and outcome were investigated. Seventy adult patients undergoing liver transplantation in Helsinki University Central Hospital, and 50 multiorgan donors, were studied. Blood samples from the portal and the hepatic veins were drawn before graft procurement and at several time points during graft reperfusion to assess changes within the liver. Liver biopsies were taken before graft preservation and after reperfusion. Neutrophil and monocyte CD11b and L-selectin expression were analysed by flow cytometry. Plasma TNF-α, IL-6, IL-8, sICAM-1, and HMGB1 were determined by ELISA and Western-blotting. HMGB1 immunohistochemistry was performed on liver tissue specimens. Plasma protein C and activated protein C were determined by an enzyme-capture assay. Hepatic IL-8 release during graft procurement was associated with subsequent graft dysfunction, biliary in particular, in the recipient. Biliary marker levels increased only 5 7 days after transplantation. Thus, donor inflammatory response appears to influence recipient liver function with relatively long-lasting effects. Hepatic phagocyte activation and sequestration, with concomitant HMGB1 release, occurred during reperfusion. Neither phagocyte activation nor plasma cytokines correlated with postoperative graft function. Thus, activation of the inflammatory responses within the liver during reperfusion may be of minor clinical significance. However, HMGB1 was released from hepatocytes and were also correlated with postoperative transaminase levels. Accordingly, HMGB1 appears to be a marker of hepatocellular injury.

Prediction of estrus cyclicity in Asian elephants (Elephas maximus) through estimation of fecal progesterone metabolite: development of an enzyme-linked immuno-sorbent assay

Asian elephants (Dephas maximus), prominent ``flagship species'', arelisted under the category of endangered species (EN - A2c, ver. 3.1, IUCN Red List 2009) and there is a need for their conservation This requires understanding demographic and reproductive dynamics of the species. Monitoring reproductive status of any species is traditionally being carried out through invasive blood sampling and this is restrictive for large animals such as wild or semi-captive elephants due to legal. ethical, and practical reasons Hence. there is a need for a non-invasive technique to assess reproductive cyclicity profiles of elephants. which will help in the species' conservation strategies In this study. we developed an indirect competitive enzyme linked immuno-sorbent assay (ELISA) to estimate the concentration of one of the progesterone-metabolites i.e, allopregnanolone (5 alpha-P-3OH) in fecal samples of As elephants We validated the assay which had a sensitivity of 0.25 mu M at 90% binding with an EC50 value of 1 37 mu M Using female elephants. kept under semi-captive conditions in the forest camps of Mudumalar Wildlife Sanctuary, Tamil Nadu and Bandipur National Park, Karnataka, India. we measured fecal progesterone-metabolite (5 alpha-P-3OH) concentrations in six an and showed their clear correlation with those of scrum progesterone measured by a standard radio-immuno assay. Statistical analyses using a Linear Mixed Effect model showed a positive correlation (P < 0 1) between the profiles of fecal 5 alpha-P-3OH (range 0 5-10 mu g/g) and serum progesterone (range: 0 1-1 8 ng/mL) Therefore, our studies show, for the first time, that the fecal progesterone-metabolite assay could be exploited to predict estrus cyclicity and to potentially assess the reproductive status of captive and free-ranging female Asian elephants, thereby helping to plan their breeding strategy (C) 2010 Elsevier Inc.All rights reserved.

The interaction of glycoxylate with cysteine and its application to the assay of isocitritase and of transaminases involving glyoxylate

An interesting interaction between glyoxylate and cystein takes place in phosphate buffer (pH 7.0) to form a product which is resistant to hydrolysis at ordinary temperatures. The reaction product is broken up by acid hydrolysis at elevated temperatures under controlled conditions, giving a quantitive yield of glyoxylate. Other keto acids, such as α-ketoglutarate, pyruvate and oxaloacetate, do not interact with cysteine under similar conditions. Methods based on these findings are described for(a) direct estimation of other keto acids in the presence of glyoxylate, and (b) assay of isocitritase and glyoxylate transaminase.

"Sitähän me ollaan, mitä me syödään" Ammattikuljettajien käsitykset ja mielikuvat terveellisestä ruoasta

Ammattikuljettajien elintavoissa ja terveydessä on parantamisen varaa. Ammattikuljettajien elintapojen taustalla vaikuttavat epäsäännölliset ja pitkät työajat, yötyö ja vähäinen liikunta. Monet ammattikuljettajista ovat ylipainoisia, mikä altistaa sairauksille, kuten diabeteksen, uniapnean, tukija liikuntaelinongelmien synnylle. Kuljetusalan ammattilaisten työ sisältää ominaisuuksia, jotka heikentävät terveellistä ruokailua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ammattikuljettajilla on terveellisestä ruoasta ja aterioista ja minkälaisia mielikuvia heillä on terveellisyydestä. Tutkimuksen teoriaosassa terveellisyyden käsityksiä tarkasteltiin aikaisempien tutkimusten pohjalta ja terveellisyyden merkitystä ja ruoan valintaa ohjaavia tekijöitä selvitettiin terveyskäyttäytymiseen sovellettavien mallien kautta. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin 12 taksiautoilijaa pääkaupunkiseudulta, jotka kuuluivat Työterveyslaitoksen ”Virkeänä ratissa- ruoasta terveyttä tien päälle” hankkeeseen. Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavat tiedostivat ruoan terveellisyyden tärkeyden hyvin, mutta terveellisyys ei ohjannut ruoan valintaa ensisijaisesti. Haastateltavat tunnistivat epäkohtia omissa ruoan valinnoissaan, mutta kukaan ei sanonut syövänsä pelkästään epäterveellisesti. Työn aikainen ruokailu koettiin hankalana, eikä silloin tarkkailtu ruokailua. Usein vasta terveysongelma herätti miettimään syömistä ja sen vaikutusta omaan terveyteen. Terveellisten ateriavalintojen tekeminen koettiin hankalampana, kuin epäterveellisten. Terveellisyys koettiin suhteellisena käsitteenä. Tärkeimmät terveellisyyteen liitetyt käsitykset olivat oma hyvinvointi, vaihtelua työjaksoon, tankkaus, tunnesidonnaisuus, valinnan vaikeus, taloudellinen uhrautuminen, luopuminen ja epäluulo. Tulosten mukaan kehittämistarpeita olisi etenkin työaikaisen ruokailun mahdollisuuksien parantamisessa, jossa tienvarsiateriapalveluilla on tärkeä rooli terveellisempien tuotteiden tarjonnalla asiakkailleen. Aineiston mukaan kysyntää olisi pienemmille annoksille, keitoille ja puuroille, joiden saatavuus koettiin etenkin yöaikaan heikoksi.

A new ELISA plate based microtiter well assay for mycobacterial topoisomerase I for the direct screening of enzyme inhibitory monoclonal antibody supernatants

Antigen specific monoclonal antibodies present in crude hybridoma supernatants are normally screened by ELISA on plates coated with the relevant antigen. Screening for inhibitory monoclonals to enzymes would require the evaluation of purified antibodies or antibody containing supernatants for their inhibition of enzyme activity in a separate assay. However, screening for inhibitory antibodies against DNA transacting enzymes such as topoisomerase I (topo I) cannot be done using hybridoma supernatants due to the presence of nucleases in tissue culture media containing foetal calf serum which degrade the DNA substrates upon addition. We have developed a simple and rapid screening procedure for the identification of clones that secrete inhibitory antibodies against mycobacterial topo I using 96 well ELISA microtiter plates. The principle of the method is the selective capture of monoclonal antibodies from crude hybridoma supernatants by topo I that is tethered to the plate through the use of plate-bound polyclonal anti-topo I antibodies. This step allows the nucleases present in the medium to be washed off leaving the inhibitor bound to the tethered enzyme. The inhibitory activity of the captured antibody is assessed by performing an in situ DNA relaxation assay by the addition of supercoiled DNA substrate directly to the microtiter well followed by the analysis of the reaction products by agarose gel electrophoresis. The validity of this method was confirmed by purification of the identified inhibitory antibody and its evaluation in a DNA relaxation assay. Elimination of all enzyme-inhibitory constituents of the culture medium from the well in which the inhibitory antibody is bound to the tethered enzyme may make this method broadly applicable to enzymes such as DNA gyrases, restriction enzymes and other DNA transaction enzymes. Further, the method is simple and avoids the need of prior antibody purification for testing its inhibitory activity. (C) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved.

Mitä on olla yksinäinen? Tutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä.

Tutkimuksessani kysyn, mitä on olla yksinäinen. Tutkimuskohteenani ovat seitsemän- ja kahdeksankymppiset päi-jäthämäläiset, joille yksinäisyys on arkipäivää. Tutkimukseni kontekstina toimii arkielämä, johon tutkimuskysymykseni kietoutuvat. Selvitän, millaisia tekijöitä yksinäisyyden taustalla on, miten yksinäisyys sitä kokevan arjessa ilmenee ja millaisia suhtautumistapoja ja mahdollisia ratkaisukeinoja yksinäisyyttä kokevalla on. Tutkimuksessani hyödynnän sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta. Tutkimusaineistoina käytän kahta erilaista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa: Ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimuksen kyselyaineistoa sekä keräämääni haastatteluaineistoa. Kyselyaineisto ja sen analyysi johdattavat minut varsinaiseen tutkimusprosessiin. Sen avulla tarkastelen, missä määrin päijäthämäläiset ikääntyvät kokevat yksinäisyyttä ja kenellä sitä erityisesti esiintyy. Tutkimukseni pääosassa oleva haastatteluaineisto koostuu kymmenen seurantutkimukseen osallistuneen ikääntyvän haastattelusta. Lomakevastauksissaan he olivat kertoneet olevansa usein tai jatkuvasti yksinäisiä. Haastateltavien joukossa on sekä miehiä että naisia. He asuvat eri puolilla Päijät-Hämettä: kaupungin keskustassa, lähiöissä, taajamissa tai maaseutumaisemissa. Haastattelut toteutin pääosin haastateltavien kotonaan, mikä mahdollisti kurkistamisen heidän arkeensa. Tapaamisissamme tekemiäni havaintoja olen kirjannut tutkimuspäiväkirjaani, jota hyödynnän tutkimuksessani. Haastatteluaineiston analyysissä käytän temaattista lähestymistapaa. Sisällönanalyysin avulla etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini ja hahmottelen kuvaa siitä, mitä on olla yksinäinen. Yksinäisyyden taustalta paikannan erilaisia elämänhistoriaan ja -tilanteeseen liittyviä tekijöitä, joita kutsun menetetyiksi ja toteutumattomiksi ihmissuhteiksi sekä toimijuuden ja osallisuuden kaventumiseksi. Valtaosa haastateltavista on kohdannut yksinäisyyden vasta vanhemmiten tai yksinäisyyskokemukset ovat syventyneet iän myötä. Osalle yksinäisyys on ollut elämänmittaista. Jokapäiväisessä elämässä yksinäisyys saa merkityksensä varsin konkreettisten tilanteiden kautta: esimerkiksi kotitöitä tehdessä tai nukkumaan mennessä. Yksinäisyys ilmenee erilaisina tunteina kuten suruna, ikävänä, ahdistuksena sekä kokemuksena juurettomuudesta. Sillä on myös fyysisiä seurauksia. Yksinäiset ajatukset saavat levottomaksi ja saamattomaksi, jolloin arjesta selviytyminen tuntuu vaikealta. Useimmille, ja useimmiten arki on konkreettista yksinoloa, mutta passiivista yksinäisenkään arki ei ole. Päivien kulkua rytmittävät rutiinit, joihin sisältyy muun muassa kotitöitä, ulkoilua ja harrastamista yksin tai porukassa. Yksinäisyyteen on sekä sopeuduttu että pyritty vaikuttamaan. Parhaiten sopeutuminen on onnistunut etsimällä yksinäisyydelle luonnolliselta tuntuva selitys, jollaisena ikääntyminen useimmille näyttäytyy. Tällöin yksinäisyyteen ei koeta voivan itse juuri vaikuttaa. Ratkaisukeinojakin on etsitty: uusia ihmissuhteita on pyritty luomaan menetettyjen tai puutteellisten tilalle. Yksinäisessä arjessa toisenlainen todellisuus on läsnä menneisyyden muistojen tai tulevaisuuden haaveiden kautta.