Sermons preached in Clifton College chapel, 1879-1883,

Mode of access: Internet.

Experimental evaluation of the culture performance of three exotic and a ‘local’ Giant Freshwater Prawn (Macrobrachium rosenbergii, De Man 1879) culture strain in Fiji

Giant freshwater prawn (GFP; Macrobrachium rosenbergii) aquaculture has expanded rapidly since 1990. Most local culture industries, however, have developed in an unsystematic way. Fiji has a small culture industry producing the ‘Anuenue’ strain; however, performance of this strain has never been systematically evaluated. Recently, some Fijian farmers have reported declines in stock productivity. The current project evaluated the relative performance of three exotic strains with different genetic backgrounds from Malaysia, Indonesia and Vietnam, against the ‘local’ strain in Fiji in a 4 × 3 replicated pond trial experiment. A total of 5827 prawns were harvested after 143 days growout. Individual growth rate and relative survival of the Fiji strain were not statistically different from any of the introduced strains, but Vietnam strain was superior to that of the Malaysia strain. Genetic diversity showed significant differences in variability among strains, with the Malaysian strain displaying the lowest genetic diversity. Indonesia strain showed that females were reaching maturation earlier than other strains and were smaller in size. This study suggests that Malaysian and Indonesian strains would constitute a poor choice for Fiji, whereas the Vietnam strain consistently performed well on all criteria measured. High variation among replicate ponds within strains unfortunately confounded among-strain variation.

Some Canadian evidence on the quit/lay-off distinction

The question of whether or not there exists a meaningful economic distinction between quits and layoffs has attracted considerable attention. This paper utilizes a recent test proposed by J. S. Cramer and G. Ridder (1991) to test formally whether quits and layoffs may legitimately be aggregated into a single undifferentiated job-mover category. The paper also estimates wage equations for job stayers, quits, and layoffs, corrected for the endogeneity of job mobility. The major results are that quits and lay-off cannot legitimately be pooled and correction for sample selection would appear to be important.

Lay theories of anorexia nervosa : a discourse analytic study

Previous studies on lay theories of anorexia nervosa have examined the 'accuracy' of lay knowledge, and the identification of factors by family and friends that would encourage early interventions. In contrast to these approaches, we examine lay theories of anorexia nervosa using a critical psychology perspective. We argue that the use of a discourse analysis methodology enables the examination of the construction of lay theories through dominant concepts and ideas. Ten semi-structured interviews with five women and five men aged between 15 and 25 years were carried out. Participants were asked questions about three main aspects of anorexia nervosa: aetiology, treatment and relationship to gender. Each interview was analysed in terms of the structure, function and variability of discourse. Three discourses: sociocultural, individual and femininity, are discussed in relation to the interview questions. We conclude that, in this study, lay theories of anorexia nervosa were structured through key discourses that maintained a separation between sociocultural aspects of anorexia nervosa and individual psychology. This separation exists in dominant psychomedical conceptualizations of anorexia nervosa, reinforcing the concept that it is a form of psychopathology.

“Lay” theories of anorexia nervosa : a discourse analytic study

Previous studies on lay theories of anorexia nervosa have examined the ‘accuracy’ of lay knowledge, and the identification of factors by family and friends that would encourage early interventions (Huon, Brown, & Morris, 1988, 7, 239–252; Murray, Touyz, & Beumont, 1990, 9, 87–93). In contrast to these approaches, we examine lay theories of anorexia nervosa using a critical psychology perspective. We argue that the use of a discourse analysis methodology enables the examination of the construction of lay theories through dominant concepts and ideas. Ten semi-structured interviews with five women and five men aged between 15 and 25 years were carried out. Participants were asked questions about three main aspects of anorexia nervosa: aetiology, treatment and relationship to gender. Each interview was analysed in terms of the structure, function and variability of discourse. Three discourses: sociocultural, individual and femininity, are discussed in relation to the interview questions. We conclude that, in this study, lay theories of anorexia nervosa were structured through key discourses that maintained a separation between sociocultural aspects of anorexia nervosa and individual psychology. This separation exists in dominant psychomedical conceptualizations of anorexia nervosa, reinforcing the concept that it is a form of psychopathology.

Genetic diversity of cultured and wild populations of the giant freshwater prawn Macrobrachium rosenbergii (de Man, 1879) based on microsatellite analysis

Freshwater prawn (Macrobrachium rosenbergii) culture in the Western Hemisphere is primarily, if not entirely, derived from 36 individual prawns originally introduced to Hawaii from Malaysia in 1965 and 1966. Little information is available regarding genetic variation within and among cultured prawn stocks worldwide. The goal of the current study was to characterize genetic diversity in various prawn populations with emphasis on those cultured in North America. Five microsatellite loci were screened to estimate genetic diversity in two wild (Myanmar and India-wild) and seven cultured (Hawaii-1, Hawaii-2, India-cultured, Israel, Kentucky, Mississippi and Texas) populations. Average allelic richness ranged from 3.96 (Israel) to 20.45 (Myanmar). Average expected heterozygosity ranged from 0.580 (Israel) to 0.935 (Myanmar). Many of the cultured populations exhibited reduced genetic diversity when compared with the Myanmar and the India-cultured populations. Significant deficiency in heterozygotes was detected in the India-cultured, Mississippi and Kentucky populations (overall Fis estimated of 0.053, 0.067 and 0.108 respectively) reflecting moderate levels of inbreeding. Overall estimate of fixation index (Fst = 0.1569) revealed moderately high levels of differentiation among the populations. Outcome of this study provide a baseline assessment of genetic diversity in some available strains that will be useful for the development of breeding programmes.

Identification of a putative cellulase gene in the giant freshwater prawn, Macrobrachium rosenbergii (De Man, 1879)

Nutrition plays an important role in the development of all organisms and in particular that of farmed aquatic species where costs associated with feed can often exceed 60% of total production costs. Crustacean species in addition, have the added metabolic requirement for regular moulting to allow normal growth and this requires large amounts of energy in the form of sugars (glucose). The current study explored the capacity of the giant freshwater prawn to produce endogenous cellulose-degrading enzymes capable of extracting nutrients (simple sugars) from plant sources in formulated feeds used in the prawn aquaculture industry. We identified a putative cellulase cDNA fragment in the target organism of 1576 base pairs in length of non-microbial origin that after protein modelling exhibited a TM-score of 0.916 with a described cellulase reported from another crustacean species. The functional role of cellulase enzymes is to hydrolyse cellulose to glucose and the fragment identified in GFP was highly expressed in the hepatopancreas, the site of primary food digestion and absorption in crustaceans. Hepatopancreatic tissue from Macrobrachium rosenbergii also showed active digestion of cellulose to glucose following an endoglucanase assay. Cellulase gene(s) are present in the genomes of many invertebrate taxa and play an active role in the conversion of cellulose to available energy. Identification and characterization of endogenous cellulase gene(s) in giant freshwater prawn can assist development of the culture industry because the findings confirm that potentially greater levels of low-cost plant-material could be included in artificial formulated diets in the future without necessarily compromising individual growth performance. Ultimately, this development may contribute to more efficient, cost-effective production systems for freshwater prawn culture stocks that meet the animal's basic nutritional requirements and that also support good individual growth rates.

Bergslagenista Karjalaan : Ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan 1879 - 1904

Pitkärannan kaivokselle Laatokan Karjalaan saapui vuonna 1880 24 ruotsalaista vuorimiestä perheineen käynnistääkseen sen uudella teholla, tekemään siitä modernin ja johtamaan sen toimintaa. Heidät oli rekrytoinut sinne pietarilainen kansainvälisten liikemiesten omistama pankki suomalaisen vuoriteollisuuden asiantuntijan Hjalmar Furuhjelmin avulla. Pankki oli hankkinut lupaavalla malmialueella sijainneen kaivoksen omistukseensa muutamaa vuotta aikaisemmin. Ruotsalaisten saapumisesta käynnistyi 25 vuotta jatkunut ketjusiirtolaisuus Ruotsin vuoriteollisuuden keskusalueelta Bergslagenista Pitkärantaan, mikä oli pituutensa ja toimintansa vuoksi merkittävä. Vaikka Pitkäranta sijaitsi periferiassa, oli se hyvin kansainvälinen paikka, jossa oli myös muutamia muunmaalaisia työntekijöitä. Pitkäranta eli ruotsalaisten johdossa teollisen kultakautensa. Sieltä louhittiin pääasiassa kuparia, mutta loppuaikoina toiminta keskittyi rautamalmiin, jota rikastettiin. Kaivoksen yhteydessä toimi eri aikoina myös muuta teollisuutta kuten pullotehdas. Monet Pitkärannan ruotsalaisista olivat siirtolaisina perheensä kanssa. Naimattomista muutamat solmivat avioliiton suomalaisen kanssa ja kaksi kaivoksen saksalaisen johtajan O. G. Trüstedtin tyttärien kanssa. Ruotsalaiset siirtolaiset olivat Pitkärannassa johtavassa asemassa niin tehtäviensä pohjalta kuin sosiaalisestikin. Pitkärannan ruotsalaiset eivät pääsaantöisesti integroituneet Suomeen, vaan säilyttivät ruotsalaisen identiteettinsä ja palasivat jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin - jopa sellaiset, jotka olivat Suomessa yli kymmenen vuotta. Vain muutama ruotsalainen vuorimies jäi Suomeen. Ruotsalaiset loivat Pitkärannassa ollessaan tiiviin suhdeverkon, johon kuului keskeisesti myös Trüstedtien perhe. Verkosto toimi tiiviisti muutama vuosi Pitkärannan jälkeen perustetun Outokummun kaivoksen alkutaipaleen aikana. Pitkärannan ruotsalaiset liittyivät vielä Petsamon nikkelinkin löytymiseen. Pitkärannan ruotsalaisuus kuului kolmeen historialliseen kontekstiin. Taustalla oli vuosisatoja Ruotsista Suomeen jatkunut vuoriammattilaisten siirtolaisuus, joka ei ollut loppunut, vaikka maiden valtiollinen side oli päättynyt vuonna 1809. Tästä syytä rekrytoijien kannalta Ruotsi oli luonnollinen kohde. Rekrytoidut taas elivät Ruotsin suurinta siirtolaisuusaaltoa, jolloin suuret siirtolaisvirrat suuntautuivat Pohjois-Amerikkaan ja siirtolaisuus kosketti lähes jokaista ruotsalaista. Kolmas taustalla vaikuttanut historiallinen kehitys oli Pietarin nopea kasvu ja kansainvälistyminen sekä sen imussa tapahtunut vaikutusalueiden ja koko Suomen teollistuminen. Pitkärannan kaivos oli Pietarin kansainvälisten liikemiesten omistama ja sen tuotanto palveli täysin Pietaria, jonka laajaan vaikutusalueeseen Pitkäranta kuului hyvin voimakkaasti. Monessa mielessä ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan olikin enemmän siirtolaisuutta Pietarin vaikutusalueelle kuin Suomeen. Pitkärannan side Suomeen oli lähinnä vain sen fyysinen sijainti, muuten sitä täytyy arvioida kiinteästi osana Pietarin vaiheita. Pitkäranta oli Amerikan siirtolaisuuteen ja vähän myöhemmin alkaneeseen Norrbotteniin muuttoon verrattuna vain pieni sivujuonne ruotsalaisessa 1800-luvun lopun siirtolaisuudessa. Suomeen ja Venäjälle tapahtuneen ruotsalaissiirtolaisuuden joukossa se oli kuitenkin aikanaan merkittävä, monimuotoinen ja kauaskantoinen tapahtuma. Avainsanat: ruotsalaiset, siirtolaisuus, vuoriteollisuus, ruukki, kaivos, Pitkäranta, Impilahti, Falun, Pietari, Bergslagen, kupari, ketjusiirtolaisuus

Ulkomaisen kirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella : Waseniuksen kirjakaupan kansainväliset yhteydet 1823-1836

Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.

Papin pojasta suurteollisuusmieheksi : Alfred Kihlman ja nousevan keskiluokan sosiaaliset verkostot 1800-luvun Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa 1800-luvulla tapahtunutta keskiluokan sosiaalista nousua pohjalaissyntyisen papin, opettajan, liikemiehen ja valtiopäiväedustajan Alfred Kihlmanin (1825-1904) elämänvaiheiden kautta. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta, vaan työn pyrkimyksenä on mikrotason tarkan analyysin kautta päästä käsiksi laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset sosiaaliset verkostot sekä niiden merkitys Kihlmanin kaltaisen keskiluokkaisen yksilön sosiaaliselle nousulle. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee heränneiden pappien verkostoja 1840-luvulla ja 1850-luvun alussa ja jälkimmäinen liikemiesverkostoja 1850-luvun jälkipuolelta 1870-luvun alkuun. Pääasiallisena lähdeaineistona on Alfred Kihlmanin laaja kirjeenvaihto. Alfred Kihlman liittyi kouluvuosinaan 1840-luvun alussa nuorison piirissä nopeasti levinneeseen herännäisyyteen. Nuoret heränneet papit muodostivat tiiviin sosiaalisen verkoston, joka perustui jaetulle uskonnolliselle ideologialle sekä pappisperheiden välisille avioliittositeille. Lisäksi verkostoa pidettiin yllä yhteisillä kokoontumisilla, vierailuilla, kirjeenvaihdolla sekä palvelusten vaihtamisella. Verkoston välityksellä saatiin tehokkaasti mm. informaatiota sekä rahalainoja. Herännäisyys nousi nuoren keskiluokkaisen papiston omaa yhteiskunnallista voimattomuuttaan kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä. Kun sivistyneistön mahdollisuudet menestyä perinteisillä foorumeilla olivat autonomian alkupuolella heikot, nuoret heränneet kielsivät uskonnollisessa ideologiassaan arvon maalliselta menestykseltä ja rakensivat oman verkostonsa, jonka sisällä he saattoivat toteuttaa pätemisentarvettaan. Yhteiskunnallisen tilanteen muututtua verkosto muuttui 1850-luvun alussa hyödystä rasitteeksi, minkä seurauksena heränneiden pappien rivit hajaantuivat. Irtauduttuaan herännäisyydestä Alfred Kihlman siirtyi opettajan uralle. Heränneeltä vaimoltaan perimänsä varallisuuden sekä nuoruus- ja herännäisvuosinaan solmimiensa ystävyyssuhteiden ansiosta hän ajatui 1850-luvun kuluessa yhä enemmän myös liike-elämään. Hänen merkittävimmäksi toimintakentäkseen muodostuivat Suomen Yhdyspankki sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus, jonka johtajana hän toimi vuodesta 1866 lähtien. 1860-luvulla liikemiesverkostot perustuivat suurelta osin sukulaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin myös ystävyys-, kollega- ja liikekumppanuussuhteisiin. Kun pankkilaitos oli vielä hyvin kehittymätön, verkostot olivat etenkin pääomien hankinnassa avainasemassa. Tiiviit lainaverkostot olivat huonojen suhdanteiden aikana toisaalta myös vaaraksi, sillä yksi suuri konkurssi saattoi vetää mukanaan joukoittain liikemiehiä. Verkostojen kautta voitiin välittää ja saada myös suosituksia sekä sisäpiiritietoa, jota ei ollut saatavissa muista lähteistä. Yhteiskunnan muuttuminen ja henkilösuhteet mahdollistivat Alfred Kihlmanin sosiaalisen nousun. Teollistuminen ja liike-elämän vapautuminen tarjosivat uusia mahdollisuuksia keskiluokan yritteliäille yksilöille. Ylempien yhteiskuntaluokkien välisten säätyjen välisten raja-aitojen tasaantuminen tekivät 1850-luvun puolivälissä mahdolliseksi myös papin osallistumisen liike-elämään. Avainsanat: sosiaaliset verkostot - Suomi - 1800-luku - herännäisyys - kirkkohistoria - taloushistoria

Alfred Falk outdoors feeding a dog Portraits Men

Handwritten on verso: fuer Hans Frankenbach

Lotte Stern and Dr. Alfred Stern with Otto Wallerstein, a relative of Lotte's father; Berkeley, California.

From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California

Gathering in the home of Dr. Alfred Stern and his wife Lotte nee Wallerstein; Paula Wallerstein nee Molling; Rheydt, Germany. Portraits Groups

Dr. Alfred Stern probably standing far left; Paula Wallerstein nee Molling seated in center

Lotte Stern and Dr. Alfred Stern with Otto Wallerstein, a relative of Lotte's father; Berkeley, California.

From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California

Alfred Lichtenstein making a movie; Berlin.

Digital Image