Francis Watsonin teologinen hermeneutiikka

Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää Francis Watsonin käsitys teologisesta hermeneutiikasta. Tutkielmassa käytetään kolmea tarkentavaa tutkimuskysymystä: Miten Watson hahmottaa tieteellisen raamatuntutkimuksen ja Raamatun teologisen tulkinnan suhteen? Miten Watson näkee raamatuntutkimuksessa historiallisen ja kirjallisen lähestymistavan suhteen toisiinsa? Miten Watson suhtautuu postmodernismiin teologisessa hermeneutiikassaan? Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Watsonin teologista hermeneutiikkaa ei ole tutkittu suomeksi ennen tätä työtä ja kansainvälistäkin tutkimusta aiheesta on hyvin vähän. Sen vuoksi tutkimuksessa on pyritty käsittelemään Watsonin teologista hermeneutiikkaa mahdollisimman kattavasti, mutta samalla on jouduttu rajaamaan työn ulkopuolelle osa Watsonin käsittelemistä teemoista, kuten Raamatun feministinen kritiikki ja VT:n ja UT:n suhde. Tutkimuksen päälähteinä ovat Watsonin kirjat Text, Church and World ja Text and Truth, joissa hän analysoi modernia historiallis-kriittistä raamatuntutkimusta, postmodernismia ja kirjallista lähestymistapaa Raamattuun. Watson kritisoi niissä näkemiään ongelmia ja kritiikkinsä pohjalta rakentaa omaa teologista hermeneutiikkaansa. Toissijaisina lähteinä tutkimuksessa on useita Watsonin artikkeleja, jotka tuovat lisävalaistusta Watsonin hermeneuttiseen ajatteluun. Päälähteiksi valitut teokset ja toissijaisiksi lähteiksi valitut artikkelit kattavat laajasti Watsonin hermeneutiikkaa käsittelevät kirjoitukset. Johdannon ja loppukatsauksen lisäksi tutkimus on jaettu neljään päälukuun. Tutkielman toisessa luvussa selvitetään Watsonin näkemys tieteellisen raamatuntutkimuksen ja Raamatun teologisen tulkinnan suhteesta ja havaitaan, että Watsonin mukaan raamatuntutkimuksen tulisi palvella teologista tulkintaa. Watson näkee ongelmallisena modernin raamatuntutkimuksen taipumuksen pitää erillään raamatuntutkimus ja -tulkinta ja luoda vastakkainasetteluja yliopiston ja kirkon, eksegetiikan ja systemaattisen teologian sekä neutraalin ja teologisen tulkinnan välille. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Watsonin kritiikkiä historiallis-kriittistä tutkimusta kohtaan ja hänen perustelujaan päätökselle käyttää raamatuntulkinnassa ensisijaisesti tekstien lopullista, kanonista muotoa. Watson tukeutuu perusteluissaan Brevard Childsin kanoniseen lukutapaan ja tekstien yhteisölliseen käyttöön. Havaitaan, että Watson kuitenkin kritisoi kanonista lukutapaa sekä formalismista että sen teologisista sidonnaisuuksista. Watson hakee tukea myös Hans Frein narratiivisesta lähestymistavasta, jota Watson samalla kritisoi totuuskysymyksen ohittamisesta. Lopuksi käsitellään Watsonin yritystä liittää tekstin maailma ja sen taustalla oleva sosio-poliittinen todellisuus toisiinsa. Neljännessä luvussa käsitellään Watsonin yritystä yhdistää historiallinen ja kirjallisuustieteellinen lähestymistapa Raamatun teksteihin. Havaitaan, että Watsonin mielestä historiallis-kriittinen tutkimus polkee paikallaan ja siksi tarvitaan kirjallinen lähestymistapa, joka painottaa tekstin lopullista muotoa. Luvussa osoitetaan, ettei Watson kuitenkaan halua korvata puhtaasti historiallista lähestymistapaa puhtaasti kirjallisuustieteellisellä lähestymistavalla, sillä hän näkee ongelmallisena myös narratiivisen kritiikin taipumuksen käsitellä raamatunkertomuksia fiktiivisinä narratiiveina. Watson pyrkii ratkaisemaan ongelman yhdistämällä historiallisen ja kirjallisuustieteellisen lähestymistavan toisiinsa käsittelemällä evankeliumeja kerrottuna historiana. Viidennessä luvussa selvitetään miten Watson suhtautuu postmodernismiin teologisessa hermeneutiikassaan. Siinä havaitaan, että Watson näkee postmodernismin tarjoavan hyödyllisiä näkökulmia useissa hermeneuttisissa kysymyksissä. Samalla Watson vastustaa postmodernismin näkemystä, ettei teksteillä ole yhtä määrättyä merkitystä ja postmodernin teologian taipumusta viedä Raamatun kertomukselta sen universaali merkitys. Luvussa kuitenkin osoitetaan, että Watsonin antama kuva George Lindbeckin ja Stanley Hauerwasin postmodernista teologiasta on yksipuolinen ja osittain virheellinen.

Existence of Value in Stochastic Differential Games of Mixed Type

In this article, we address stochastic differential games of mixed type with both control and stopping times. Under standard assumptions, we show that the value of the game can be characterized as the unique viscosity solution of corresponding Hamilton-Jacobi-Isaacs (HJI) variational inequalities.

Risk-sensitive control of continuous time Markov chains

We study risk-sensitive control of continuous time Markov chains taking values in discrete state space. We study both finite and infinite horizon problems. In the finite horizon problem we characterize the value function via Hamilton Jacobi Bellman equation and obtain an optimal Markov control. We do the same for infinite horizon discounted cost case. In the infinite horizon average cost case we establish the existence of an optimal stationary control under certain Lyapunov condition. We also develop a policy iteration algorithm for finding an optimal control.

A mean-reverting stochastic model for the political business cycle

In this article, we look at the political business cycle problem through the lens of uncertainty. The feedback control used by us is the famous NKPC with stochasticity and wage rigidities. We extend the New Keynesian Phillips Curve model to the continuous time stochastic set up with an Ornstein-Uhlenbeck process. We minimize relevant expected quadratic cost by solving the corresponding Hamilton-Jacobi-Bellman equation. The basic intuition of the classical model is qualitatively carried forward in our set up but uncertainty also plays an important role in determining the optimal trajectory of the voter support function. The internal variability of the system acts as a base shifter for the support function in the risk neutral case. The role of uncertainty is even more prominent in the risk averse case where all the shape parameters are directly dependent on variability. Thus, in this case variability controls both the rates of change as well as the base shift parameters. To gain more insight we have also studied the model when the coefficients are time invariant and studied numerical solutions. The close relationship between the unemployment rate and the support function for the incumbent party is highlighted. The role of uncertainty in creating sampling fluctuation in this set up, possibly towards apparently anomalous results, is also explored.

迎风紧致格式求解Hamilton-Jacobi方程

基于Hamilton-Jaeobi(H-J)方程和双曲型守恒律之间的关系,将三阶和五阶迎风紧致格式推广应用于求解H-J方程,建立了高精度的H-J方程求解方法.给出了一维和二维典型数值算例的计算结果,其中包括一个平面激波作用下的Richtmyer-Meshkov界面不稳定性问题.数值试验表明,在解的光滑区域该方法具有高精度,而在导数不连续的不光滑区域也获得了比较好的分辨效果.相比于同阶精度的WENO格式,本方法具有更小的数值耗散,从而有利于多尺度复杂流动的模拟中H-J方程的求解.

非平整运动海底上n层流动中波浪传播的Hamilton逼近

在海洋水域，界面波对大尺度变化流的作用是一种典型的分层流动现象。考虑一不可压缩、无黏的分层势流运动，建立了一个在非平整运动海底上的n层流体演化系统，并对其进行了Hamilton描述。每层流体具有各自的常密度、均匀流水平速度，其厚度由未扰动和扰动部分构成。相对于顶层流体的自由表面，刚性、运动的海底具有一般地形变化特征。在明确指出n层流体运动的控制方程和各层交界面上的运动学、动力学边界条件（包含各层交界面上张力效应）后，对该分层动力系统进行了Hamilton构造，即给出其正则方程和其下述的正则变量：各交界面位移和各交界面上的动量势密度差。

Collecção das Leis do Imperio do Brazil de 1829

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo

William Francis Thompson (1888–1965): a Preeminent Fishery Biologist of the Early and Mid Twentieth Century

William Francis Thompson (1888–1965) was a preeminent fishery scientist of the early to mid twentieth century. Educated at Stanford University in California (B.A. 1911, Ph.D. 1930), Thompson conducted pioneering research on the Pacific halibut, Hippoglossus stenolepis, from 1914 to 1917 for the British Columbia Provincial Fisheries Department. He then directed marine fisheries research for the State of California from 1917 to 1924, was Director of Investigations for the International Fisheries Commission from 1924 to 1939, and Director of the International Pacific Salmon Fisheries Commission from 1937 to 1942. He was also Director of the School of Fisheries, University of Washing-ton, Seattle, from 1930 to 1947. Thompson was the founding director in 1947 of the Fisheries Research Institute at the University of Washington and served in that capacity until his retirement in 1958. He was a dominant figure in fisheries research of the Pacific Northwest and influenced a succession of fishery scientists with his yield-based analysis of fishery stocks, as opposed to studying the fishes’environment. Will Thompson was also a major figure in education, and many of his former students attained leadership positions in fisheries research and administration.

William Francis Thompson (1888–1965) and His Pioneering Studies of the Pacific Halibut, Hippoglossus stenolepis

William Francis Thompson (1888–1965), as a temporary employee of the British Columbia Provincial Fisheries Department, was assigned in 1914 to under-take full-time studies of the Pacific halibut, Hippoglossus stenolepis. The fishery was showing signs of depletion, so Thompson undertook the inquiry into this resource, the first intensive study on the Pacific halibut. Three years later, Thompson, working alone, had provided a basic foundation of knowledge for the subsequent management of this resource. He published seven land-mark papers on this species, and this work marked the first phase of a career in fisheries science that was to last nearly 50 years.

William Francis Thompson (1888–1965) and the Dawn of Marine Fisheries Research in Californ

William Francis Thompson (1888–1965), an early fishery biologist, joined the California Fish and Game Commission in 1917 with a mandate to investigate the marine fisheries of the state. He initiated studies on the albacore tuna, Thunnus alalunga, and the Pacific sardine, Sardinops sagax, as well as studies on other economically important marine organisms. Thompson built up a staff of fishery scientists, many of whom later attained considerable renown in their field, and he helped develop, and then direct, the commission’s first marine fisheries laboratory. During his tenure in California, he developed a personal philosophy of research that he outlined in several publications. Thompson based his approach on the yield-based analysis of the fisheries as opposed to large-scale environmental studies. He left the state agency in 1925 to direct the newly formed International Fisheries Commission (now the International Pacific Halibut Commission). William Thompson became a major figure in fisheries research in the United States, and particularly in the Pacific Northwest and Alaska, during the first half of the 20th cent

William Francis Thompson (1888–1965) and His Pioneering Studies of the Pacific Halibut, Hippoglossus stenolepis

William Francis Thompson (1888–1965), as a temporary employee of the British Columbia Provincial Fisheries Department, was assigned in 1914 to under-take full-time studies of the Pacific halibut, Hippoglossus stenolepis. The fishery was showing signs of depletion, so Thompson undertook the inquiry into this resource, the first intensive study on the Pacific halibut. Three years later, Thompson, working alone, had provided a basic foundation of knowledge for the subsequent management of this resource. He published seven land-mark papers on this species, and this work marked the first phase of a career in fisheries science that was to last nearly 50 years.