Creating Structured PDF Files Using XML Templates

This paper describes a tool for recombining the logical structure from an XML document with the typeset appearance of the corresponding PDF document. The tool uses the XML representation as a template for the insertion of the logical structure into the existing PDF document, thereby creating a Structured/Tagged PDF. The addition of logical structure adds value to the PDF in three ways: the accessibility is improved (PDF screen readers for visually impaired users perform better), media options are enhanced (the ability to reflow PDF documents, using structure as a guide, makes PDF viable for use on hand-held devices) and the re-usability of the PDF documents benefits greatly from the presence of an XML-like structure tree to guide the process of text retrieval in reading order (e.g. when interfacing to XML applications and databases).

The Character of Christian-Muslim Encounter: Essays in Honour of David Thomas

The Character of Christian-Muslim Encounter is a Festschrift in honour of David Thomas, Professor of Christianity and Islam, and Nadir Dinshaw Professor of Inter Religious Relations, at the University of Birmingham, UK. The Editors have put together a collection of over 30 contributions from colleagues of Professor Thomas that commences with a biographical sketch and representative tribute provided by a former doctoral student, and comprises a series of wide-ranging academic papers arranged to broadly reflect three dimensions of David Thomas’ academic and professional work – studies in and of Islam; Christian-Muslim relations; the Church and interreligious engagement. These are set in the context of a focussed theme – the character of Christian-Muslim encounters – and cast within a broad chronological framework.

The voyages of Captain Luke Foxe of Hull and Captain Thomas James of Bristol in search of a Northwest Passage in 1631-32, with narratives of the earlier northwest voyages of Frobisher, David, Weymouth, Hall, Knight, Hudson, Button, Gibbons, Bylot, Baffin, Hawkridge, and others,

Mode of access: Internet.

Description of a very beautiful Book of hours; illuminated probably by Hans Memling and Gérard David; now in the possesion of George C. Thomas; with reproductions in photogravure of 11 representative miniatures.

The illuminated manuscript has title: Horae Beatae Virginis Mariae secundum usum romanum, cum calendario.

Romanssien ja runouden aikakausi. Thomas Warton keskiaikaa m��ärittelem��ssä 1750–1790

Tutkimukseni käsittelee keskiajan nousua historian tärkeäksi periodiksi 1700-luvun Englannissa näkökulmanaan Thomas Wartonin (1726–1790) kirjoitukset. Warton oli Oxfordin yliopistossa toiminut oppinut antikvaari. Wartonin pääteos History of English Poetry (1774–1781) ei nimestään huolimatta ollut moderni kirjallisuushistoria vaan 1000–1500-luvun kirjoitettua kulttuuria laajasti käsitellyt vernakulaariin kirjallisuuteen pohjautunut esitys. Warton ja hänen lähipiiriinsä kuuluneet tutkijat tarjoavat erityisen mahdollisuuden tarkastella, miten käsitys keskiajasta omana aikakautenaanmuodostui 1700-luvun lopulla. Tutkin Wartonin ja hänen aikalaistensa toisen vuosituhannen alusta kirjoittamia arvioita Michel de Certeaun historiografisen operaation käsitteen avulla. Se koostuu kolmesta vaiheesta: Alue m��ärittelee sosiaaliset riippuvuussuhteet ja vaikuttimet, jotka ohjaavat tutkimusta. Käytäntö viittaa siihen, miten historioitsija valitsee materiaalinsa ja muokkaa siitä historiankirjoituksena hahmottuvan kokonaisuuden. Lopuksi kirjoitus konkreettisena ja fyysisenä ilmiönä luo illuusion lopullisuudesta ja huonosti sopivien osien yhteenkuuluvuudesta. de Certeaun teoria soveltuu paremmin vanhemman historiankirjoituksen ja oppineisuuden tarkasteluun kuin historiantutkimuksen narratiiveja analysoivat teokset, koska se kontekstualisoi laajemmin historiankirjoitukseen vaikuttavat ilmiöt. Thomas Warton ja muut 1700-luvun puolivälin oppineet m��ärittelivät keskiajan fiktiivisten tekstien avulla. Warton tutustui tarkasti romansseihin ja kronikoihin. Erityisen suuri merkitys keskiajan hahmottamisen kannalta oli Geoffrey Monmouthilaisen kronikalla Historia regum britanniae, joka esitteli Englannin myyttisen varhaisen historian yhdistäm��llä Rooman ja oman kansallisen perinteen. Geoffreyn kronikan avulla Warton huomasi keskiaikaisten tarinoiden laajan vaikutuksen; hän kirjoitti erityisesti kuningas Arthuriin liittyneiden kertomusten merkityksestä, joka jatkui aina 1500-luvulle asti. Näin Warton löysi antiikin perinteelle haastajan keskiaikaisesta kulttuurista. Wartonin tapa esitellä keskiaikaa perustui osittain valistusajan sulavasti kirjoitetuille universaalihistorioille, osittain oppineelle luettelomaiselle esitystavalle. Käytännössä Wartonin pitkät johdantotutkielmat kuitenkin johdattavat lukijaa keskeisiin teemoihin. Niitä ovat mielikuvituksen väheneminen uusimmassa kirjallisuudessa ja toisaalta hienostuneisuuden ja tiedon kasvu. Warton ei missään vaiheessa kerro, liittyvätkö näm�� teemat yhteen, mutta tulkintani mukaan ne liittyivät. Warton ajatteli kirjallisuuden menettäneen olennaisen mielikuvituksen samaan aikaan, kun yhteiskunta oli kehittynyt. Täm�� auttaa hahmottamaan koko kirjallisuuden historiaa: Warton etsi alkuperäistä mielikuvitusta niin antiikin Kreikasta, Orientista kuin muinaisesta Skandinaviasta. History of English Poetry ei pohtinut vain kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta, sillä Warton ajatteli voivansa tutkia keskiajan yhteiskuntaa kronikoiden ja romanssien avulla. Hänen käsityksensä feodalismista, hovien eläm��stä ja keskiaikaisista tavoista perustuivat niihin. Warton ei huomannut, että hänen käyttäm��nsä lähteet olivat tietoisia kirjallisia konstruktioita vaan hän piti niitä totuudenmukaisina kuvauksina. Toisaalta Wartonin tulkintaan heijastuivat myös 1700-luvun käsitykset yhteiskunnasta. Keskiajan lähteiden kuvaukset ja 1700-luvun ideaalit vaikuttivat lopulta siihen, millaiseksi populaari kuva keskiajasta kehittyi.

Letter - Thomas A. Woodruff to "Woodruff"

Letter from Dr. Thomas A. Woodruff of New London Connecticut (2 pages). The salutation on the letter is Dear Woodruff. The letter states that the Lord Mayor of London during the reign of Queen Elizabeth was Sir Frederick Woodruff. His father was the sheriff of London before him. [In 1555 David Woodroffe/Woodruff became the High Sheriff of London. In 1573, his son Nicholas Woodroffe/Woodruff also became High Sheriff. In 1579, the same Nicholas Woodroffe/Woodruff was elected as Lord Mayor of London], n.d.

Thomas d'Aquin et l'astrologie des corps

Malgré l’acceptation théorique et pratique que l’astrologie m��diévale rencontre au 13e siècle latin, son statut philosophique ambigu tient, au moins en partie, à son double partage en art m��canique et en science libérale. Plus mystérieux encore reste le fait qu’elle apparaisse en Occident sans devoir violenter les cadres philosophiques où elle s’inscrit, aussi chrétiens soient-ils. Du point de vue de l’histoire de la philosophie, ce que cette arrivée en douceur passe sous silence, c’est l’enracinement conceptuel toujours déjà préétabli du projet astrologique à l’intérieur d’un contexte philosophique plus global, dans et par lequel l’idée d’influence astrale valide sa raison d’être. En passant par la philosophie naturelle et la m��taphysique de Thomas d’Aquin, ce travail veut montrer comment l’astrologie m��diévale survient en terres chrétiennes à partir de la rencontre de la hiérarchie causale de l’être propre à l’arabo-aristotélisme néo-platonisant avec une théologie de la providence divine. D’aporie en aporie, la déconstruction de ce que toute astrologie présuppose prend place, de sorte qu’il devient possible de comprendre l’aspect rationnel et proprement philosophique de l’entreprise astrologique au Moyen Âge.