Essays on Finnish Economic Growth and Productivity, 1860-2005

This study examines Finnish economic growth. The key driver of economic growth was productivity. And the major engine of productivity growth was technology, especially the general purpose technologies (GPTs) electricity and ICT. A new GPT builds on previous knowledge, yet often in an uncertain, punctuated, fashion. Economic history, as well as the Finnish data analyzed in this study, teaches that growth is not a smooth process but is subject to episodes of sharp acceleration and deceleration which are associated with the arrival, diffusion and exhaustion of new general purpose technologies. These are technologies that affect the whole economy by transforming both household life and the ways in which firms conduct business. The findings of previous research, that Finnish economic growth exhibited late industrialisation and significant structural changes were corroborated by this study. Yet, it was not solely a story of manufacturing and structural change was more the effect of than the cause for economic growth. We offered an empirical resolution to the Artto-Pohjola paradox as we showed that a high rate of return on capital was combined with low capital productivity growth. This result is important in understanding Finnish economic growth 1975-90. The main contribution of this thesis was the growth accounting results on the impact of ICT on growth and productivity, as well as the comparison of electricity and ICT. It was shown that ICT s contribution to GDP growth was almost twice as large as electricity s contribution over comparable periods of time. Finland has thus been far more successful as an ICT producer than a producer of electricity. Unfortunately in the use of ICT the results were still more modest than for electricity. During the end of the period considered in this thesis, Finland switched from resource-based to ICT-based growth. However, given the large dependency on the ICT-producing sector, the ongoing outsourcing of ICT production to low wage countries provides a threat to productivity performance in the future. For a developed country only change is constant and history teaches us that it is likely that Finland is obliged to reorganize its economy once again in the digital era.

Dynamics of Finnish starlings in 1951-2005 : from monitoring to population modelling

Farmland bird species have been declining in Europe. Many declines have coincided with general intensification of farming practices. In Finland, replacement of mixed farming, including rotational pastures, with specialized cultivation has been one of the most drastic changes from the 1960s to the 1990s. This kind of habitat deterioration limits the persistence of populations, as has been previously indicated from local populations. Integrated population monitoring, which gathers species-specific information of population size and demography, can be used to assess the response of a population to environment changes also at a large spatial scale. I targeted my analysis at the Finnish starling (Sturnus vulgaris). Starlings are common breeders in farmland habitats, but severe declines of local populations have been reported from Finland in the 1970s and 1980s and later from other parts of Europe. Habitat deterioration (replacement of pasture and grassland habitats with specialized cultivation areas) limits reproductive success of the species. I analysed regional population data in order to exemplify the importance of agricultural change to bird population dynamics. I used nestling ringing and nest-card data from 1951 to 2005 in order to quantify population trends and per capita reproductive success within several geographical regions (south/north and west/east aspects). I used matrix modelling, acknowledging age-specific survival and fecundity parameters and density-dependence, to model population dynamics. Finnish starlings declined by 80% from the end of the 1960s up to the end of the 1980s. The observed patterns and the model indicated that the population decline was due to the decline of the carrying capacity of farmland habitats. The decline was most severe in north Finland where populations largely become extinct. However, habitat deterioration was most severe in the southern breeding areas. The deteriorations in habitat quality decreased reproduction, which finally caused the decline. I suggest that poorly-productive northern populations have been partly maintained by immigration from the highly-productive southern populations. As the southern populations declined, ceasing emigration caused the population extinction in north. This phenomenon was explained with source sink population dynamics, which I structured and verified on the basis of a spatially explicit simulation model. I found that southern Finnish starling population exhibits ten-year cyclic regularity, a phenomenon that can be explained with delayed density-dependence in reproduction.

Homeowners' Associations in Russia after the 2005 Housing Reform

The thesis examines homeowners associations as a part of the large-scale housing reform, implemented in Russia since 2005. The reform transferred housing management from the public sector to the private sector and to the citizens responsibility. The reform is a continuation to the privatisation of the housing stock that was started in Russia in the beginning of the 1990s, aiming to build a market-oriented housing sector in the country. The reform makes a fundamental change to the Soviet system, in which ownership along with management and maintenance of housing were monopolised by the state. Homeowners are now responsible for the management of the common areas in privatised houses, which is often realised by establishing a homeowners association. Homeowners associations are examined by using the so-called common-pool resource regime approach, with the main question being the ways in which taking care of common property collectively succeeds in practice. The study is based on interview data of St. Petersburg s homeowners associations. Using the common-pool resource theory the study demonstrates why implementation of the housing reform has not succeeded as expected. Certain elements that characterise a successful common-pool resource regime do not fulfill sufficiently in St. Petersburg s homeowners associations. Firstly, free-riding, that is, withdrawal from the association s joint decision-making and not making the housing payments is common, as effective sanctions to prevent it are missing in the legislation. That is, eviction or expelling a non-paying member from the association is not possible. Secondly, ownership of the land plot and common areas of the house, such as basements and attics, are often disputed between the associations and authorities. In the Soviet era, these common areas were public property along with the apartments, but in privatised houses they should, according to the legislation, belong to the associations property. Thirdly, solution of disputes between the associations and authorities and within the associations is difficult, as the court system tends to be bureaucratic and inefficient. In addition to the common-pool resource approach, the study also examines how social capital contributes to the associations effectiveness and democratic governance. The study finds that although homeowners associations have increased cooperation and tightened social relations between neighbours, social capital has not been able to prevent free-riding. The study shows that unlike it is often claimed, the so-called Soviet mentality , that is, residents passiveness and unwillingness to participate, is not the most important obstacle to the reform. Instead, the reform is impeded most of all by imperfect institutional arrangements and local authorities that prevent the associations from working as independent, self-governing associations.

Opetussuunnitelmat puntarissa : Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 kasvatusnäkemyksen ja -ideologian näkökulmasta

The present study compares educational views and ideologies, especially concerning children, childhood and learning, found within two documents guiding early childhood education in Finland, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 and Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. These documents are also available in English, titled The National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care in Finland 2000 and The Core Curriculum for Pre-school Education in Finland 2005. The method used in the study was a slightly applied Bereday´s comparative method. Both documents talk of the child as weak but also as active and able to learn and develop. The child was also social, emotional and individual in both documents. In Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 parents and social networks were emphasised more than in Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. Views regarding learning were mainly constructive. The aim of Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 seemed to be in preparing children to adulthood, whereas in Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 the childhood had an intrinsic value. Applying Davies division, both documents were found to represent mainly romantic ideology, but conservative ideology could also be recognised, especially when the views about children and childhood were under examination. Revisionistic ideology was more apparent in Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 than in Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, while democratic ideology was more dominant in the latter. Although there was a strong cohesion between these two guiding documents regarding educational views and educational ideologies, there were some traces to be found in Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 that pointed towards primary school tradition.

Druvan - Den personalekonomiska nyttan av mångdimensionell företagshälsovårds- och personalutvecklingsverksamhet baserad på Metal Age-konceptet i Dragsfjärds kommun (2002-2005)

Under åren 2002-2005 förverkligades Druvan-projektet i Dragsfjärds kommun, vilket innebar en dramatisk ökning av företagshälsovårdsinsatserna. Företagshälsovårdsutgifterna ökade från 20 € per anställd till över 400 €. Den totala satsningen på personalens hälsa ökade ännu mer. Innehållet i Druvan baserade sig på den s.k. Metal Age-metoden. Metoden går ut på att arbetsgemenskapen tillsammans identifierar utvecklingsbehov och –åtgärder. Projektet ledde till en stor mängd utvecklingsåtgärder och därpå följande effekter på personalens hälsa, trivsel och samarbete. Som en del av åtgärderna utarbetade kommunen en personalrapport för de aktuella åren. Under projekttiden utvecklades personalens arbetsförmåga betydligt gynnsammare än förväntat. Den ekonomiska analysen visade att det investerade kapitalet gav en avkastning på 46%. Nyttan uppkom som resultat av minskad sjukfrånvaro och färre förtidspensioneringar. Druvan-projektet stöder de tidigare bedömningarna, enligt vilka det finns ett klart utrymme för att öka satsningarna på företagshälsovård i vårt land. Detta gäller speciellt arbetsplatser vars satsningar på företagshälsovård är betydligt under genomsnittet. Dragsfjärds kommun har beslutat göra Druvan till en bestående struktur inom kommunen. Guy Ahonen är professor i Knowledge Management, speciellt personalekonomi vid institutionen för företagsledning och organisation vid Hanken. Ove Näsman är ledande företagsläkare vid Dalmed OyAb i Dalsbruk i sydvästra Finland. Båda har forskat i årtionden kring effekterna av ökat välbefinnande i arbetet.

Fin de millénaire eli maailmanlopun satiiri : Frédéric Beigbederin Au secours pardon, Marie Darrieussecqin Truismes ja Michel Houellebecqin La Possibilité d'une île

Pro gradu -työni käsittelee ranskalaisen nykykirjallisuuden yhteiskunnallista suuntausta, jota kirjallisuudentutkija Ruth Cruickshank kutsuu fin de millénaire -kirjallisuudeksi. Tutkimani teokset ovat Frédéric Beigbederin Au secours pardon (2007), Marie Darrieussecqin Truismes (1996) ja Michel Houellebecqin La Possibilité d'une île (2005). Pohdin, millaisena ja millaisin keinoin teokset kuvaavat seksuaalisuutta ja sen tulevaisuudennäkymiä kulutusyhteiskunnassa, ja millaisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin niiden havainnot perustuvat. Hahmottelen reittejä, joita pitkin globaalin mittakaavan yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ihmisten intiimeihin tunteisiin ja ihmissuhteisiin. Seksuaalisuuden tarkastelun avulla osoitan, että ranskalaisessa nykykirjallisuudessa ilmenee varsin yhteneviä näkemyksiä ja uhkakuvia aikamme sosiaalisesta todellisuudesta. Tällä tavoin tarkennan ja vankennan vielä hajanaista fin de millénaire -käsitettä. Fin de millénaire -kirjallisuuden oma lajityyppi on massakulttuurin, esimerkiksi viihteen ja mainosten, kielestä vaikutteita ammentava dystopian ja satiirin liitto. Kuten Cruickshank kirjoittaa, fin de millénaire -kirjallisuus heijastaa Ranskassa vuosituhannen vaihteessa korostunutta tunnetta käännekohtaan saapumisesta. Dystopian ohella voidaankin puhua myös apokalyptisesta tekstistä, etenkin siksi, että teokset tarjoavat niukasti ratkaisuja kuvaamiinsa ongelmiin. Eritoten Houellebecqin ja Beigbederin teokset käsittelevät tarpeiden luomista kuluttajille seksuaalivietin ja seksuaalisen kilpailun avulla. Kutsun tätä järjestelmää halutaloudeksi, ja käytän sen toiminnan analysoimisessa apuna Michel Foucault'n käsityksiä vallasta ja Jean Baudrillardin käsityksiä kulutusyhteiskunnasta. Halutalouden sosiaalisia seurauksia ovat vieraantuminen, seksuaalisten hierarkioiden jyrkentyminen ja valinnanvapauden kaventuminen. Teosten kuvaamassa yhteiskunnassa erilaiset esimerkiksi sukupuolen, iän ja ulkonäön perusteella rakentuvat seksuaaliset hierarkiat käyvät yhä merkittävämmiksi. Au secours pardon ja La Possibilité d'une île kuvaavat tapahtumaketjua, jossa etenkin heteromiehistä yhä useampi luisuu seksuaaliseen kurjuuteen muun muassa naisten emansipaation sekä yleisen nuoruuden ja kauneuden palvonnan myötä. Truismesissa taas kuvitellaan yhteiskunta, johon feminismi ei ole päässyt vaikuttamaan mutta pornoistuminen on; naisten ruumiista on tullut miesten yhteistä omaisuutta ja seksuaalinen väkivalta on arkipäivää. Sen maailmassa viehättävä ulkonäkö on naisille miltei elinehto. Yleistäen Houellebecqin ja Beigbederin teokset edustavat miesnäkökulmaa ja Darrieussecqin teos naisnäkökulmaa. Teosten näkemyksiä naisten ja miesten välisistä valtasuhteista pohdin naisten seksuaalisesta vallasta kirjoittaneen Henry Laasasen käyttökelpoisten käsitteiden avulla. Kolmea teosta yhdistävät kuvaukset kulttuurista, jossa ihmissuhteet ovat kaupankäyntiä ja seksuaalinen viehätysvoima määrittelee ihmisen arvon. Darrieussecqin teos on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jossa Beigbederin ja Houellebecqin kuvaama arvoliberalismia ja taloudellista liberalismia yhdistävä kulttuuri on vaihtunut uuskonservatiiviseen ja kaksinaismoralistiseen, naisia räikeästi sortavaan yhteiskuntaan. Teoksen kertoja vähättelee itseensä kohdistuvia koskemattomuuden loukkauksia ja pahoittelee kertomuksensa käänteiden säädyttömyyttä varsinkin kuvatessaan omaa haluaan ja seksuaalista subjektiuttaan. Katson teoksen kritisoivan kirjallisuudentutkija Shirley Ann Jordanin termein poliittisen korrektiuden tyranniaa ja peräänkuuluttavan suoraa puhetta pornografiasta ja naisen halusta. Seksuaalisuus toimii tutkimuksessani lähtökohtana, jonka avulla teoksista nousee esiin julma ja rakkaudeton, säälimättömän kilpailun ja väkivallan täyttämä yhteiskunta. Viime kädessä teosten kuvaama maailmanloppu on se, että rakkaus katoaa ihmisten välisistä suhteista, koska rakkaudessa ei ole voiton tavoittelun kannalta mitään järkeä. Satiirin keinojen, kuten päättymättömän ja monikerroksisen ironian, yhdistyminen dystopiaan pelastaa teokset osoittelevalta moralisoinnilta ja tekee niistä toimivaa yhteiskunnallista kirjallisuutta.

Jean Sibelius -viulukilpailun näkyvyys, argumentointi ja viihteellisyys valtakunnallisessa lehdistössä 1965 ja 2005

Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu on järjestetty Suomessa kymmenen kertaa vuodesta 1965 lähtien, ja se on vakiinnuttanut asemansa musiikki-instituutiona niin Suomen kulttuurielämässä kuin valtakunnallisessa mediassa. Tässä tutkimuksessa selvitetään kilpailun reseptiota, eli millaista näkyvyyttä Sibelius-viulukilpailu on saanut valtakunnallisissa viestintävälineissä vuosina 1965 ja 2005. Journalistisesta aineistosta poimitaan esiin niitä teemoja ja ilmaisun tapoja, jotka ovat korostuneet kilpailuun liittyvissä teksteissä. Tutkimuksessa pohditaan, onko toimittajien kirjoittamien tekstien argumentointi muuttunut neljänkymmenen vuoden aikana, ja kuinka internet sekä median viihteellistyminen ovat muuttaneet journalistista kilpailua eri viestinten kesken. Tutkimusongelmia lähestytään kvalitatiivisesti viestinnän oppiaineen tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Ensin sisällönanalyysin avulla hahmotetaan kokonaiskäsitys aineistosta, minkä jälkeen yksittäisiin teksteihin pureudutaan argumenttianalyysin keinoin. Tutkimusaineisto on rajattu valtakunnallisiin viestintävälineisiin, joita ovat suurimmat sanoma- ja aikakauslehdet, Yleisradion kilpailuaiheiset televisio- ja radio-ohjelmat sekä viulukilpailun internet-sivut. Sanomalehdissä julkaistu aineisto on laajuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi tarkimpana analyysikohteena; muu tutkimusaineisto täydentää lehtitekstien perusteella tehtyjä havaintoja. Tutkimustulokset osoittavat, että Sibelius-viulukilpailu on ollut näkyvästi esillä valtakunnallisessa lehdistössä niin vuonna 1965 kuin 2005. Molempina vuosina kilpailun näkyvyys pohjautui hyvin vahvasti painettuun sanomalehteen. Lehdistöaineistosta erottuivat selvästi kansallisuuden, rodun ja sukupuolen käsittelyn näkökulmat, vaikka kielellinen ilmaisu onkin ajan mittaan neutraloitunut. Sisällönanalyyttinen tarkastelu ja argumenttianalyysit osoittavat, että toimittajien käyttämä argumentointi on muuttunut neljän vuosikymmenen aikana. Toimittajien työnkuva on monipuolistunut, ja viihteellisyys on vähitellen soluttautunut iltapäivälehdistä niin sanottuihin laatumedioihin . Internet on tehnyt kilpailun reaaliaikaisesta seuraamisesta entistä nopeampaa ja helpompaa.

The 26 July 2005 heavy rainfall event over Mumbai: numerical modeling aspects

The performance of the Advanced Regional Prediction System (ARPS) in simulating an extreme rainfall event is evaluated, and subsequently the physical mechanisms leading to its initiation and sustenance are explored. As a case study, the heavy precipitation event that led to 65 cm of rainfall accumulation in a span of around 6 h (1430 LT-2030 LT) over Santacruz (Mumbai, India), on 26 July, 2005, is selected. Three sets of numerical experiments have been conducted. The first set of experiments (EXP1) consisted of a four-member ensemble, and was carried out in an idealized mode with a model grid spacing of 1 km. In spite of the idealized framework, signatures of heavy rainfall were seen in two of the ensemble members. The second set (EXP2) consisted of a five-member ensemble, with a four-level one-way nested integration and grid spacing of 54, 18, 6 and 1 km. The model was able to simulate a realistic spatial structure with the 54, 18, and 6 km grids; however, with the 1 km grid, the simulations were dominated by the prescribed boundary conditions. The third and final set of experiments (EXP3) consisted of a five-member ensemble, with a four-level one-way nesting and grid spacing of 54, 18, 6, and 2 km. The Scaled Lagged Average Forecasting (SLAF) methodology was employed to construct the ensemble members. The model simulations in this case were closer to observations, as compared to EXP2. Specifically, among all experiments, the timing of maximum rainfall, the abrupt increase in rainfall intensities, which was a major feature of this event, and the rainfall intensities simulated in EXP3 (at 6 km resolution) were closest to observations. Analysis of the physical mechanisms causing the initiation and sustenance of the event reveals some interesting aspects. Deep convection was found to be initiated by mid-tropospheric convergence that extended to lower levels during the later stage. In addition, there was a high negative vertical gradient of equivalent potential temperature suggesting strong atmospheric instability prior to and during the occurrence of the event. Finally, the presence of a conducive vertical wind shear in the lower and mid-troposphere is thought to be one of the major factors influencing the longevity of the event.

"Ei rahaa, vaan elämää varten" : vapaaehtoisia eläkevakuutuksia koskenut poliittinen keskustelu 1995 - 2005.

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on yleistynyt voimakkaasti 1990- ja 2000-luvulla. Yksityishenkilöiden huoli omasta taloudesta demografisten haasteiden edessä on voimistunut. Säästämisen syyt ovat moninaiset: suurin osa haluaa varautua vanhuuden päiviin, osa haluaa hyötyä veroedusta ja osa kokee vakuutuksen sijoitusmuotona muiden joukossa. Yksityisen henkilön eläkesäästäminen poikkeaa kuitenkin muista säästämismuodoista poliittisen luonteensa vuoksi. Eläkesäästämisen poikkeavalla verokohtelulla on pyritty kannustamaan ihmisiä paikkaamaan tulevaisuuden lakisääteisten eläkkeiden pienuutta sekä samalla pyritty ohjaamaan eläkkeelle jäämisen ikää. Tutkimusaiheena on vapaaehtoinen eläkesäästäminen ja sen verokohtelussa tapahtuneet muutokset lamavuosien jälkeisestä ajasta, vuodesta 1995 aina vuoden 2005 työeläkelainsäädännön kokonaisuudistukseen asti, jolloin uudistettiin myös vapaaehtoista eläkesäästämistä koskeva lainsäädäntö. Keskeinen tutkimuskysymys on, miten poliittisessa keskustelussa on perusteltu vapaaehtoisen eläkesäästämisen poikkeuksellista tukemista. Työn keskeinen aineisto käsittää tutkimuskirjallisuuden lisäksi valtiopäiväasiakirjoja aikaväliltä 1995- 2005 sekä valiokuntien ja työryhmien mietintöjä ja raportteja. Lisäksi työssä on tutkittu sanomalehdistöä sekä vakuutusalan vaikutusta keskusteluun haastattelujen avulla. Aineiston lukutapana on löyhästi käytetty poliittisen retoriikan tutkimusta. Työn keskeinen tutkimustulos on hyvinvointivaltion kehityksen ja eläkepolitiikan liittyminen toisiinsa vakuutuksen välityksellä. Demografiset paineet ja julkinen keskustelu ovat lisänneet kansalaisten huolta omasta eläkeajan toimeentulosta. Kun hyvinvointivaltion rahoitusmahdollisuuksiin ei enää luoteta, on tarve omiin ratkaisuihin lisääntynyt. Perustelut koskien vapaaehtoisen eläkesäästämisen poikkeavaa verokohtelua ovat olleet sekä poliittisia että taloudellisia. Poliittisesta keskustelusta on erotettavissa kolme selkeää perusteluryhmää. Ensimmäinen argumentaatioryhmä korostaa demografisia haasteita, toinen sijoitustuotteiden tasa-arvoistamista ja kolmas eläkevakuutuksen täydentävää roolia lakisääteisen eläkkeen rinnalla.

Vapautta vai eriarvoisuutta? Vuokratyö työelämän muutoksen kentällä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa vuosina 2005-2009.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vuokratyöhön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Aineistona olen käyttänyt Helsingin Sanomissa vuosina 2005-2009 julkaistuja vuokratyötä käsitteleviä artikkeleita (N=114) sekä internetin Suomi24 - sivuston keskustelupalstan vuokratyötä käsitteleviä kirjoituksia (N=392). Tutkimuksen taustalla on työelämänsosiologinen tutkimus, jossa on käsitelty muun muassa työelämän joustoja, työn yksilöllistymistä, epävarmuuden lisääntymistä ja kollektiivisten suojien heikkenemistä työelämässä. Nykypäivänä koettu epävarmuus ja työehtojen joustavuus eivät kuitenkaan ole täysin uusia ilmiöitä, vaan työn jäsrjestämisen tavat ovat aikaisemminkin aiheuttaneet eriarvoisuutta. Tutkielmassani kysyn, miten vuokratyötä käsittelevässä yhteiskunnallisessa keskustelussa tulkitaan työhön liittyvää joustavuutta, epävarmuutta ja eriarvoisuutta sekä työmarkkinoiden työntekijää yksilöivää ja luokittelevaa dynamiikkaa. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jonka avulla selvitän vuokratyöilmiöön liittyviä merkityksellistämisen tapoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Diskurssianalyysi metodisena viitekehyksenä antaa mahdollisuuden tutkia erilaisia sosiaalisen todellisuuden tuottamisen tapoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Helsingin Sanomien teksteissä ja keskustelupalstan kannanotoissa ei vain puhuta vuokratyöstä, vaan siihen liittyviä tieto- ja uskomusjärjestelmiä ylläpidetään sekä uudistetaan ja muutetaan toisenlaisiksi. Vuokratyöhön liittyvät diskurssit rakentuvat sosiaalisessa todellisuudessa, ja toisaalta toimivat sosiaalisen todellisuuden rakentajina. Diskurssianalyysin tukena käytän myös argumentaatioanalyysia, jonka avulla tutkin sitä, miten tiettyjä versioita sosiaalisesta todellisuudesta pyritään perustelmaan yleisesti kannatettaviksi. Myös argumentointi on sosiaalista toimintaa, jolla pyritään sitouttaa vuorovaikutuskumppanit haluttuihin näkökantoihin. Vuokratyöhön liitetyt tulkinnat näyttäytyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa ristiriitaisina. Aineistostani olen paikantanut neljä erilaista diskurssia, joilla vuokratyötä merkityksellistetään. Kaikkien etu - diskurssissa vuokratyö näyttäytyy joustavana ja työntekijän vapauden mahdollistavana työn muotona. Vuokratyötä pidetään merkittävänä työllistämiskeinona sekä hyödyllisenä ja tärkeänä työn muotona niin työntekijän, työnantajan kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Eriarvoisuuden diskurssissa vuokratyö taas näyttäytyy epäoikeudenmukaisena ja epävarmana työn muotona. Vuokratyösuhteessa kierretään tai jopa rikotaan työsopimuslakia. Vuokratyötä tehdään usein siksi, ettei vakituisempaa työtä ole löytynyt. Pelisäännöt kunniaan -diskurssissa vuokratyö näyttäytyy työmuotona, jota täytyisi kontrolloida ja valvoa paremmin ja työnanatajapuolen tulisi ottaa vastuu siitä, että vuokratyöntekijöiden asema olisi oikeudenmukaisempi. Pelisäännöt j a niiden noudattaminen toisivat vuokratyöntekijöille kollektiivista suojaa työntekijöitä yksilöivillä työmarkkinoilla. Ulkomaalaiset ja toiset työssä -diskurssissa näyttäytyy globalisaation ja työmarkkinoiden etnisen monimuotoistumisen seuraukset ja se pohjautuu me - muut erottelulle, jossa vastakkain ovat suomalaiset työntekijät ja ulkomaalaiset vuokratyöntekijät. Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyvien tulkintojen perusteella käy ilmi, että vuokratyössä ilmenee rakenteellisia ongelmia, jotka voivat johtaa tai ovat jo johtaneet työmarkkinoiden jakaantumiseen luokkiin, joissa työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa. Pelisääntöjen luomisella ja noudattamisella voitaisiin paikata työlainsäädännössä ilmeneviä puutteita ja tulkinnanvaraisuutta. Sopimusyhteiskunnan ja työmarkkinoiden kollektiivisten suojien heikkenemisen vuoksi vuokratyöntekijä kuitnekin kohtaa työssään tilanteita, joissa pelisääntöjä ei noudateta. Vaikka osa vuokratyöntekijöistä arvostaa vuokratyön mahdollistamaa vapautta ja joustavuutta, yhteiskunnallisen keskustelun perusteella näyttää siltä, että vuokratyössä työelämänjoustoista hyötyvät pääasiassa vuokratyötä välittävät henkilöstöpalveluyritykset sekä vuokratyövoimaa käyttävät yritykset. Vuokratyöntekijän näkökulmasta katsottuna työnantajan intressien ja markkinatilanteen ehdoilla toteutettu joustavuus merkitsee usein epävarmuutta. Moniäänisyydestä huolimatta yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmenevässä diskursiivisessa kamppailussa vuokratyön erilaisista tulkinnoista eriarvoisuutta representoivat diskurssit näyttäytyvät voimakkaampina sekä arvolatautuneisuuden että esitettyjen tulkintojen lukumäärän perusteella.

Monumenttikuvista elämyskuviin : Helsinki matkaesitteiden kuvituksessa 1895 - 2005

The purpose of this study is to define how Helsinki has been presented in the pictures of tourist brochures and how their illustration has changed over time. Attention is also paid to the values and meanings that the pictures mediate, as well as their historical and societal connections. The pictures are approached as representations selectively interpreting and illustrating the reality of Helsinki, while constructing mental images of it. An iconological framework structures the study. It proceeds from the description and classification of the physical features towards an analysis of time- and culture-specific meanings. The emergence of meanings and their historical and cultural underpinnings are examined from the perspectives of humanistic geography, semiotics and constructionism. In the analysis attention is paid to the discourses, myths and ideologies that underlie the representations. Information on the physical features of the pictures and their changes is collected with a content analysis. The classified data consists of 1377 photographs. These pictures are collected from 75 tourist brochures of Helsinki that have been published between 1895 and 2005. The deeper meanings of the pictures are studied qualitatively, by paying attention to the mental images that the content elements and visual effects evoke. Research studies, contemporary literature and the texts of the tourist brochures are utilised in the interpretation of the meanings. There has been a permanent core to objects of the pictures during the entire study period. It has consisted mainly of sights that are located close to the Senate and Market Squares. In addition, marine elements have been popular. The area of Helsinki represented in the brochures has extended from the Senate Square towards Töölö Bay. Pictures of monumental buildings and statues have been complemented with snapshots and portraits. In the beginning of the 20th century, brochures were mainly produced for the travelling, educated elite. The style of the pictures was declaratory and educative. They aimed at medating an objective image of the reality that prevailed in Helsinki. In practice, the pictures were connected to a patriotic ideology and the corresponding myth of Finnishness. In the second half of the 20th century the improvement of the standard of living led to a democratisation of consumers and an increase in the tourism demand. Local culture and the everyday life of "ordinary" people became popular themes in the pictures. A new welfare ideology manifested itself in the people of the local residential areas, for instance. The increase in the cultural diversity has led to the recognition of new target groups, expecially since the 1980s. The human figures in the pictures have started to function as objects of identification and a means of constructing mental images. A pronounced emphasis on experience and individuality in the illustration of the tourist brochures mirrors the post-modern change and a new ideology based on consumption. The construction and consumption of the pictures in the tourist brochures is governed by the conventions of representation and interpretaion that are typical of the genre of tourist brochures. The pictures emphasize the perceived positive characteristics of Helsinki and thus construct a skewed view of the reality. However, consumers can knowingly use the pictures as a means of dreaming and detaching themselves from their everyday reality.

Asuntopolitiikka ja vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä vuosina 1992-2005

The aim of the thesis was to study the extent of spatial concentration of immigrant population in Helsinki and to analyse the impact of housing policy on ethnic residential segregation in 1992-2005. For the purpose of the study, immigrant population was defined based on the language spoken at home. The theory of residential segregation by Andersson and Molina formed the main theoretical framework for the study. According to Andersson and Molina ethnic residential segregation results from different dynamic intra-urban migration processes. Institutionally generated migration, i.e. migration patterns generated by various housing and immigrant policies and procedures, is one of the central factors in the development of ethnic segregation. The data of the study consisted of population and housing statistics and housing and immigrant policy documents of Helsinki municipality. Spatial concentration of immigrant population was studied both at district and building levels using GIS-methods and statistical methods. The housing policy of Helsinki municipality was analysed using a method created by Musterd et al. Musterd et al. categorise two types of policy approaches to residential segregation: spatial dispersion policy and compensating policy. The housing policy of Helsinki has a strong focus on social mixing and spatial dispersion of housing stock. Ethnic segregation is regarded as a threat. The importance of ethnic communities and networks is, however, acknowledged and small-scale concentration is therefore not considered harmful. Despite the spatial dispersion policy, the immigrant population is concentrated in the eastern, north-eastern and north-western suburbs of Helsinki. The spatial pattern of concentration was formed already at the beginning of the 1990's when immigration to Finland suddenly peaked. New immigrant groups were housed in the neighbourhoods where public housing was available at the time. Housing policy, namely the location of new residential areas and public housing blocks and the policies of public housing allocation were key factors influencing the residential patterns of immigrant population in the 1990's. The immigration and refugee policies of the state have also had an impact on the development. The concentration of immigrant population has continued in the same areas in the beginning of the 2000's. Dispersion to new areas has mainly taken place within the eastern and north-eastern parts of the city or in the adjacent areas. The migration patterns of native population and the reasonably rapid changes in the housing market have emerged as new factors generating and influencing the ethnic residential segregation in Helsinki in the 2000's. Due to social mixing and spatial dispersion policies, ethnic segregation in Helsinki has so far been fairly small-scale, concentrated in particular housing blocks. The number of residential buildings with a high share of immigrant population is very modest. However, the number of such buildings has doubled between 1996-2002. The concentration of immigrant population concerns mainly the public housing sector. The difference in the level of concentration between the public housing sector and privately owned housing companies is remarkable.