SSCRC Austin ICU Handover

Video presented as part of Melbourne Smart Services CRC Participants conferences. Video showing the results of our collaboration with the Smart Services CRC and Austin Health. We created an environment for nurses to learn ICU Handover processes. Handover processes in an ICU involve, briefing meetings with ward nurses, and then a bedside handover of patient care information to the nurse starting the next shift. This simulation will allow students to remotely practice their handover skills, thus freeing up expensive resources at teaching hospitals, and enabling them to be at a higher skill level when they commence live training. More information available at: www.bpmve.org.

Disentangling the cognitive components supporting Austin Maze performance in left versus right temporal lobe epilepsy

Neuropsychological tests requiring patients to find a path through a maze can be used to assess visuospatial memory performance in temporal lobe pathology, particularly in the hippocampus. Alternatively, they have been used as a task sensitive to executive function in patients with frontal lobe damage. We measured performance on the Austin Maze in patients with unilateral left and right temporal lobe epilepsy (TLE), with and without hippocampal sclerosis, compared to healthy controls. Performance was correlated with a number of other neuropsychological tests to identify the cognitive components that may be associated with poor Austin Maze performance. Patients with right TLE were significantly impaired on the Austin Maze task relative to patients with left TLE and controls, and error scores correlated with their performance on the Block Design task. The performance of patients with left TLE was also impaired relative to controls; however, errors correlated with performance on tests of executive function and delayed recall. The presence of hippocampal sclerosis did not have an impact on maze performance. A discriminant function analysis indicated that the Austin Maze alone correctly classified 73.5% of patients as having right TLE. In summary, impaired performance on the Austin Maze task is more suggestive of right than left TLE; however, impaired performance on this visuospatial task does not necessarily involve the hippocampus. The relationship of the Austin Maze task with other neuropsychological tests suggests that differential cognitive components may underlie performance decrements in right versus left TLE.

Before and after the creative city : the politics of urban cultural policy in Austin, Texas

This article examines the politics and practice of urban cultural policy in Austin, Texas. I demonstrate how aspects of the local context frame how local government and cultural sector interests strive to initiate the direction of policy. While larger trends—such as Richard Florida's creative city thesis—influence cultural policy and planning, specific contextual factors including prior economic development and growth management policy, departmental organization, the forum for interaction between municipal actors and non-governmental coalitions, and the character of the city's cultural economy mediate such trends to produce policy outcomes. As this case shows, contemporary urban cultural policy is not simply due to the rise of the creative city discourse, but is an evolving product of past policy structures and shaped by local institutions and actors.

Papin pojasta suurteollisuusmieheksi : Alfred Kihlman ja nousevan keskiluokan sosiaaliset verkostot 1800-luvun Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa 1800-luvulla tapahtunutta keskiluokan sosiaalista nousua pohjalaissyntyisen papin, opettajan, liikemiehen ja valtiopäiväedustajan Alfred Kihlmanin (1825-1904) elämänvaiheiden kautta. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta, vaan työn pyrkimyksenä on mikrotason tarkan analyysin kautta päästä käsiksi laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset sosiaaliset verkostot sekä niiden merkitys Kihlmanin kaltaisen keskiluokkaisen yksilön sosiaaliselle nousulle. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee heränneiden pappien verkostoja 1840-luvulla ja 1850-luvun alussa ja jälkimmäinen liikemiesverkostoja 1850-luvun jälkipuolelta 1870-luvun alkuun. Pääasiallisena lähdeaineistona on Alfred Kihlmanin laaja kirjeenvaihto. Alfred Kihlman liittyi kouluvuosinaan 1840-luvun alussa nuorison piirissä nopeasti levinneeseen herännäisyyteen. Nuoret heränneet papit muodostivat tiiviin sosiaalisen verkoston, joka perustui jaetulle uskonnolliselle ideologialle sekä pappisperheiden välisille avioliittositeille. Lisäksi verkostoa pidettiin yllä yhteisillä kokoontumisilla, vierailuilla, kirjeenvaihdolla sekä palvelusten vaihtamisella. Verkoston välityksellä saatiin tehokkaasti mm. informaatiota sekä rahalainoja. Herännäisyys nousi nuoren keskiluokkaisen papiston omaa yhteiskunnallista voimattomuuttaan kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä. Kun sivistyneistön mahdollisuudet menestyä perinteisillä foorumeilla olivat autonomian alkupuolella heikot, nuoret heränneet kielsivät uskonnollisessa ideologiassaan arvon maalliselta menestykseltä ja rakensivat oman verkostonsa, jonka sisällä he saattoivat toteuttaa pätemisentarvettaan. Yhteiskunnallisen tilanteen muututtua verkosto muuttui 1850-luvun alussa hyödystä rasitteeksi, minkä seurauksena heränneiden pappien rivit hajaantuivat. Irtauduttuaan herännäisyydestä Alfred Kihlman siirtyi opettajan uralle. Heränneeltä vaimoltaan perimänsä varallisuuden sekä nuoruus- ja herännäisvuosinaan solmimiensa ystävyyssuhteiden ansiosta hän ajatui 1850-luvun kuluessa yhä enemmän myös liike-elämään. Hänen merkittävimmäksi toimintakentäkseen muodostuivat Suomen Yhdyspankki sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus, jonka johtajana hän toimi vuodesta 1866 lähtien. 1860-luvulla liikemiesverkostot perustuivat suurelta osin sukulaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin myös ystävyys-, kollega- ja liikekumppanuussuhteisiin. Kun pankkilaitos oli vielä hyvin kehittymätön, verkostot olivat etenkin pääomien hankinnassa avainasemassa. Tiiviit lainaverkostot olivat huonojen suhdanteiden aikana toisaalta myös vaaraksi, sillä yksi suuri konkurssi saattoi vetää mukanaan joukoittain liikemiehiä. Verkostojen kautta voitiin välittää ja saada myös suosituksia sekä sisäpiiritietoa, jota ei ollut saatavissa muista lähteistä. Yhteiskunnan muuttuminen ja henkilösuhteet mahdollistivat Alfred Kihlmanin sosiaalisen nousun. Teollistuminen ja liike-elämän vapautuminen tarjosivat uusia mahdollisuuksia keskiluokan yritteliäille yksilöille. Ylempien yhteiskuntaluokkien välisten säätyjen välisten raja-aitojen tasaantuminen tekivät 1850-luvun puolivälissä mahdolliseksi myös papin osallistumisen liike-elämään. Avainsanat: sosiaaliset verkostot - Suomi - 1800-luku - herännäisyys - kirkkohistoria - taloushistoria

Alfred Falk outdoors feeding a dog Portraits Men

Handwritten on verso: fuer Hans Frankenbach

Lotte Stern and Dr. Alfred Stern with Otto Wallerstein, a relative of Lotte's father; Berkeley, California.

From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California

Gathering in the home of Dr. Alfred Stern and his wife Lotte nee Wallerstein; Paula Wallerstein nee Molling; Rheydt, Germany. Portraits Groups

Dr. Alfred Stern probably standing far left; Paula Wallerstein nee Molling seated in center

Lotte Stern and Dr. Alfred Stern with Otto Wallerstein, a relative of Lotte's father; Berkeley, California.

From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California

Alfred Lichtenstein making a movie; Berlin.

Digital Image

Portrait of Alfred Lichtenstein smoking a pipe.

Digital Image

Portrait of Alfred Lichtenstein with his flute; Berlin.

Digital Image

Alfred Lichtenstein standing in front of a billboard advertising him and others; Berlin.

Digital Image

Portrait of Alfred Lichtenstein with his flute; Berlin.

Digital Image

Portrait of Alfred Lichtenstein with his flute; New York.

Digital Image