In vitro und in vivo Untersuchungen zur funktionellen Bedeutung der Cathepsine B, K und L bei der systemischen AA- und AL-Amyloidose

Magdeburg, Univ., Medizin. Fak., Diss., 2007

AA-amyloidosis caused by visceral leishmaniasis in a human immunodeficiency virus-infected patient.

AA-amyloidosis in the setting of chronic visceral leishmaniasis (VL) has been reported in animal models but documentation in humans is unavailable. Here, we report on a Portuguese man who in 1996 was diagnosed with both human immunodeficiency virus (HIV)-infection and VL. Antiretroviral treatment led to sustained suppression of HIV viremia but CD4+ lymphocytes rose from 8 to only 160 cells/mL. Several courses of antimony treatment did not prevent VL relapses. Renal failure developed in 2006 and renal biopsy revealed AA-amyloidosis. The patient had cryoglobulinemia and serum immune complexes containing antibodies directed against seven leishmanial antigens. Antimony plus amphotericin B, followed by oral miltefosine resulted in a sustained VL treatment response with elimination of circulating Leishmania infantum DNA and CD4+ recovery. The concomitant reduction of serum AA levels and disappearance of circulating leishmanial immune complexes suggests that prolonged VL may lead to AA-amyloidosis in immunocompromised humans.

Association of mutations in the NALP3/CIAS1/PYPAF1 gene with a broad phenotype including recurrent fever, cold sensitivity, sensorineural deafness, and AA amyloidosis.

OBJECTIVE: Familial cold urticaria (FCU) and Muckle-Wells syndrome (MWS) are dominantly inherited autoinflammatory disorders that cause rashes, fever, arthralgia, and in some subjects, AA amyloidosis, and have been mapped to chromosome 1q44. Sensorineural deafness in MWS, and provocation of symptoms by cold in FCU, are distinctive features. This study was undertaken to characterize the genetic basis of FCU, MWS, and an overlapping disorder in French Canadian, British, and Indian families, respectively. METHODS: Mutations in the candidate gene NALP3, which has also been named CIAS1 and PYPAF1, were sought in the study families, in a British/Spanish patient with apparent sporadic MWS, and in matched population controls. Identified variants were sought in 50 European subjects with uncharacterized, apparently sporadic periodic fever syndromes, 48 subjects with rheumatoid arthritis (RA), and 19 subjects with juvenile idiopathic arthritis (JIA). RESULTS: Point mutations, encoding putative protein variants R262W and L307P, were present in all affected members of the Indian and French Canadian families, respectively, but not in controls. The R262W variant was also present in the subject with sporadic MWS. The V200M variant was present in all affected members of the British family with MWS, in 2 of the 50 subjects with uncharacterized periodic fevers, and in 1 of 130 Caucasian and 2 of 48 Indian healthy controls. No mutations were identified among the subjects with RA or JIA. CONCLUSION: These findings confirm that mutations in the NALP3/CIAS1/PYPAF1 gene are associated with FCU and MWS, and that disease severity and clinical features may differ substantially within and between families. Analysis of this gene will improve classification of patients with inherited or apparently sporadic periodic fever syndromes.

Katsekulmien vaikutus näönrasitusoireisiin näyttöpäätetyössä

Päätetyöhön epäillään liittyvän monenlaisia ongelmia. Eniten epäiltyjä ja käsiteltyjä ovat silmien rasitus- ja ärsytysoireet sekä päätetyön kuormittavuus ja näköergonomiset ongelmat. Näkemiseen ja silmiin liittyvät ongelmat näyttöpäätetyöskentelyssä ovat hyvin tavallisia. Niitä kutsutaan termillä Computer Vision Syndrome (CVS). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia kuinka eri katsekulmat vaikuttavat näönrasitusoireisiin sekä olemassa oleviin näköjärjestelmän vikoihin. Kokeessa näyttöpääte sijoitettiin kolmeen eri katsekulmaan. Nämä kulmat olivat 15 astetta horisontaalilinjan yläpuolelle, horisontaalilinja sekä 15 astetta horisontaalilinjan alapuolelle. Tutkimus oli vertaileva ikäryhmien 20-39 ja 40-60-vuotiaat välillä. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimusjoukko koostui 80 henkilöstä. VSQ- ja SSQ-kyselylomakkeilla ja mittauksilla saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmassa Wilcoxonin merkkitestillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. Koko tutkimusjoukon SSQ-oireiden keskiarvoja tarkastellessa voitiin oireiden todeta voimistuneen tehtävän aikana tilastollisesti merkitsevästi. + 15 asteen katsekulmassa havaittiin oireiden voimistumista eniten. SSQ-oireiden jakaminen eri ryhmiin toi esiin tilastollisesti merkitseviä eroja varsinkin silmänrasitusoireiden kohdalla. - 15 asteen katsekulma aiheutti vähiten oireiden arvojen kasvua tehtävän aikana silmänrasitus- ja disorientaatio-oireiden ryhmissä. Tarkasteltaessa koko joukon silmänrasitus- ja disorientaatio-oireita voidaan päätellä näyttöpäätetyön aiheuttavan rasitusoireiden lisääntymistä, koska merkitsevyystaso näissä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Sekä kokonaisuudessaan että oireryhmittäin oli huomionarvoista, että 20-40-vuotiaat kokivat näyttöpäätetyön rasittavan enemmän. Mittaustulosten perusteella voidaan sanoa, että akkommodaatiolaajuus ja konvergenssikyky olivat merkitsevästi heikompia tehtävän jälkeen. Kyynelfilmin repeämisajan keskiarvo kokeen jälkeen koko tutkimusjoukolla oli normaaliarvoa alhaisempi. Yhteistyökumppanimme voi hyödyntää työmme tuloksia laajemmassa tutkimuksessa. Opinnäytetyömme tukee ammattiosaamistamme toimiessamme näönhuollon asiantuntijoina.

Mitä musiikkiopistojen pääsykokeissa testataan? : tutkimus Helsingissä sijaitsevien SML:n liittoon kuuluvien musiikkiopistojen pääsykokeista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä musiikkiopistoissa käytössä olevat pääsykoetestit mittaavat sekä mitataanko niissä varsinaisesti musikaalisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lahjakkuuden ja musikaalisuuden teorioita sekä niiden suhdetta käytössä oleviin pääsykoetesteihin. Tutkimus kohdistui Helsingissä sijaitsevien Suomen musiikkioppilaitosten liittoon (SML) kuuluvien musiikkiopistojen 4-7-vuotiaille pyrkijöille suunnattuihin pääsykokeisiin. Tutkimusaineisto koostui pääsykoekäytäntöjen osalta musiikkiopistojen rehtoreiden teemahaastattelusta sekä analysoitavaksi saaduista kirjallisista yksilö- tai ryhmätesteistä. Helsingissä sijaitsevista yhdestätoista musiikkiopistosta kymmenen osallistui teemahaastatteluun (10/11), ja ensimmäisessä vaiheessa mukana olleista kymmenestä opistosta seitsemällä oli tarjota myös pyydetty kirjallinen materiaali tutkimuksen toista vaihetta, kirjallisen testiaineiston analyysia varten (7/10). Haastattelujen ja testien analyysin perusteella saatiin selville musiikillisia ja ei-musiikillisia osatekijöitä, joiden mittaamisesta pääsykoe muodostui. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Johtopäätösten kannalta oli olennaista analysoida saatuja tuloksia suhteessa teoriataustassa esiteltyihin lahjakkuus- ja musikaalisuuskäsityksiin. Tulosten valossa on ilmeistä, että musikaalisuuden määrittelyn ongelmallisuudesta johtuen ei voida yksiselitteisesti vastata kysymykseen siitä, mitataanko pääsykoetesteissä juuri musikaalisuutta. Käytetyt testit mittaavat sekä musiikillisia että ei-musiikillisia tekijöitä ja erityisesti niihin harjaantumista. Testien kehittämisessä tulisi selkeämmin huomioida lapsen ikäkauden asettamat haasteet sekä lapsen yleiseen kehitykseen että erityiseen musiikilliseen kehitykseen kohdistuva tutkimus.

Luther-tutkimus

Lutherin lähteistä tärkein kokoelma on Weimarer Ausgabe. Osastoon kuuluu myös nykysaksan-, suomen- ja englanninkielisiä käännöksiä. Lutherin teosten laitoksia löytyy myös verkkoaineistosta ja CD-ROM tietokannoista. Luther-tutkimus rajautuu Lutherin teologiaan, biografiaan sekä reformaattoriin välittömästi liittyviin tutkimusaiheisiin.

Lukiolaiset tekstiä tulkitsemassa : tutkimus vieraalla kielellä lukemisen strategioista

Abstract

Kohti post-absoluuttista valtiota? : EU-tutkimus haasteena politiikan tutkimukselle

Niilo Kauppi

Keskiaikaisten kirkkojemme tutkimus murroksessa

Mauno Jokipii

Oikeushistoriallinen tutkimus ranskalaisen hugenottijuristin teoksen vaikutuksesta Ruotsissa

Jyrki Knuutila

Yhteiskunta etsii yliopistojaan : tieteellinen tutkimus taloudellisen kasvun avaintekijänä

Reijo Vihko