997 resultados para 332.82
Resumo:
OBJECTIVES: The purpose of this study was to compare myocardial blood flow (MBF) and myocardial flow reserve (MFR) estimates from rubidium-82 positron emission tomography ((82)Rb PET) data using 10 software packages (SPs) based on 8 tracer kinetic models. BACKGROUND: It is unknown how MBF and MFR values from existing SPs agree for (82)Rb PET. METHODS: Rest and stress (82)Rb PET scans of 48 patients with suspected or known coronary artery disease were analyzed in 10 centers. Each center used 1 of 10 SPs to analyze global and regional MBF using the different kinetic models implemented. Values were considered to agree if they simultaneously had an intraclass correlation coefficient >0.75 and a difference <20% of the median across all programs. RESULTS: The most common model evaluated was the Ottawa Heart Institute 1-tissue compartment model (OHI-1-TCM). MBF values from 7 of 8 SPs implementing this model agreed best. Values from 2 other models (alternative 1-TCM and Axially distributed) also agreed well, with occasional differences. The MBF results from other models (e.g., 2-TCM and retention) were less in agreement with values from OHI-1-TCM. CONCLUSIONS: SPs using the most common kinetic model-OHI-1-TCM-provided consistent results in measuring global and regional MBF values, suggesting that they may be used interchangeably to process data acquired with a common imaging protocol.
Resumo:
A neurofibromatose tipo 1 é uma das enfermidades genéticas mais comuns da espécie humana com padrão de herança autossômica dominante. As alterações radiológicas encontradas com maior freqüência são: escoliose, cifose, cifoescoliose, áreas de erosão óssea, crescimento anormal do osso, pseudo-artrose, meningocele, deformidade da parede posterior dos corpos vertebrais ("scalloping"), peito escavado, lesões osteolíticas nos ossos longos e alterações do sistema nervoso central. Os autores apresentam dados estatísticos dos achados radiográficos prevalentes em 82 pacientes com neurofibromatose tipo 1 acompanhados pelo Centro de Pesquisa e Atendimento em Neurofibromatose, de São José do Rio Preto, SP, um centro multidisciplinar de estudo e tratamento dos portadores da doença.
Resumo:
PURPOSE: Obstructive sleep apnea syndrome (OSA) increases the risk of cardiovascular disease. We aimed at evaluating the effect of continuous positive airway pressure (CPAP) treatment on coronary endothelium-dependent vasoreactivity in OSA patients by quantifying myocardial blood flow (MBF) response to cold pressure testing (CPT). METHODS: In the morning after polysomnography (PSG), all participants underwent a dynamic (82)Rb cardiac positron emitting tomography/computed tomography (PET/CT) scan at rest, during CPT and adenosine stress. PSG and PET/CT were repeated at least 6 weeks after initiating CPAP treatment. OSA patients were compared to controls and according to response to CPAP. Patients' characteristics and PSG parameters were used to determine predictors of CPT-MBF. RESULTS: Thirty-two untreated OSA patients (age 58 ± 13 years, 27 men) and 9 controls (age 62 ± 5 years, 4 men) were enrolled. At baseline, compared to controls (apnea-hypopnea index (AHI) = 5.3 ± 2.6/h), untreated OSA patients (AHI = 48.6 ± 19.7/h) tend to have a lower CPT-MBF (1.1 ± 0.2 mL/min/g vs. 1.3 ± 0.4 mL/min/g, p = 0.09). After initiating CPAP, CPT-MBF was not different between well-treated patients (AHI <10/h) and controls (1.3 ± 0.3 mL/min/g vs. 1.3 ± 0.4 mL/min/g, p = 0.83), but it was lower for insufficiently treated patients (AHI ≥10/h) (0.9 ± 0.2 mL/min/g vs. 1.3 ± 0.4 mL/min/g, p = 0.0045). CPT-MBF was also higher in well-treated than in insufficiently treated patients (1.3 ± 0.3 mL/min/g vs. 0.9 ± 0.2 mL/min/g, p = 0.001). Mean nocturnal oxygen saturation (β = -0.55, p = 0.02) and BMI (β = -0.58, p = 0.02) were independent predictors of CPT-MBF in OSA patients. CONCLUSIONS: Coronary endothelial vasoreactivity is impaired in insufficiently treated OSA patients compared to well-treated patients and controls, confirming the need for CPAP optimization.
Resumo:
La cantata humana per a veu solista a la Península Ibèrica a finals del segle XVII i inicis del XVIII. Estudi i edició musical d'una part del còdex 82 de la Colección Pombalinas de la Biblioteca Nacional de Portugal.
Resumo:
Soitinnus: viulu.
Resumo:
Soitinnus: orkesteri.
Resumo:
Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia opiskelijoita ja eri tutkintotasoja koskeva opinto-oppaan yleinen osa. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille välttämätöntä perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Opas on laadittu ensimmäistä kertaa koskemaan jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opinto-oikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen.
Resumo:
Tämä opinto-opas on suunnattu Maanpuolustuskorkeakoulussa 99./82. kadettikurssin opiskelijoille. Oppaassa kuvataan kaikki sotatieteiden kandidaatintutkintoon (SKtutkinto) kuuluvat opinnot, jotka kestävät kolme vuotta. Oppaan ensimmäisessä luvussa kuvataan sotatieteiden kandidaattitutkinnon opetussuunnitelma, jossa käydään läpi opintojen eri vaiheet ja opintoihin liittyvät valinnat sekä opiskelijoiden erilaiset opintopolut. Opintopoluissa kuvataan kaikille opiskelijoille yhteiset ja pakolliset opinnot, puolustushaaroittain ja opintosuunnittain eriytyvät opinnot sekä vapaavalintaiset opinnot. Toiseen lukuun on koottu SK-tutkintoon sisältyvien opintojaksojen kuvaukset, joissa esitellään yleisellä tasolla ja lyhyesti opintojen sisältö, opetusmenetelmät ja suoritustavat, kirjallisuus ja arviointi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset löytyvät opintojaksojen pedagogisista käsikirjoituksista. Jotta saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevista kolmen vuoden opinnoista, tutustu myös sotilasammatillisten opintojen opetussuunnitelmiin, koska nämä opinnot ovat osa upseerin virkaan vaadittavien opintojen kokonaisuutta. Sotilasammatillisista opinnoista saat lisätietoja puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluilta. Lue tämän oppaan rinnalla myös opinto-oppaan yleistä osaa, sillä nämä kaksi opasta muodostavat yhdessä tiiviin tietopaketin. Mikäli opintoihin liittyen herää kysymyksiä, käänny kurssinjohtajan, SK-koulutussuunnittelijan tai ainelaitoksien opettajien puoleen.
Resumo:
Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään kadettien tämän hetkinen fyysisen kunnon taso ja tutkimaan, miten fyysinen kunto on muuttunut viimeisen yhdeksän vuoden aikana peräkkäisillä kadettikursseilla taistelukentän näkökulmasta. Sotilailta edellytetään vähintään 51,3 - 55 ml/kg/min hapenottokykyä ollakseen taistelukelpoisia. 12- minuutin juoksutestissä tämä edellyttää vähintään 2800 metrin tulosta. Lihaskuntotestissä vaaditaan vähintään hyvää tulosta. Tämän perusteella olen asettanut tutkimuksen tavoitteeksi selvittää, vieläkö kadettien nykyinen kunto vastaa taistelukelpoisuuden edellyttämää tasoa. Kadettien fyysistä kuntoa mitataan kestävyyden osalta 12- minuutin juoksutestillä ja lihaskuntoa viisiosaisella lihaskuntotestillä. Lisäksi kadetit juoksevat valojänistestin, joka mittaa kadettien maksimaalista hapenottokykyä. Tämä tutkimus täydentää jo tehtyjä tutkimuksia. Tutkittavana joukkona käytettiin maa- ja merivoimien kadetteja, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 1995 - 2004. Tutkimuksessa etsittiin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Miten kadettien fyysinen kunto on muuttunut vuodesta 1995 vuoteen 2004? - Millä tasolla kadettien fyysinen kunto on tällä hetkellä taistelukentän näkökulmasta? - Mikä merkitys antropometrialla on fyysiseen kuntoon? - Millaisia eroja on havaittavissa eri puolustushaarojen sekä sukupuolten välillä? Tutkimus osoitti, että kadettien fyysinen kunto on laskenut asteittain vuodesta 2000 lähtien. Maksimaalinen hapenottokyky laski vuodesta 1995 vuoteen 2002 4,1 ml/kg/min eli 6,7%. Muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000). Vuosina 1995 - 2000 kadetit saavuttivat 12- minuutin juoksutestissä keskimäärin 2972 metrin tuloksen, nuorimpien kadettien savuttama tulos oli enää 2817 metriä. Kestävyys laski viiden vuoden aikana lähes 5%. Merikadettien tulokset ovat kaikissa testeissä jääneet noin kaksi prosenttiyksikköä maavoimien kadettien tuloksista. Tulosten perusteella nykyisten kadettien fyysinen kunto jää alle taistelukelpoisuudelle määritetyn vaatimustason. Tulos on lähes samansuuntainen kaikilla kadeteilla puolustushaarasta tai sukupuolesta riippumatta.Tutkimuslähteinä on käytetty kirjallisuutta ja kadettien fyysisen kunnon testituloksia.
Resumo:
Soitinnus: trumpetti, orkesteri.