Spatial autocorrelation of ndvi and gvi indices derived from landsat/tm images for soybean crops in the western of the state of Paraná in 2004/2005 crop season

This research aims at studying spatial autocorrelation of Landsat/TM based on normalized difference vegetation index (NDVI) and green vegetation index (GVI) of soybean of the western region of the State of Paraná. The images were collected during the 2004/2005 crop season. The data were grouped into five vegetation index classes of equal amplitude, to create a temporal map of soybean within the crop cycle. Moran I and Local Indicators of Spatial Autocorrelation (LISA) indices were applied to study the spatial correlation at the global and local levels, respectively. According to these indices, it was possible to understand the municipality-based profiles of tillage as well as to identify different sowing periods, providing important information to producers who use soybean yield data in their planning.

Fragment size of corn silage according to the dry matter and forage harvester adjustments

In Brazil, the best results in milk production are found in the state of Paraná. Such results are reached through genetic selection of the animals and management of their diets, in which whole plant corn silage is widely used. Aiming the silage quality, it was evaluated the influence of dry matter content of the corn culture as forage and the harvester adjustments on the fragment size of whole plant corn silage. The fragment size of two corn hybrids silage (SPEED and 2B688) was evaluated using a 5x3 factorial, with 4 repetitions. The first factor was the harvest time of the plants (105, 108, 112, 118, and 123 days after sowing (DAS)), which determines the forage dry matter (DM) content. The second factor was the harvester adjustments (2, 6.5 and 11mm of theoretical fragment length (TFL)). The DM content did not affect the average fragment size of 2B688. For SPEED, however, the real fragment size decreased as the maturation of plants increased. The conclusion is that the DM content and harvester adjustments can affect the real fragment sizes, according to different plant genotypes. The alterations of the harvester adjustments resulted in different fragment sizes, however, it were different from those indicated by the manufacturer.

Analysis and forecast of the storage needs of soybeans in Brazil

The existence of a minimum storage capacity of grains as a condition for the maintenance of regulator physical stocks has been used as a strategic factor in the agribusiness expansion. However, in Brazil the storage infrastructure has not followed the growth of the agricultural sector. This fact is evident in the case of soybeans that currently represent 49% of grain production in the country, whose volume production has been increasing significantly over the years. This study aimed to predict the futureneeds of static storage capacity of soybeans from historical data to estimate the investment needed to install storage units in Brazil for the next five years. A statistic analysis of collected data allowed a forecast and identification of the number of storage units that should be installed to meet the storage needs of soybeans in the next five years. It was concluded that by 2015 the soybean storage capacity should be 87 million tons, and to store 49% of soybeans produced, 1,104 storage units should be installed at a cost of R$ 442 million.

Identification of croplands of winter cereals in Rio Grande do Sul state, Brazil, through unsupervised classification of normalized difference vegetation index images

This study aimed to propose methods to identify croplands cultivated with winter cereals in the northern region of Rio Grande do Sul State, Brazil. Thus, temporal profiles of Normalized Difference Vegetation Index (NDVI) from MODIS sensor, from April to December of the 2000 to 2008, were analyzed. Firstly, crop masks were elaborated by subtracting the minimum NDVI image (April to May) from the maximum NDVI image (June to October). Then, an unsupervised classification of NDVI images was carried out (Isodata), considering the crop mask areas. According to the results, crop masks allowed the identification of pixels with greatest green biomass variation. This variation might be associated or not with winter cereals areas established to grain production. The unsupervised classification generated classes in which NDVI temporal profiles were associated with water bodies, pastures, winter cereals for grain production and for soil cover. Temporal NDVI profiles of the class winter cereals for grain production were in agree with crop patterns in the region (developmental stage, management standard and sowing dates). Therefore, unsupervised classification based on crop masks allows distinguishing and monitoring winter cereal crops, which were similar in terms of morphology and phenology.

Using fraction images derived from modis data for coffee crop mapping

Coffee production was closely linked to the economic development of Brazil and, even today, coffee is an important product of the national agriculture. The State of Minas Gerais currently accounts for 52% of the whole coffee area in Brazil. Remote sensing data can provide information for monitoring and mapping of coffee crops, faster and cheaper than conventional methods. In this context, the objective of this study was to assess the effectiveness of coffee crop mapping in Monte Santo de Minas municipality, Minas Gerais State, Brazil, from fraction images derived from MODIS data, in both dry and rainy seasons. The Spectral Linear Mixing Model was used to derive fraction images of soil, coffee, and water/shade. These fraction images served as input data for the supervised automatic classification using the SVM - Support Vector Machine approach. The best results concerning Overall Accuracy and Kappa Index were obtained in the classification of the dry season, with 67% and 0.41, respectively.

Corn production for silage intercropped with forage in the farming-cattle breeding integration

Corn cropping for silage, due to the plant material exportation, intercropping with forage provides greater ground cover and straw formation for the Direct Planting System (DPS) continuity. The objective of this study was to evaluate corn production for silage in DPS intercropped with four forages (Urochloa brizantha cv. Marandu, U. ruziziensis cv. Ruziziensis, Panicum maximum cv. Tanzânia and P. maximum cv. Áries). We applied three sowing methods (in row together with corn fertilizer; by no-till sowing simultaneously to corn sowing and at V4 corn stage) and corn without intercropping. The experiment was conducted in autumn/ winter of 2010, in Selvíria - MS, in a randomized block design in factorial arrangement (4 x 3 + 1) and 4 replications. For corn, we evaluated plant height, basal stem diameter, initial and final stand and silage production and for forage dry matter production. Morphological characteristics and corn yield were not affected by intercropping when compared to sole corn crop. Forage dry matter production sown in corn row with fertilizer is a highlight, which in addition to providing greater productivity, harnesses the operation during sowing.

The use of ALOS/PALSAR data for estimating sugarcane productivity

Some models have been developed using agrometeorological and remote sensing data to estimate agriculture production. However, it is expected that the use of SAR images can improve their performance. The main objective of this study was to estimate the sugarcane production using a multiple linear regression model which considers agronomic data and ALOS/PALSAR images obtained from 2007/08, 2008/09 and 2009/10 cropping seasons. The performance of models was evaluated by coefficient of determination, t-test, Willmott agreement index (d), random error and standard error. The model was able to explain 79%, 12% and 74% of the variation in the observed productions of the 2007/08, 2008/09 and 2009/10 cropping seasons, respectively. Performance of the model for the 2008/09 cropping season was poor because of the occurrence of a long period of drought in that season. When the three seasons were considered all together, the model explained 66% of the variation. Results showed that SAR-based yield prediction models can contribute and assist sugar mill technicians to improve such estimates.

Technology for sugarcane agroindustry waste reuse as granulated organomineral fertilizer

Aiming to evaluate the use of sugarcane industry waste such as byproducts from vinasse concentration process, it was assessed the organomineral fertilizer BIOFOM (concentrated vinasse, filter cake, boiler ash, soot from chimneys and supplemented with mineral fertilizers). The study included characterization and agronomic potential analysis of a test plant (corn), by noting the differences between mineral fertilizers and BIOFOM fertilization until 45 days after sowing. The technology traditionally used to produce BIOFOM was based on vinasse evaporation with high heat transfer coefficients. It was observed that the technology, which can be formulated according to the needs of any crop, could be used in many cases as mineral fertilizer. Therefore, the use of this organomineral fertilizer reduces waste generation of sugarcane industry.

Coverage mobilization by different no-tillage in-line handling mechanisms

Vegetation cover on soil acts positively in maintaining temperature and soil moisture, yet, it has been imposing specific operational conditions on seeders. The objective of this study was to evaluate performance of different mechanisms regarding straw mobilization, employed in a no-till seeder. The experimental area was conducted on clayey soil under no-tillage with a large quantity of sorghum residue. The experiment was established in a randomized block design, as the treatments consisted of a combination of two mechanisms at front of the furrow opener composed of cutting disc and row cleaners, and three mechanisms behind the seed furrower, covering discs prototype model M1, Spider and commercial model, with the combination of cutting disc and Spider model not being evaluated. We assessed the coverage permanence on soil index, vegetation mass on surface and inside the line. The treatment containing the row cleaner mechanism efficiently removed straw from the surface of sowing line as well as the return one acted on straw replacement. It was identified that use of the cutting disc at the front of seeder contributed to the increase of straw installation inside the line, three times more than in the row cleaner system when operating individually. Covering mechanism with row cleaners reduced straw inside the line and kept line covering similar to treatment of cutting disc operating alone.

Management zones using fuzzy clustering based on spatial-temporal variability of soil and corn yield

Clustering soil and crop data can be used as a basis for the definition of management zones because the data are grouped into clusters based on the similar interaction of these variables. Therefore, the objective of this study was to identify management zones using fuzzy c-means clustering analysis based on the spatial and temporal variability of soil attributes and corn yield. The study site (18 by 250-m in size) was located in Jaboticabal, São Paulo/Brazil. Corn yield was measured in one hundred 4.5 by 10-m cells along four parallel transects (25 observations per transect) over five growing seasons between 2001 and 2010. Soil chemical and physical attributes were measured. SAS procedure MIXED was used to identify which variable(s) most influenced the spatial variability of corn yield over the five study years. Basis saturation (BS) was the variable that better related to corn yield, thus, semivariograms models were fitted for BS and corn yield and then, data values were krigged. Management Zone Analyst software was used to carry out the fuzzy c-means clustering algorithm. The optimum number of management zones can change over time, as well as the degree of agreement between the BS and corn yield management zone maps. Thus, it is very important take into account the temporal variability of crop yield and soil attributes to delineate management zones accurately.

Designing and manufacturing of a soybean harvest residue picker

ABSTRACT Soy harvest matches seasons with shortage of dry matter supply for ruminant feeding in most Brazilian soy-growing areas. Agricultural machinery-producing companies must have market perception, observing new opportunities and developing equipment to meet costumers’ needs. This paper aims to design, build, and test a device to collect soybean crop residues from the combine cleaning mechanism, consisting mainly of vegetable straw (chaff), and the other plant parts (stems) remain being deposited onto the ground. For equipment designing, we made use of the architectural design methodology proposed in the reference model for the agricultural machinery development process. The equipment was designed and built following the proposed methodology, then installed and put into operation in a John Deere 1165 combine. After initial testing and few adjustments, the device showed satisfactory chaff-collecting performance. The equipment consists of a screw conveyor assembled transversely to the combine and a centrifugal fan assembled on the side. The collected chaff is dumped into a trailer towed by tractor.

White mold detection in common beans through leaf reflectance spectroscopy

ABSTRACT This study aimed to identify wavelengths based on leaf reflectance (400-1050 nm) to estimate white mold severity in common beans at different seasons. Two experiments were carried out, one during fall and another in winter. Partial Least Squares (PLS) regression was used to establish a set of wavelengths that better estimates the disease severity at a specific date. Therefore, observations were previously divided in two sub-groups. The first one (calibration) was used for model building and the second subgroup for model testing. Error measurements and correlation between measured and predicted values of disease severity index were employed to provide the best wavelengths in both seasons. The average indexes of each experiment were of 5.8% and 7.4%, which is considered low. Spectral bands ranged between blue and green, green and red, and red and infrared, being most sensitive for disease estimation. Beyond the transition ranges, other spectral regions also presented wavelengths with potential to determine the disease severity, such as red, green, and near infrared.

Desiccation time of the spring sorghum as a predecessor crop for summer soybean and autumn bean in a no-tillage system

ABSTRACT Several authors have been questioned the desiccation interval between the coverage plants and sowing plants for the soybean crop. Therefore, this study aimed to evaluate the desiccation time of the spring sorghum as a predecessor crop for summer soybean and then for autumn bean, focusing on the straw formation for maintenance of the no-tillage system and to evaluate the yield of soybeans and beans grain, as well as analyzing the interference of sorghum straw in these cultures. The experiment was developed in the Teaching and Research Farm of FE/UNESP located in Ilha Solteira/SP where it was used an experimental design of randomized blocks with five treatments and six repetitions. The treatments consisted of five different intervals between sorghum desiccation and soybean sowing (being with D7 - Drying sorghum seven days before the soybean sowing; and successively for D14, D21, D28 and D35). In order to analyze the results, it was used the Tukey test for a 10% level of significance and the statistical program called Sisvar. The "Cober Crop" sorghum exerted influence on soybean yield but this effect was not lasting for the bean crop in succession to the soybeans.

Mädätysjäännöksen rakeistus, terminen kuivaus ja energiahyötykäyttö

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa alueellisen jäteyhtiön Kymenlaakson Jäte Oy:n mahdollisuuksia rakeistaa ja termisesti kuivata mekaanisesti kuivattua mädätysjäännöstä sekä mahdollisuuksia toimittaa termisesti kuivattua materiaalia energiahyötykäyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin myös kokemuksia lattialämmityksen käyttämisestä mädätysjäännöksen kuivaukseen. Tutkimuksessa perehdyttiin erilaisiin rakeistus- ja kuivausmenetelmiin sekä termisen kuivurin valintaan vaikuttaviin asioihin. Kuvaukset perustuvat kirjallisuudesta ja internetistä saatuihin tietoihin. Tekniikkakuvausten pohjalta lähdettiin kyselemään tarjouksia termisiä kuivauslaitteistoja myyviltä yrityksiltä. Tarjoukset pyydettiin kuiva-ainepitoisuuden muutokselle 30 %:sta 90 %:iin ja oletettiin, että kuivaukseen on käytettävissä lämpöä viideltä kaatopaikkakaasua käyttävältä mikroturbiinilta. Tutkimuksen aikana saatiin tarjous kuudelta yritykseltä. Saadut tarjoukset esiteltiin tiivistetysti raportissa ja kokonaisuudessaan ne sisällytettiin Kymenlaakson Jäte Oy:n laajempaan raporttiin, joka ei ole julkinen. Yritykset antoivat hyvin erilaisia tietoja siitä, mitä tarjoukseen sisältyy, joten tarjoukset eivät olleet suoraan vertailukelpoisia. Tarjouksista myös havaittiin, että jos Mäkikylän biokaasulaitokselta vastaanotettaisiin enimmäismäärä (19 500 t/a) mädätysjäännöstä, mikroturbiineilta saatava lämpömäärä ei riittäisi kuivaamaan kaikkea mädätysjäännöstä 90 % kuiva-ainepitoisuuteen. Tutkimuksen aikana huomattiin myös, että sitovan tarjouksen saamiseksi mädätysjäännös tulee toimittaa testattavaksi, jolloin saadaan vahvistus kuivausmenetelmän soveltuvuudesta kyseiselle materiaalille. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia kokemuksia löytyy lattialämmityksen käyttämisestä kuivaukseen niin Suomesta kuin maailmalta ja voiko menetelmää käyttää mädätysjäännöksen kuivaukseen. Kyseistä menetelmää on käytetty tehostamaan aurinkokuivausta, joten tutkimuksen aikana perehdyttiin erityisesti aurinkokuivaukseen liittyviin tieteellisiin artikkeleihin. Lattialämmityksen käytöstä löytyi niin heikkouksia kuin vahvuuksia. Suomessa aurinkokuivauksen ja lattialämmityksen yhdistelmä ei ole kuitenkaan päätynyt laajaan käyttöön ja syynä voidaan nähdä muun muassa kylmät ja pimeät vuodenajat sekä suuri pinta-alan tarve. Tutkimusraportissa selvitettiin lisäksi polttolaitosten edustajien kiinnostusta ja rajoituksia ottaa vastaan termisesti kuivattua mädätysjäännöstä. Tutkimuksen aikana otettiin yhteyttä alle 100 km etäisyydellä Kymenlaakson Jäte Oy:stä sijaitsevien jätteenpolttoluvan omaavien yritysten edustajiin. Saatuja vastauksia käsiteltiin tiivistetysti raportissa ja vastaukset sisällytettiin kokonaisuudessaan Kymenlaakson Jäte Oy:n laajempaan raporttiin, joka ei ole julkinen. Puhelinhaastattelujen pohjalta nähtiin, että yrityksillä on kiinnostusta materiaalia kohtaan, mutta samalla vastauksiin vaikuttavat mädätysjäännöksen analyysitulokset. Poltto-ominaisuuksiin liittyvät analyysit tullaan toteuttamaan vuoden 2012 aikana. Laitoksilla oli myös vaihtelevia rajoituksia materiaalia kohtaan, mutta analyysituloksista riippuen materiaalia voidaan hyödyntää energiana tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa alle 100 km etäisyydellä Kymenlaakson Jäte Oy:stä.

Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.