Plan Stolitshnago goroda Sanktpeterburga 1793 - [Yleiskuva - Overview]

Sanktpeterburg 1794

Embouchure du fleuve de Torneå : dessiné et gravé A. F. Skjöldebrand

Digitoitu valokuvasta, joka julkaistu kirjassa: R. Knapas & P. Koistinen, Historiallisia kuvia, 1993.

Project d¿un edifice pour la Bibliothèque de l¿Université d¿Alexandre. Helsingfors Fasade

Helsinki 1833

Generalnyj plan stoličnago goroda S.Peterburga

Sanktpeterburg 1857

Wittenbergissä opiskelleiden suomalaisten kirjoja 1500-luvulta

Teokset Biblia sacra hebraice, graece & latine, Heidelberg 1587; teoksen omistanut Marcus Henrici Helsingius, joka on ostanut sen Wittenbergistä 1592; etukannen keskellä Lutherin kuva avattu kirja käsissään, sekä Georg Major, Enarrationes Epistolarum S. Pauli(I) Wittenberg 1569; teos kuulunut Christianus Bartholdii Ruuthille, jonka nimikirjaimet etukannan yläosassa; 1574 viittaa sidotusvuoteen.

Clustering and International Competitiveness of Information Technology Industry in the Saint Petersburg Area

The main objective of this study is to assess the potential of the information technology industry in the Saint Petersburg area to become one of the new key industries in the Russian economy. To achieve this objective, the study analyzes especially the international competitiveness of the industry and the conditions for clustering. Russia is currently heavily dependent on its natural resources, which are the main source of its recent economic growth. In order to achieve good long-term economic performance, Russia needs diversification in its well-performing industries in addition to the ones operating in the field of natural resources. The Russian government has acknowledged this and started special initiatives to promote such other industries as information technology and nanotechnology. An interesting industry that is basically less than 20 years old and fast growing in Russia, is information technology. Information technology activities and markets are mainly concentrated in Russia’s two biggest cities, Moscow and Saint Petersburg, and areas around them. The information technology industry in the Saint Petersburg area, although smaller than Moscow, is especially dynamic and is gaining increasing foreign company presence. However, the industry is not yet internationally competitive as it lacks substantial and sustainable competitive advantages. The industry is also merely a potential global information technology cluster, as it lacks the competitive edge and a wide supplier and manufacturing base and other related parts of the whole information technology value system. Alone, the industry will not become a key industry in Russia, but it will, on the other hand, have an important supporting role for the development of other industries. The information technology market in the Saint Petersburg area is already large and if more tightly integrated to Moscow, they will together form a huge and still growing market sufficient for most companies operating in Russia currently and in the future. Therefore, the potential of information technology inside Russia is immense.

Taidealan monografiat

Kokoelma sijaitsee hajallaan eri yksikköjen lainattavissa kokoelmissa ja käsikirjastoissa. Eniten aineistoa on viestinnän ja muotoilun yksiköissä. Yhteensä monografioita on 3598 nimekettä (maaliskuu 2008). Kirjoista n. 55 % on suomenkielisiä, ja n. 38% englanninkielisiä. Kokoelmasta lähes 41 % on julkaistu 2000-luvulla. Yli ¾ kokoelmasta on julkaistu vuoden 1990 jälkeen. Kokoelma tukee erityisesti muotoilun ja median koulutusohjelmia. Aihealueista eniten on taideteollisuutta ja taidekäsityötä, 21,4 % kokoelmasta. Aihealueen kirjat käsittelevät sisustusarkkitehtuuria ja huonekalutaidetta, tekstiilitaidetta, lasi- ja keramiikkataidetta, taidetaontaa ja korutaidetta, koristetaidetta ja ornamentiikkaa sekä taideteollisuuden ja taidekäsityön historiaa. Toiseksi suurin aihealue on grafiikka ja valokuvaus (20,5 %). Kolmanneksi eniten on taiteen tutkimuksen ja yleisen taidehistorian aineistoa (14,2 %). Käsikirjaston kirjoja ei saa kotilainaan, muuta aineistoa lainataan.

Tahko Pihkalan kokoelma

Prof. Lauri Pihkalan testamentin perusteella Jyväskylän yliopiston kirjastolle luovutettu kokoelma koti- ja ulkomaista urheilukirjallisuutta 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Sisältää urheilua ja ruumiinkulttuuria käsittelevän kirjallisuuden lisäksi poliittista historiaa, sotalaitosta ja naisliikettä koskevaa kirjallisuutta sekä ainutlaatuisen Amerikka-kokoelman. Kirjoissa näkyy Pihkalan lukutavat ja merkinnät.

Viestintä

Viestinnän kokoelma tukee sekä viestintää pääaineenaan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä jatko-opintoja ja tieteellistä tutkimusta. Systemaattisen satunnaisotannan perusteella vajaa 40% nimekkeistä on tieteellistä kirjallisuutta. Hieman pienempi osa voidaa luokitella yleistajuiseksi kirjallisuudeksi. Runsas neljännes kokoelmasta on joko suoraan oppikirjoiksi kirjoitettuja tai sellaisina pidettäviä. Kokoelma on luotu oppiaineen perustamisesta alkaen 1968. Alkuaan kokoelman nimenä oli Hv Tiedotusoppi. Sitä ennen tieteenalan kirjallisuutta oli kirjaston muiden tieteenalojen kokoelmissa. Kokoelman painopiste on joukkoviestinnässä ja organisaatioviestinnässä. Runsaasti edustettuina ovat myös media, journalismi, työyhteisöjen viestintä, organisaatiokulttuurit sekä verkkoviestintä ja populaarikulttuuri (etenkin elokuva). Kuvailussa on otettu otettu huomioon vain vain hyllyluokassa Hv Viestintä olevat monografiat eli sarjakokoelmissa oleva aineisto, lehdet sekä elektroniset aineistot ovat arvioinnissa jätetty pois. Kokoelmaan kuuluu 2846 nimikettä. Kokoelman nimekkeiden mediaani on 1988. Kirjoista 1782 (46%) on julkaistu vuonna 1990 tai sen jälkeen. Julkaisuvuosien mediaani on 1988. Reilut nimekkeistä puolet eli 58% prosenttia on englanninkielisiä. Suomeksi julkaistuja on 834 (29%) ja ruotsiksi 204 (7%). Kokoelman teoksista 508 eli 18% on ilmestynyt vuonna 2000-2008. 1990-luvulla ilmestyneiden osuus on 789 eli 28% ja 1980-luvulla ilmestyneitä on 1014 eli 36%. Alle viidennes eli 18% on julkaistu ennen vuotta 1980. Kokoelman kartuntaan voi saattaa vaikuttaa se, että viestinnän laitoksella on oma laitoskirjastonsa, jonne hankitaan tutkijoiden ja opettajien tarvitsemaa kirjallisuutta.

Urho Kekkosen kokoelma

Presidentti Urho Kekkosen (1900-1986) suuresta kirjastosta osa on Oulun yliopiston Pääkirjastossa. Kokoelman pääosa on tullut Kekkosen elinaikana. Ensimmäinen kirjaerä saapui v.1964, viimeinen keväällä 1988. Kokoelmaan kuuluu runsaat 4000 nidettä, ja se sisältää niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Valtaosa kirjoista on Kekkoselle lahjoitettuja, joten mukana on runsaasti erikoissidoksia ja omistuskirjoituksilla varustettuja teoksia. Osa kirjoista on kuulunut Sylvi Kekkoselle (1900-1974). Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä, Helsingissä, on Kekkosten kirjoja hieman yli 3000 niteen kokoelma.