Yrityksen löydettävyys verkkomarkkinoinnissa

Verkkomarkkinointi ja sen eri osa-alueet ovat kasvaneet suosiotaan viimevuosina voimakkaasti, eikä aiheesta ole tehty paljoa tutkimusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yritysten löydettävyyden luomista verkossa tutkimalla tarvelähtöisyyteen ja keskeyttämättömyyteen pohjaavia löydettävyyden luomisen keinoja. Käsiteltävät keinot ovat: yritysten hakukonemarkkinointi, toimiminen sosiaalisessa mediassa ja sisällöntuotanto verkkoon. Tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia siihen, miten yritykset suhtautuvat verkkolöydettävyyteen ja sen luomisen keinoihin markkinoinnissa. Ensimmäiseksi selvitetään verkon yleistä merkitystä yritysten markkinoinnissa. Toiseksi pohditaan sitä, miten yritykset luovat löydettävyyttä verkossa hakukoneilla, sosiaalisella medialla ja verkkosisällöntuottamisella. Kolmas osa-ongelma tarkastelee sitä, miten yritykset aikovat tulevaisuudessa markkinoida ja luoda löydettävyyttä verkossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kuvailevana tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä olivat teemahaastattelut valituissa yrityksissä. Haastattelut teemoitettiin systemaattisesti tutkimuksen osa-ongelmien ja teoriasta nousevien teemojen avulla. Haastatteluihin valittiin kolme erityyppistä markkinoivaa yritystä ja kolme erilaisia verkkomarkkinoinnin palveluja tarjoavaa yritystä. Tutkimustuloksia analysoitiin induktiivisesti jakamalla haastatteluaineisto kokonaisuudesta osiin ja tekemällä havaintoja teemojen mukaisesti. Tutkielman tuloksissa nousee esille voimakkaasti verkkomarkkinoinnin merkityksen kasvu yrityksissä, mikä johtuu kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta ja ostopäätöksentekoprosessin osittaisesta siirtymisestä verkkoon. Verkkomarkkinoinnin kasvu johtuu osaltaan myös erilaisista eduista, kuten hyvästä mitattavuudesta ja kohdennettavuudesta, joita siihen liitetään. Keskeinen tulos tutkielmassa on myös verkkolöydettävyyden jakautuminen välilliseen ja välittömään löydettävyyteen sen perusteella, kuinka tarvelähtöisestä löydettävyyden luomisen keinosta on kysymys. Hakukoneet luovat yritykselle suoraa välitöntä löydettävyyttä ja sosiaalinen media taas pitkällä aikavälillä välillistä löydettävyyttä. Lisäarvoa luova verkkosisältö on välillisen ja välittömän löydettävyyden luomisen keskiössä, sillä hakukoneet, sosiaalinen media ja sisällöntuotanto tukevat toisiaan ja ruokkivat yrityksen parempaa löydettävyyttä verkossa. Verkkolöydettävyyden merkityksen voidaan tulevaisuudessa päätellä voimistuvan, sillä hakukoneilla on alalla hyvin voimakas asema, ja viimeaikainen kehitys hakualgoritmeissa tukee hakukonelöydettävyyden ja sisällöntuotannon merkityksen kasvamista.

Toimitusketjujen turvallisuusjohtaminen : miten turvallisuutta voidaan edistää toimitusketjuissa?

Toimitusketjut ovat kokonaisuutena erittäin tärkeä osa nykypäivän globaalia taloutta. Materiaalivirrat eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken ovat jatkuvasti käynnissä, vaikka ne kohtaavat päivittäin operatiivisessa toiminnassa riskejä sekä mahdollisia uhkia. Lisäksi toimitusketjuihin kohdistuvien turvallisuusongelmien lukumäärä ja vakavuus ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia yhteyksiä toimitusketjujen turvallisuusjohtamisella on organisaatioiden toimitusketjuihin. Tavoitteena on perehtyä kompleksisten toimitusketjujen turvallisuuden riskeihin ja haasteisiin niin johtamisen, turvallisuusohjelmien, laatustandardien ja Suomen Tullin näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään laaja-alaisesti aihealueen akateemiseen kirjallisuuteen. Lähdeaineistoa analysoidaan soveltuvien teorioiden ja menetelmien avulla. Analyysissa keskitytään erityisesti sellaisiin turvallisuustekijöihin, joilla organisaatioiden toimitusketjujen riskien arvioinnin perusteella voisi olla vaikutusta toimitusketjuihin. Tutkimus on kvalitatiivinen. Vastaukset tutkimuksen pääongelmaan sekä alaongelmiin on pyritty saavuttamaan teorian ja käytännön vertailun avulla, koska niiden kautta on loogista luoda teoreettinen pohja ja laajempi ymmärrys toimitusketjujen turvallisuusjohtamisesta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että toimitusketjujen turvallisuusjohtaminen rakentuu pääsääntöisesti aina organisaatioiden strategiselta tasolta, josta se heijastuu selkeästi päivittäiseen operatiiviseen toimintaan ja edelleen yksittäisiin taktisiin toimenpiteisiin. Tutkimuksesta tunnistettiin, että toimitusketjujen turvallisuusjohtamisen tulevaisuuteen saattavat eri teorioiden ja tutkijoiden näkökulmasta vaikuttaa olennaisesti muun muassa turvallisuustekniikan kehitys, informaation lisääntyminen toimijoiden välillä, toimitusketjujen läpinäkyvyyden kasvaminen, kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusstandardien yhtenäistäminen tai uudenlaiset johtamiskäytännöt, jotka parantavat turvallisuustoimenpiteiden onnistumismahdollisuuksia.

Next Media / eReading / Kirjastolisenssipilotti

Arja Tuuliniemen esitys Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 13.2.2014.

Social media and public libraries : exploring information activities of library professionals and users

Social media has become a part of many people’s everyday lives. In the library field the adoption of social media has been widespread and discussions of the development of “Library 2.0” began at an early stage. The aim with this thesis is to study the interface between public libraries, social media, and users, focusing on information activities. The main research question is: How is the interface between public libraries and social media perceived and acted upon by its main stakeholders (library professionals and users)? The background of Library 2.0 is strongly associated with the development of the Web and social media, as well as with the public libraries and their user-centered and information technological development. The theoretical framework builds on the research within the area of Library and Information Science concerning information behavior, information practice, and information activities. Earlier research on social media and public libraries is also highlighted in this thesis. The methods survey and content analysis were applied to map the interface between social media and public libraries. A questionnaire was handed out to the users and another questionnaire was sent out to the library professionals. The results were statistically analyzed. In the content analysis public library Facebook pages were studied. All the empirical investigations were conducted in the area of Finland Proper. An integrated analysis of the results deepens the understanding of the key elements of the social media and public library context. These elements are interactivity, information activities, perceptions, and stakeholders. In this context seven information activities were distinguished: reading, seeking, creating, communicating, informing, mediating, and contributing. This thesis contributes to develop the research concerning information activities and draws a realistic picture of the challenges and opportunities in the social media and public library context. It also contributes with knowledge on library professionals and library users, and the existing differences in their perceptions of the interface between libraries and social media.