Effects of the digital subtitling software on the subtitling process : A survey among Finnish professional television subtitlers

Tutkielma käsittelee suomalaisten televisiotekstittäjien ammatillisuutta, käännösprosessia ja digitaalisten tekstitysohjelmien vaikutuksia tekstitysprosessiin ammattitekstittäjien näkökulmasta. Suomen television digitalisoituminen on aiheuttanut mullistuksia myös tekstitysalalla kun tekstitettävä kuvamateriaali on ryhdytty toimittamaan käännöstoimistoille ja tekstittäjille digitaalisena. Teoriaosuudessa käsitellään käännös- ja tekstitystutkimusta sekä koulutusta Suomessa, ammattitaitoa ja ammatillisuutta sekä kääntämisen apukeinoja. Tekstittäminen esitellään erikoistuneena kääntämisen muotona. On kuitenkin myös huomioitava, että kääntäminen on yksi vaihe tekstitysprosessissa. Teoriaosuus päättyy suomalaisten televisiotekstittäjien arjen ja työkentän nykytilanteen käsittelyyn – tekstittäjät työskentelevät monenlaisilla työehdoilla ja laadun kriteerit saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. Empiirisen osan alussa esitetään, että suomalaisia televisiotekstittäjiä on haastateltu yllättävän vähän, ja Jääskeläisen ajatuksiin nojaten mainitaan, että tekstittämisen alalla on vielä paljon tutkimatta – etenkin suomalaisesta tekstitysprosessista löytyy tutkittavaa. Tutkimuskohde on ammatikseen televisioon tekstityksiä tekevät kääntäjät. Suomalaiselle tekstitykseen erikoistuneelle käännöstoimistolle työskenteleville tekstittäjille lähetettiin alkutalvesta 2008 kyselylomake, jolla kartoitettiin sekä monivalintakysymyksillä että avoimilla kysymyksillä heidän ammatillisuuttaan, työmenetelmiään, käännös- ja tekstitysprosessiaan, ammattiylpeyttään ja -identiteettiään, ajanhallintaansa, sekä heidän käyttämäänsä digitaalista tekstitysohjelmaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kolmanneksella vastaajista on ammatistaan neutraali tai jopa negatiivinen käsitys. Näitä tekstittäjiä yhdistää se seikka, että kaikilla on alle 5 vuotta kokemusta alalta. Valtaosa vastanneista on kuitenkin ylpeitä siitä, että toimivat suomen kielen ammattilaisina. Tekstitysprosessi oli lomakkeessa jaettu esikatseluvaiheeseen, käännösvaiheeseen, ajastamisvaiheeseen ja korjauskatseluvaiheeseen. Tekstittäjät pyydettiin mm. arvioimaan tekstitysprosessinsa kokonaiskestoa. Kestoissa ilmeni suuria eroavaisuuksia, joista ainakin osa korreloi kokemuksen kanssa. Runsas puolet vastaajista on hankkinut digitaalisen tekstitysohjelmiston käyttöönsä ja osa ajastaa edelleen käännöstoimistossa muun muassa ohjelmiston kalleuden vuoksi. Digitaalisen ohjelmiston myötä tekstitysprosessiin ja työkäytänteisiin on tullut muutoksia, kun videonauhureista ja televisioista on siirrytty pelkän tietokoneen käyttöön. On mahdollista tehdä etätyötä kaukomailta käsin, kääntää ja ajastaa lomittain tai tehdä esiajastus ja kääntää sitten. Digitaalinen tekniikka on siis mahdollistanut tekstitysprosessin muuttumisen ja vaihtoehtoiset työmenetelmät, mutta kaikista menetelmistä ei välttämättä ole tekstittäjälle hyötyä. Perinteinen tekstitysprosessi (esikatselu, repliikkijakojen merkitseminen käsikirjoitukseen, kääntäminen ja repliikkien laadinta, korjaukset ja tarkastuskatselu) vaikuttaa edelleen tehokkaimmalta. Vaikka työkäytänteet eroavat toisistaan, kokonaiskäsitys on se, että digitalisoitumisen alkukangertelujen jälkeen tekstittäjien työskentely on tehostunut.

Comparison of Rectangular and Polar Quantizers in Digital Holography

Complex amplitude encoded in any digital hologram must undergo quantization, usually in either polar or rectangular format . In this paper these two schemes are compared under the constraints and conditions inherent in digital holography . For Fourier transform holograms when the spectrum is levelled through phase coding, the rectangular format is shown to be optimal . In the absence of phase coding, and also if the amplitude spectrum has a large dynamic range, the polar format may be preferable .

Comments and Correspondence on a programmable digital signal averager

In a recent paper, Srinivasan et al (1980) have described a programmable digital signal averager with facility for programming the sampling period, number of channels and number of sweeps. We have examined this paper in some detail and find that some points need clarification.

A non-linear analogue-to-digital converter for linearization of transducer input-output relationships

Analogue and digital techniques for linearization of non-linear input-output relationship of transducers are briefly reviewed. The condition required for linearizing a non-linear function y = f(x) using a non-linear analogue-to-digital converter, is explained. A simple technique to construct a non-linear digital-to-analogue converter, based on ' segments of equal digital interval ' is described. The technique was used to build an N-DAC which can be employed in a successive approximation or counter-ramp type ADC to linearize the non-linear transfer function of a thermistor-resistor combination. The possibility of achieving an order of magnitude higher accuracy in the measurement of temperature is shown.

Literacy teaching and learning in a digital world: Challenges of a new era

Teachers the world over are aware of the range of new challenges that arise from this new era. One challenge is the role of digital technologies in literacy learning. Despite its reputation for being engaging, digital technologies do not always enhance learning outcomes. Whilst the concerns vary across time and place, the core issue of what is a highly sought after literacy learning outcome in this new era warrants consideration. This paper introduces Kalantzis and Cope’s (2005) theorisation of eight knowledge processes for literacy learning. They claim that experiencing the known, conceptualising by naming, analysing functionally and applying appropriately, whilst necessary, are not on their own sufficient for the development of high level literacy practices. It is their contention that students must also be able to experience the new, conceptualise by theorising, analyse creatively and apply critically. This theorisation forms an auditing framework for considering the outcomes of different uptakes of digital technologies in a Social Studies and a Science unit.