MEPDG Work Plan Task No. 7: Existing Pavement Input Information for the Mechanistic-Empirical Pavement Design Guide, 2009

The objective of this study is to systematically evaluate the Iowa Department of Transportation’s (DOT’s) existing Pavement Management Information System (PMIS) with respect to the input information required for Mechanistic-Empirical Pavement Design Guide (MEPDG) rehabilitation analysis and design. To accomplish this objective, all of available PMIS data for interstate and primary roads in Iowa were retrieved from the Iowa DOT PMIS. The retrieved data were evaluated with respect to the input requirements and outputs for the latest version of the MEPDG software (version 1.0). The input parameters that are required for MEPDG HMA rehabilitation design, but currently unavailable in the Iowa DOT PMIS were identified. The differences in the specific measurement metrics used and their units for some of the pavement performance measures between the Iowa DOT PMIS and MEPDG were identified and discussed. Based on the results of this study, it is recommended that the Iowa DOT PMIS should be updated, if possible, to include the identified parameters that are currently unavailable, but are required for MEPDG rehabilitation design. Similarly, the measurement units of distress survey results in the Iowa DOT PMIS should be revised to correspond to those of MEPDG performance predictions. *******************Large File**************************

Information literacy - historical and conceptual bases: constructing meanings

Recent years have witnessed the increasing interest in studies focused on information literacy, which is reflected mainly in the number of publications on the subject and goes beyond the fields of Librarianship and Information Science. The purpose of this paper is, therefore, to offer an outlook, historical and conceptual, of international researches on information literacy, trying to show some of the different ramifications which the discussion on the subject has exhibited in past few years in countries where its process of legitimation is already well established, in order to illuminate possible areas of research and action for the librarian professional. This research indicates that if the initial studies on this topic tended to be devoted to conceptualize it, discussing its relevance and determine the skills and knowledge related to information literacy, in the last decade can be noticed a proliferation of researches aimed at describing initiatives or proposing models in areas beyond the usual field such as Medical Sciences, Law, Politics or Computers, among others. The first results of this research refer to a philosophical and educational perspective of information literacy, which suggests the need for deeper understanding and characterization of information literacy in four dimensions: technical, aesthetic, ethical and political, serving both to competence as to information.

DRGs in hospital management.

One of the traditional tasks of district and hospital managers has been to attempt to explain variations in average length of stay, average cost per day and average cost per case, between different hospitals. The need for such explanations has become more acute as a result of the recent emphasis on 'performance indicators' as measures of the efficiency of hospitals. The task of explaining these differences has not been rendered easier by the lack of appropriate management information for this purpose.

A Computer Based Information System for County Equipment Cost Records, Interim Report, HR-173, 1975

This report describes the work accomplished to date on research project HR-173, A Computer Based Information System for County Equipment Cost Records, and presents the initial design for this system. The specific topics discussed here are findings from the analysis of information needs, the system specifications developed from these findings, and the proposed system design based upon the system specifications. The initial system design will include tentative input designs for capturing input data, output designs to show the output formats and the items to be output for use in decision making, file design showing the organization of information to be kept on each piece of equipment in the computer data file, and general system design explaining how the entire system will operate. The Steering Committee appointed by Iowa Highway Research Board is asked to study this report, make appropriate suggestions, and give approval to the proposed design subject to any suggestions made. This approval will permit the designer to proceed promptly with the development of the computer program implementation phase of the design.

Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials, 2012

The purpose of the Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials is to provide you with information regarding this system. Inside, you will learn about local and state emergency management and homeland security; the phases of homeland security and emergency management; hazards that affect the state; comprehensive planning requirements; emergency declarations; available state and federal assistance; and other important topics that will help you become more versed in homeland security and emergency management in Iowa.

Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials, 2015

The purpose of the Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials is to provide you with information regarding this system. Inside, you will learn about local and state emergency management and homeland security; the phases of homeland security and emergency management; hazards that affect the state; comprehensive planning requirements; emergency declarations; available state and federal assistance; and other important topics that will help you become more versed in homeland security and emergency management in Iowa.

Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials, 2015

the purpose of the Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials is to provide information regarding the system. You will learn about local and state emergency management; hazards that affect the state; comprehensive planning requirements; emergency declarations; available state and federal assistance and other important topics that will help you become more versed in homeland security and emergency management in Iowa.

3

What is a virtual person? What is it used for? What is its added value? Virtual persons sometimes describe avatars and new forms of identities in online games. They also appear in other contexts; some authors use them in the legal domain. Within FIDIS, the concept of virtual person has been extended in order to better describe and understand new forms of identities in the Information Society in relation to rights, duties, obligations and responsibilities. Virtual persons, as other virtual entities, exist in the virtual world, the collection of all (abstract) entities which are or have been the product of the mind or imagination. The virtual world -not to be confused with the digital world- allows a unified description of many identity-related concepts that are usually defined separately without taking into consideration their similarities: avatars, pseudonyms, categories, profiles, legal persons, etc. The legal system has a long experience of using abstract entities to define rules, categories, etc., in order to associate legal rights, obligations, and responsibilities to persons that can be considered instances of these abstract entities in specific situations. The model developed within FIDIS intentionally uses a similar construction. n this chapter, after having explained the model, we apply it to pseudonyms. Then we explore the concept of virtual persons from a legal perspective. Eventually, we introduce trust in the light of virtual persons.

Factors that determine the evolution of high-growth businesses

The study herein discusses research aimed at elucidating the factors that contribute to a business' ability to maintain high growth. The database from the Iberian Balance Sheet Analysis System (SABI, from its initials in Spanish) was used to identify 250 industrial Catalonian businesses with high growth during 2004-2007. These companies participated in a survey on strategies and management practices; in 2013, they were re-analyzed to investigate the factors that contributed to continued growth for certain companies. Through diverse statistical techniques, business policies related to quality, innovation, internationalization and finance were shown to influence business growth and sustainability over time. High-growth businesses have been studied throughout the world, but this is the first study to investigate the evolution of businesses after a high-growth phase.

Ydinvoimalaitoksen tuotannon ylläpitoprosessin suorituskyvyn mittaaminen

Kilpailun kiristyminen on pakottanut ydinvoimalaitoksia parantamaan tehokkuuttaan etsimällä uusia toimintatapoja. Heräte työn teettämiseen syntyi tutkimuksen case-kohteen Loviisan voimalaitoksen kiinnostuksesta Balanced Scorecard (BSC) -johtamisjärjestelmää,sen käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia sekä BSC:n ja prosessiajattelun yhdistämistä kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa Loviisan voima-laitoksen tuotannon ylläpitoprosessille BSC-mittaristo. Tämä edellyttää selvitystä siitä, mitä erityispiirteitä ydinvoimalaitoksiin liittyy strategisen suorituskyvyn mittaamisen kohteena. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mikä tulisi prosessikohtaisten tuloskorttien rooli olla Loviisan voimalaitoksen BSC-järjestelmässä. Tavoitteenaon myös muodostaa suositus toimintamallista, jolla BSC voitaisiin ottaa käyttöön Loviisan voimalaitoksella, sekä selvittää, mitä vaikutuksia käyttöönotolla voiolla. Ydinvoimalaitoksen erityispiirteitä ovat muutokset toimintaympäristössä, viranomais-valvonta, toiminnan pitkäjänteisyys, laaja osaamis- ja tietotarve sekä turvallisuuden ja tiettyjen sidosryhmäsuhteiden merkityksen korostuminen. Johtuen erityispiirteistä Kaplanin ja Nortonin alkuperäistä asiakasnäkökulmaa muutetaan kattamaan sidosryhmät laajemmin. Tuotannon ylläpitoprosessin tuloskortissa vähiten painottuva näkö-kulma on henkilöstön ja uudistumisen näkökulma. Osa laitostason kriittisistä menestystekijöistä todetaan prosessin kannalta epäolennaisiksi. Prosessikohtaiset tuloskortit osoittautuvat vaikeasti hyödynnettäviksi linjaorganisaation ohjaamisessa. Strategiakartta todetaan hyväksi työvälineeksi BSC:nlaadinnassa. Toivasen projektimalli arvioidaan sopivaksi välineeksi mahdolliseen BSC:n käyttöönottoon Loviisan voimalaitoksella. Henkilöstön rooli ja erityispiirteiden vaikutukset tulee kuitenkin tarkistaa ennen mallin käyttöä. BSC-järjestelmän käyttöönoton arvioidaan selkeyttävän voimalaitoksen mittaristokokonaisuutta sekä parantavan syy-seuraussuhteiden hahmottamista ja alempien tasojen tavoitteiden kytkentää laitostason tavoitteisiin.

Semantiikan hyödyntäminen dokumenttienhallinnassa

Työn tavoitteena on etsiä asiakasyritykselle sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan sopiva järjestelmäratkaisu vertailemalla insinööritoimistojen käyttämien suunnittelujärjestelmien ja yleisten dokumenttien hallintajärjestelmien soveltuvuutta asiakasympäristöön. Työssä tutkitaan sopivien metatietojen kuvaustapojen käyttökelpoisuutta sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan esimerkkiprojektien avulla. Työn sisältö koostuu neljästä pääkohdasta. Ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan dokumentin ominaisuuksia ja elinkaarta luonnista aktiivikäyttöön, arkistointiin ja hävitykseen. Samassa yhteydessä kerrotaan dokumenttienhallinnan perustehtävistä. Toisessa jaksossa käsitellään dokumenttien kuvailun tavoitteita, kuvailusuosituksia ja -standardeja sekä luonnollisen kielen käyttöä sisällönkuvailussa. Tarkastelukohteina suosituksista ovat W3C:n julkaisemat suositukset, Dublin Core, JHS 143 ja SFS-EN 82045. Kolmannessa jaksossa tarkastellaan teollisuuden dokumentoinnin ominaispiirteitä ja käyttötarkoitusta. Teollisuudessa on monia erilaisia järjestelmäympäristöjä tehtaan sisällä ja työssä kuvataan dokumenttienhallinnan integrointitarpeita muihin järjestelmiin. Viimeisessä jaksossa kuvaillaan erilaisia dokumentoinnin hallintaympäristöjä alkaen järeimmästä päästä tuotetiedon hallintajärjestelmistä siirtyen pienempiinsuunnittelujärjestelmiin ja lopuksi yleisiin dokumenttien hallintajärjestelmiin. Tässä osassa on myös luettelo ohjelmistotoimittajista. Työn tuloksena on laadittu valituista dokumenttityypeistä metatietokuvaukset kahden eri kuvaustavan (JHS 143 ja SFS-EN 82045) avulla ja on todettu molemmat kuvaustavat käyttökelpoisiksi sähköteknisen dokumentoinnin käsittelyyn.Nämä kuvaukset palvelevat asiakasta dokumenttienhallintaprojektin määrittelytyössä. Asiakkaalle on tehty myös vertailu sopivista järjestelmävaihtoehdoista hankintaa varten.

Managing Business Processes in Corporate Expansion

Yrityksen laajentuessa kansainvälisesti, olemassa olevat rutiinit jäävät vanhoiksi ja liiketoimintaprosessien johtaminen muuttuu. Kyseisten prosessien täytyy olla läpinäkyviä ja tietovirtojen hyvin suunniteltuja. Prosessien harmonisointi aiheuttaa haasteita yrityksessä ja konsernin etu tulee ottaa huomioon. Ahlstrom konserni laajentuu merkittävästi kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja kansainvälinen laajentuminen vie Ahlstrom Glassfibre Oy:n täysin uuteen tilanteeseen. Liiketoimintaprosessien johtamiseen vaikuttavat konsernin ohjaus, mahdollisuudet muutosten implementoimiseksi, toimintaympäristön tekijät ja järjestelmien muodostama arkkitehtuuri. Tässä tutkimuksessa keskitytään ydinprosessien tietovirtoihin ja työ on tehty Karhulan tehtaalla Suomessa. Johtamismallin luomiseksi vaaditaan yrityksessä ongelmia määrittelevää työskentelyä. Tämä ongelmanmääritys oli työn tärkein tavoite. Ongelma-alueiden tutkimuksen pohjalta muodostettiin ratkaisu, jossa käsiteltiin systemaattisen liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Lopputuloksena voidaan todeta, että suurin painopiste löytyy informaatioteknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista. Tähän työhön liittyvät myös prossien harmonisointi ja integrointi.

Epävarmuuden hallinta ohjausjärjestelmien ja systemaattisen riskienhallinnan avulla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritykset hallitsevat liiketoimintaan liittyvää epävarmuutta ohjausjärjestelmien ja systemaattisen riskienhallinnan avulla. Ohjausjärjestelmissä keskitytään erityisesti taloudellisen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden seurantaan käytettäviin järjestelmiin ja menetelmiin. Tutkimusmenetel-mänä käytetään kvalitatiivista analyysiä ja tutkimuksen empiirisen osan aineisto on kerätty julkisesti saatavilla olevasta informaatiosta. Tutkimuksessa käytetään poikkileikkausaineistoa. Aineisto koostuu 43 yrityksestä ja tiedot aineistoon on kerätty vuonna 2005 julkaistusta informaatiosta. Tutkimustulosten mukaan yritysten taloudellista kehitystä seurattaessa selvästi merkittävimmässä roolissa näyttää olevan budjetti. Budjetin ohella tutkitut yritykset ilmoittavat käyttävänsä eniten rullaavaa ennustamista, tuloskorttia sekä taloudellista lisäarvoa asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Toimialoja vertailtaessa tutkimustulokset osoittavat, että informaatioteknologiateollisuuden yritykset käyttävät laajempaa informaatiota ja suosivat tarkempaa informaatiota tuottavia ohjaus-menetelmiä, johtuen toimialalla vaikuttavista epävarmuustekijöistä ja nopeasti muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä. Kohdeyritykset integroivat riskienhallinnan tyypillisesti johtamisjärjestelmään ja riskienhallinnan avulla tavoitellaan muun muassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamista.

Communicating Cost Information to Design Engineers using an Activity-based Costing Method

This paper analyzes the possibilities of integrating cost information and engineering design. Special emphasis is on finding the potential of using the activity-based costing (ABC) method when formulating cost information for the needs of design engineers. This paper suggests that ABC is more useful than the traditional job order costing, but the negative issue is the fact that ABC models become easily too complicated, i.e. expensive to build and maintain, and difficult to use. For engineering design the most suitable elements of ABC are recognizing activities of the company, constructing acitivity chains, identifying resources, activity and cost drivers, as wellas calculating accurate product costs. ABC systems including numerous cost drivers can become complex. Therefore, a comprehensive ABC based cost information system for the use of design engineers should be considered criticaly. Combining the suitable ideas of ABC with engineering oriented thinking could give competentresults.

Information sharing in R&D collaboration - Context-dependency and means of governance

Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.