Antidipsogenic effects of central adenosine-5'-triphosphate

Besides other physiological functions, adenosine-5'-triphosphate (ATP) is also a neurotransmitter that acts on purinergic receptors. In spite of the presence of purinergic receptors in forebrain areas involved with fluid-electrolyte balance, the effect of ATP on water intake has not been investigated. Therefore, we studied the effects of intracerebroventricular (icv) injections of ATP (100, 200 and 300 nmol/µL) alone or combined with DPCPX or PPADS (P1 and P2 purinergic antagonists, respectively, 25 nmol/µL) on water intake induced by water deprivation. In addition, the effect of icv ATP was also tested on water intake induced by intragastric load of 12% NaCl (2 mL/rat), acute treatment with the diuretic/natriuretic furosemide (20 mg/kg), icv angiotensin II (50 ng/µL) or icv carbachol (a cholinergic agonist, 4 nmol/µL), on sodium depletion-induced 1.8% NaCl intake, and on food intake induced by food deprivation. Male Holtzman rats (280-320 g, N = 7-11) had cannulas implanted into the lateral ventricle. Icv ATP (300 nmol/µL) reduced water intake induced by water deprivation (13.1 ± 1.9 vs saline: 19.0 ± 1.4 mL/2 h; P < 0.05), an effect blocked by pre-treatment with PPADS, but not DPCPX. Icv ATP also reduced water intake induced by NaCl intragastric load (5.6 ± 0.9 vs saline: 10.3 ± 1.4 mL/2 h; P < 0.05), acute furosemide treatment (0.5 ± 0.2 vs saline: 2.3 ± 0.6 mL/15 min; P < 0.05), and icv angiotensin II (2.2 ± 0.8 vs saline: 10.4 ± 2.0 mL/2 h; P < 0.05), without changing icv carbachol-induced water intake, sodium depletion-induced 1.8% NaCl intake and food deprivation-induced food intake. These data suggest that central ATP, acting on purinergic P2 receptors, reduces water intake induced by intracellular and extracellular dehydration.

De publica juventutis institutione

Variantti A.

Cross-transmission of vancomycin-resistant Enterococcus in patients undergoing dialysis and kidney transplant

The objective of this study was to investigate the occurrence of vancomycin-resistant Enterococcus (VRE) cross-transmission between two patient groups (long-term dialysis and kidney transplant patients). Molecular typing, by automated ribotyping with the RiboPrinter Microbial Characterization System (Qualicon, USA), was used to analyze VRE isolates from 31 fecal samples of 320 dialysis patients and 38 fecal samples of 280 kidney transplant patients. Clonal spread of E. faecalis and E. casseliflavus was observed intragroup, but not between the two groups of patients. In turn, transmission of E. gallinarum and E. faecium between the groups was suggested by the finding of vancomycin-resistant isolates belonging to the same ribogroup in both dialysis and transplant patients. The fact that these patients were colonized by VRE from the same ribogroup in the same health care facility provides evidence for cross-transmission and supports the adoption of stringent infection control measures to prevent dissemination of these bacteria.

Percutaneous sciatic nerve block with tramadol induces analgesia and motor blockade in two animal pain models

Local anesthetic efficacy of tramadol has been reported following intradermal application. Our aim was to investigate the effect of perineural tramadol as the sole analgesic in two pain models. Male Wistar rats (280-380 g; N = 5/group) were used in these experiments. A neurostimulation-guided sciatic nerve block was performed and 2% lidocaine or tramadol (1.25 and 5 mg) was perineurally injected in two different animal pain models. In the flinching behavior test, the number of flinches was evaluated and in the plantar incision model, mechanical and heat thresholds were measured. Motor effects of lidocaine and tramadol were quantified and a motor block score elaborated. Tramadol, 1.25 mg, completely blocked the first and reduced the second phase of the flinching behavior test. In the plantar incision model, tramadol (1.25 mg) increased both paw withdrawal latency in response to radiant heat (8.3 ± 1.1, 12.7 ± 1.8, 8.4 ± 0.8, and 11.1 ± 3.3 s) and mechanical threshold in response to von Frey filaments (459 ± 82.8, 447.5 ± 91.7, 320.1 ± 120, 126.43 ± 92.8 mN) at 5, 15, 30, and 60 min, respectively. Sham block or contralateral sciatic nerve block did not differ from perineural saline injection throughout the study in either model. The effect of tramadol was not antagonized by intraperitoneal naloxone. High dose tramadol (5 mg) blocked motor function as well as 2% lidocaine. In conclusion, tramadol blocks nociception and motor function in vivo similar to local anesthetics.

Acute exposure to lead increases myocardial contractility independent of hypertension development

We studied the effects of the acute administration of small doses of lead over time on hemodynamic parameters in anesthetized rats to determine if myocardial contractility changes are dependent or not on the development of hypertension. Male Wistar rats received 320 µg/kg lead acetateiv once, and their hemodynamic parameters were measured for 2 h. Cardiac contractility was evaluated in vitro using left ventricular papillary muscles as were Na+,K+-ATPase and myosin Ca2+-ATPase activities. Lead increased left- (control: 112 ± 3.7 vs lead: 129 ± 3.2 mmHg) and right-ventricular systolic pressures (control: 28 ± 1.2vs lead: 34 ± 1.2 mmHg) significantly without modifying heart rate. Papillary muscles were exposed to 8 µM lead acetate and evaluated 60 min later. Isometric contractions increased (control: 0.546 ± 0.07 vs lead: 0.608 ± 0.06 g/mg) and time to peak tension decreased (control: 268 ± 13vs lead: 227 ± 5.58 ms), but relaxation time was unchanged. Post-pause potentiation was similar between groups (n = 6 per group), suggesting no change in sarcoplasmic reticulum activity, evaluated indirectly by this protocol. After 1-h exposure to lead acetate, the papillary muscles became hyperactive in response to a β-adrenergic agonist (10 µM isoproterenol). In addition, post-rest contractions decreased, suggesting a reduction in sarcolemmal calcium influx. The heart samples treated with 8 µM lead acetate presented increased Na+,K+-ATPase (approximately 140%, P < 0.05 for control vs lead) and myosin ATPase (approximately 30%, P < 0.05 for control vs lead) activity. Our results indicated that acute exposure to low lead concentrations produces direct positive inotropic and lusitropic effects on myocardial contractility and increases the right and left ventricular systolic pressure, thus potentially contributing to the early development of hypertension.

Cocaine/levamisole-induced systemic vasculitis with retiform purpura and pauci-immune glomerulonephritis

Levamisole has been increasingly used as an adulterant of cocaine in recent years, emerging as a public health challenge worldwide. Levamisole-associated toxicity manifests clinically as a systemic vasculitis, consisting of cutaneous, hematological, and renal lesions, among others. Purpura retiform, cutaneous necrosis, intravascular thrombosis, neutropenia, and less commonly crescentic nephritis have been described in association with anti-neutrophil cytoplasmic antibodies (ANCAs) and other autoantibodies. Here we report the case of a 49-year-old male who was a chronic cocaine user, and who presented spontaneous weight loss, arthralgia, and 3 weeks before admission purpuric skin lesions in the earlobes and in the anterior thighs. His laboratory tests on admission showed serum creatinine of 4.56 mg/dL, white blood count 3,800/μL, hemoglobin 7.3 g/dL, urinalysis with 51 white blood cells/μL and 960 red blood cells/μL, and urine protein-to-creatinine ratio 1.20. Serum ANCA testing was positive (>1:320), as well as serum anti-myeloperoxidase and anti-proteinase 3 antibodies. Urine toxicology screen was positive for cocaine and levamisole, with 62.8% of cocaine, 32.2% of levamisole, and 5% of an unidentified substance. Skin and renal biopsies were diagnostic for leukocytoclastic vasculitis and pauci-immune crescentic glomerulonephritis, respectively. The patient showed a good clinical response to cocaine abstinence, and use of corticosteroids and intravenous cyclophosphamide. Last serum creatinine was 1.97 mg/dL, white blood cell count 7,420/μL, and hemoglobin level 10.8 g/dL. In levamisole-induced systemic vasculitis, the early institution of cocaine abstinence, concomitant with the use of immunosuppressive drugs in severe cases, may prevent permanent end organ damage and associate with better clinical outcomes.

MODELAGEM E SIMULAÇÃO DO PROCESSO DE EXTRAÇÃO SUPERCRÍTICA DO ÓLEO ESSENCIAL DE ALECRIM

Este trabalho objetiva a modelagem das curvas de extração características do processo de extração supercrítica do óleo essencial de alecrim (Rosmarinus officinallis l.), obtidas nas isotermas de 310,15 e 320,15 K nas pressões de 100, 120, 140 e 160 bar, e interpretar os parâmetros e a função objetivo com conceitos estatísticos. Utilizou-se na resolução das equações do modelo o método das diferenças finitas, na obtenção dos parâmetros utilizou-se o método da máxima verossimilhança. Os resultados simulados indicam que o modelo utilizado constitui-se numa ferramenta capaz de representar as curvas de extração do processo de extração supercrítica.

STABILITY OF OILS HEATED BY MICROWAVE: UV - SPECTROPHOTOMETRIC EVALUATION

The effects of microwave heating on the oxidative stability of refined canola, corn and soybean oils were determined by absorptivity in the UV spectrum and by chemical analysis (peroxide and acid values). Samples were heated in a microwave oven (800 W, 2,450 MHz) for 0 to 36 min. Microwave heating produced oxidative degradation in the three oils. Absorptivity at 232 and 270 nm increased gradually with an increase in microwave exposure time (0-36 min) for canola, corn and soybean oils. Values of absorptivity at 232 nm increased from 4.812, 3.568 and 4.183 to 10.579, 12.874 and 15.950 after 36 min of heating canola, corn and soybean oil, respectively. The absorptivity at 232nm, due to the formation of conjugated dienes, was a good index for measuring the degradation of microwaved samples. UV scanning (220 - 320 nm) detected alterations in the spectrum of microwaved samples. Acid value also increased within 36 min of heating for all oils. Peroxide value showed a significant difference (P<0.05) in the initial stage of heating (0-6 min) for all oils. After this period it could not be correlated with absorptivity at 232 nm, due to the instability of hydroperoxides at high temperatures.

Novo método espectrofotométrico para determinação de Hg (II) em amostras de peixe

Um novo método espectrofotométrico simples, sensível e com boa seletividade é apresentado para a determinação rápida de mercúrio (II) em nível de traços com 2-mercapto-5-metilbenzilimidazol (MMBI) como um novo reagente espectrofotométrico (lambda max = 320 nm), em um meio aquoso ligeiramente alcalino (tampão Britton-Robinson (BR) 0,04 M, pH 8,0). A reação é instantânea e a absorbância permanece estável por mais de 24 horas. O coeficiente de absorção molar encontrado foi de 2,71 x 10(4) L mol-1 cm-1. A composição estequiométrica do complexo é de 1:1 (Hg:MMBI). Considerável excesso dos íons cobre, zinco, chumbo e cádmio não interfere na determinação. O método desenvolvido permitiu a determinação de mercúrio na faixa de 2 x 10-6 a 4 x 10-5 mol.L-1 com boa precisão e exatidão, e o limite de detecção para Hg foi de 9,9 x 10-7 mol.L-1. O método foi aplicado com sucesso a amostras de peixe e os resultados foram avaliados com o clássico método de espectrometria de absorção atômica (EAA). Os desvios padrão relativos para as amostras analisadas foram de 7,2 e 33% (n = 5), enquanto os erros foram de 1,63 e 11,6. O método mostrou-se sensível, seletivo e foi aplicado para a determinação de mercúrio em amostras de peixe com resultados satisfatórios.

Evaluation of the potential use of rebaudioside-A as sweetener for diet jam

Sweeteners based on stevia extract contain a series of diterpene glycosides derivatives from steviol, standing out the rebaudioside-A. There is no tabletop sweeteners in the market formulated purely with rebaudioside-A yet, so its use in foods depends on the development of new products followed by physicochemical and sensory evaluations. This work presents the formulation of a diet strawberry jam dyed with cranberry juice and sweetened with rebaudioside-A purified from stevia plants of the lineage UEM-320 developed in the Centro de Estudos de Produtos Naturais da Universidade Estadual de Maringá. Evaluations of physicochemical properties, microbiological and sensory characteristics were carried out for the product in comparison with a control sweetened with equal amount of sucralose. The results showed that the physicochemical characteristics of the sample and the control are not significantly different and the supplementation with cranberry juice increased both color and total phenolic content in both samples. The sensory acceptability indicated a significant preference for the formulation sweetened with 100% of rebaudioside-A, only in the items flavor and purchase intent. We concluded that rebaudioside-A has a better sensory performance than sucralose, even this last one being 1.33 fold sweeter than rebaudioside-A.

Älykkään vaihtuvan ohjausjärjestelmän pilotointi, esiselvitys : Valtatie 4 Koskela, Helsinki - Järvenpää

Valtatie 4 Helsingin Koskelan ja Järvenpään eritasoliittymien välillä on erittäin vilkkaasti liikennöity väylä, joka ruuhkautuu sekä aamun että iltapäivän ruuhkatunteina ja jonka turvallisuustilanne on heikko. Ongelmien ratkaisemiseksi on aiemmissa suunnitteluvaiheissa esitetty nykyaikaisen vaihtuvan ohjausjärjestelmän toteuttamista valtatielle 4 Järvenpäähän saakka sekä valtatielle 7 välille vt 4–Kehä III. Tämän esiselvityksen tavoitteena oli laatia alustava suunnitelma laadukkaan ja monipuolisen liikennetieto-ohjauksen mahdollistavasta ohjausjärjestelmästä, jossa on huomioitu uusien seurantateknologioiden luomat mahdollisuudet. Laadittu suunnitelma sisältää tavanomaisiin liikenteen vaihtuviin ohjausjärjestelmiin nähden uusina elementteinä aiempaa monipuolisemman ja tarkemman liikenteen seurantajärjestelmän sekä aiempaa proaktiivisemman ja hienojakoisemman liikenteen ohjausjärjestelmän ja –politiikan. Lisäksi järjestelmän operointi tieliikennekeskuksessa poikkeaa totutusta, koska ohjauksen automaatiotaso on korkeampi. Uutta on myös järjestelmän integraatio tieliikenteen ohjauksen integroidun käyttöliittymän ympäristöön (TLOIK) sekä muista piloteista, kuten kooperatiivisista järjestelmistä, saatavat herätteet. Suunnitellun vaihtuvan ohjausjärjestelmän voidaan kansainvälisten kokemusten valossa arvioida ehkäisevän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia Suomen olosuhteissa noin 10 % ja pienentävän ruuhka-aikojen viivytyksiä vähintään 20 %. Pääkaupunkiseudun säteittäisväylien vaihtuvan ohjauksen hyöty-kustannussuhteeksi on aiemmin laskettu 3,3–6,3, eli investointi on erittäin kannattava. Hanke kannattaa toteuttaa kaksivaiheisena pilottina, jonka tavoitteena on selvittää toimivimmat teknologiat ja ohjauspolitiikat laajempaa hyödyntämistä varten. Valtakunnallisesta ulottuvuudesta johtuen hanketta kannattaa viedä eteenpäin Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeena. Järjestelmästä saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää sekä muiden pääkaupunkiseudun pääväylien liikenteen hallintajärjestelmien uusimisen/toteutuksen yhteydessä että muiden kaupunkiseutujen vastaavien järjestelmien toteutuksessa. Pilottihankkeen ensimmäisen osan, seurantapilotin alustava kustannusarvio on 320 000 euroa ja toisen, varsinaisen ohjauspilotin kustannusarvio 6,0 miljoonaa euroa sisältäen koko ohjausjärjestelmän toteutuksen.

Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon verkkoselvitys : Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset

Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) tehtävänä on varmistaa, että mitoiltaan suurille erikoiskuljetuksille taataan vähintään perusedellytykset kulkea Suomen tieverkolla. Näin tuetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla muun muassa energiateollisuuden ja raskaan metalliteollisuuden tuotteiden sekä rakennusteollisuuden koneiden ja elementtien kuljetusmahdollisuudet ulkomaan vientiin ja kotimaisille markkinoille. SEKV määrittää mitoitusperusteet kattamilleen tie- ja katuosuuksille sekä toimii osaltaan erikoiskuljetusten lupakäsittelyssä reitinhaun lähtötietona. Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämistyötä on tehty viime vuosina ahkerasti ja SEKV:n uudistamispäätös tehtiin Liikennevirastossa 4.3.2013 ja päätöksen myötä reittiluokittelua sekä osin verkon laajuutta ja sijoittumista muutettiin periaatteellisella ja yhteysvälitasolla. Käsillä olevassa työssä on muodostettu yksityiskohtainen verkkokuvaus, jotta voimassa oleva verkko voidaan viedä tierekisteriin saataville. Verkkokuvauksen laadinnan yhteydessä koottiin ELY-keskuskohtaiset kehittämisohjelmat, jotka sisältävät listauksen merkittävimmistä erikoiskuljetusreittien parannustoimenpiteistä. Reittien yksityiskohtien ja ongelmakohteiden selvittämiseksi sekä erikoiskuljetusreitteihin vaikuttavien maankäyttö- ja liikennehankkeiden kartoittamiseksi pidettiin alueellisia työpajoja, joihin osallistui edustajia ELY-keskuksista, erikoiskuljetusluparyhmästä, kunnista ja kuljetusalalta. Hanketta esiteltiin myös erikoiskuljetusalan seminaareissa ja ELY-keskusten erikoiskuljetusyhdyshenkilöiden tapaamisessa. Tämän raportin ohella työn tuloksena tuotettiin tierekisteriin viemistä varten verkkokuvaus tieosoiteväleittäisenä taulukkolistauksena sekä kehittämisohjelma taulukkomuodossa. Lisäksi koottiin työstämistä tarvitsevat kohteet ELY-keskuksittain, jotta esimerkiksi tieosoiteverkkoa voidaan näiden pohjalta korjata ja täydentää ja sen jälkeen viedä erikoiskuljetusreitit puuttuville osoiteväleille. Erikoiskuljetusreittien parantamistarpeet on hyvä pitää esillä hankesuunnittelun yhteydessä sekä mahdollisuuksien mukaan koota parannuskohteista erillisiä erikoiskuljetusreittien toimivuuden paranemiseen tähtääviä toimenpidekokonaisuuksia. Työn aikana käytiin alueellisen selvityksen ohessa keskustelua Liikenneviraston kanssa valtakunnallisista linjauksista ja uudistuksista, jotta verkkokuvaus pystyttiin tekemään kerralla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä ja vähän jatkokäsittelyä vaativaan muotoon. Uudistetun SEKV:n viemiseksi tietojärjestelmiin perustettiin tierekisteriin uusi tietolaji ja lisäksi käynnistettiin selvitys erikoiskuljetusajoneuvoista suunnitteluohjeistuksen parantamisen ja väyläsuunnittelun tueksi. Valtakunnallisten linjausten osalta avoinna olevia asioita tulee edistää Liikenneviraston johdolla yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten ja erikoiskuljetusluparyhmän kesken. Yhtenä merkittävimmistä kehityshankkeista on käynnistymäisillään oleva uuden erikoiskuljetuslupajärjestelmän toteuttaminen ja tulevan järjestelmän yhteensovittaminen muiden erikoiskuljetusreittien hallinnointiin liittyvien järjestelmien ja sopimusten kanssa. Roolien ja vastuiden selkiyttäminen ja nimeäminen on ensisijaista kehittämistoiminnan kannalta.