Marjojen antosyaanien erottaminen ja väkevöinti

Antosyaanit ovat luonnossa esiintyvien flavonoidien suurin ryhmä. Niitä on tunnistettu yli 600 erilaista, mutta kuitenkin vain kuusi on luonnossa yleisesti esiintyviä. Eniten antosyaaneja on tummissa marjoissa kuten mustikassa, marja-aroniassa sekä variksenmarjassa. Antosyaaneilla on havaittu monia positiivisiaterveysvaikutuksia kuten antioksidatiivisia, antikarsinogeenisia, sekä antimikrobiaalisia vaikutuksia. Tässä työssä tutkittiin marjojen antosyaanien talteenottoa uuttamalla sekä niiden väkevöintiä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman korkea antosyaanien saanto ja hyvä säilyvyys. Antosyaanien analysointi tehtiin nestekromatografisesti käyttäen ODS-2 kolonnia sekä nopeampaa spektrofotometristä pH-eromenetelmää. Tulokset laskettiin syanidiini-3-glukosidina. Antosyaanien väkevöintiä tutkittiin käyttäen erityyppisiä polymeerisiä makrohuokoisia adsorptiohartseja. Väkevöintiä kokeiltiin myös erottamalla epäpuhtauksia antosyaaniuutteesta sekä esikäsittelemällä puristejäännös eri olosuhteissa ennen antosyaanien uuttoa. Kuiva antosyaaniuute sisälsi ennen väkevöintiä noin 50 mg/g antosyaaneja ja väkevöinnin jälkeen yli 300 mg/g. Antosyaanien säilyvyyttä tutkittiin eri lämpötiloissa sekä kuivana että uutteena. Riippumatta säilytysolosuhteista kuivan puhdistetun antosyaanin havaittiin säilyvän hyvin.

Chemical characteristics of grape juices from different cultivar and rootstock combinations

The objective of this work was to evaluate the influence of different combinations of grape cultivars and rootstocks on chemical characteristics of grape juices. Six treatments were evaluated, consisting of combinations between the Isabel Precoce and BRS Cora grape cultivars and the 'IAC 766', 'IAC 313', and 'IAC 572' rootstocks. Approximately 10 L of juice were obtained per treatment. Analyses of color, total soluble solids content, pH, anthocyanins, total phenolics, total sugars, and quantification and identification of biogenic amines by HPLC were performed. Biogenic amines, such as putrescine, cadaverine, spermidine, and spermine, were found in all evaluated cultivars. By principal component analysis (PCA), treatments can be divided into two groups, according to the cultivar. Juices obtained from 'Isabel Precoce' are characterized by higher levels of total sugar content and soluble solids; however, juices from 'BRS Cora' are positively correlated with phenolic content, anthocyanins, and color and acidity parameters. The differences found by PCA for juices from the Isabel Precoce and BRS Cora cultivars indicate that, regardless of the rootstock used, the most important factor in the chemical characterization of juices is the grape cultivar.

Preparative ion exchange for salt solutions

Työssä tutkittiin moniarvoisten metalliformiaattien valmistusta ioninvaihto-menetelmällä. Kirjallisuustutkimus käsitteleetunnettuja alumiiniformiaatin ja rautaformiaatin valmistusmenetelmiä, kationinvaihtohartsien ominaisuuksia, ioninvaihtohartsien selektiivisyyttä ja alumiinin, raudan, magnesiumin ja sinkin vesikemiaa. Laboratoriokokeiden avulla tutkittiin sinkki-, magnesium-, rauta(II)- ja alumiiniformiaattien valmistusta ioninvaihdolla. Kokeet suoritettiin kolonnissa, joka oli pakattu makrohuokoisella tai geelimäisellä vahvalla kationin-vaihtohartsilla. Hartsi vaihdettiin natriummuodosta metallimuotoon metallikloridi- tai metallisulfaattiliuoksella.Metalli eluoitiin hartsista natriumformiaatilla. Formiaattien valmistus onnistui makrohuokoista vahvaa kationinvaihtohartsia käyttämällä. Rauta(II)formiaatin valmistus oli vaikeampaa kuin muiden formiaattien, koska rauta(II) hapettui osittain rauta(III):ksi valmistuksen aikana. Alumiiniformiaattia valmistettiin käyttäen sekä makrohuokoista että geelimäistä hartsia. Makrohuokoisen hartsin havaittiin soveltuvan geelimäistä hartsia paremmin alumiiniformiaatin valmistukseen. Kungeelimäistä hartsia käytettiin, noin 30 % alumiinista jäi kiinni hartsiin eikä siten eluoitunut. Ioninvaihdon selektiivisyyskertoimien saamiseksi suoritettiin tasapainokokeita. Selektiivisyyskertoimia käytettiin ioninvaihtokolonnin dynaamisessa simuloinnissa. Ioninvaihdon simuloiminen dynaamisella kolonnimallilla onnistui hyvin.

Plasmapolttoprosessin kehittäminen ja optimointi

Ydinvoimaloidenprimaarivesikierron puhdistukseen käytetään ioninvaihtohartsia. Käytönjälkeen ioninvaihtohartsi luokitellaan matalaja keskiaktiivisiin jätteisiin. Plasmakäsittelyllä käytetyn ioninvaihtohartsin tilavuutta voidaan pienentää sekä sen orgaaninen luonne poistaa. Plasmakäsittelyn tarkoituksena on hapettaa orgaaninen aines oksideiksi, jotka poistuvat prosessista savukaasuina. Epäorgaaninen aines, joka sisältää radioaktiivisen aineksen, on tarkoitus hapettaa oksideiksi ja sulfideiksi, jotka voidaan kerätä talteen tuhkana. Tässä diplomityössä käsitellään käytetyn ioninvaihtohartsin käsittelyyn suunnitellun plasmapolttoprosessin kehittämistä ja optimointia. Ioninvaihtohartsin plasmakäsittelyssä syntyvien reaktiotuotteiden selvittäminen suoritettiin tarkastelemalla ainetaseita sekä aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Näiden perusteella parannettiin jäähdytystä, suunniteltiin jatkuvatoiminen syöttömenetelmä sekä laadittiin toimintaalueen reunaehdot laitteistolle. Koelaitteistossa 6,5 kW:n rfteho syötetään sovitinpiirin ja kuparisen induktiokelan kautta plasmaan. Plasmakaasuna on käytetty hapenja argonin seoskaasua. Plasmapolttoa on seurattu massaspektrometrilla, optisella emissiospektrometrilla, lämpösekä painemittareilla. Laskennan ja kokeiden pohjalta selvitettiin optimaalinen seossuhde plasmakaasulle, paineen ja tehon noston vaikutus hartsin polttonopeuteen sekä jatkuvatoimisen syöttömenetelmän edut panostoimiseen syöttöön. Rfgeneraattorin teho rajoitti jatkuvatoimisen polttonopeuden 130 g/h ja hetkellisen polttonopeuden 175 g/h. Radioaktiivisten aineiden pidätys oli 93,5 % cesiumin osalta. Tulosten perusteella 4 kg/h ioninvaihtohartsia polttavan laitteiston tehon lähteeksi tarvitaan 65 kW rfgeneraattori. Palamattoman hartsin ja tuhkan kulkeutuminen partikkelisuodattimille sekä reaktiotuotteena syntyvien rikinoksidien käsittely vaatii vielä jatkotutkimusta.

Color of berry and juice of 'Isabel' grape treated with abscisic acid in different ripening stages

Abstract : The objective of this work was to evaluate the effect of (S)-cis-abscisic acid (S-ABA) application at different ripening stages, in increasing phenolic compounds and color of berry and juice of 'Isabel' grape (Vitis labrusca). The evaluated treatments were: control, without S-ABA application; 400 mg L-1S-ABA applied 7 days before veraison (DBV) + 400 mg L-1S-ABA at 35 days after first application (DAFA); 400 mg L-1S-ABA applied at veraison (V) + 400 mg L-1S-ABA at 35 DAFA; and 400 mg L-1S-ABA applied 7 days after veraison (DAV) + 400 mg L-1S-ABA at 35 DAFA. There was no difference among treatments regarding the physical characteristics of berries and clusters, as well as total polyphenols in berry and juice. However, there was an increase in total anthocyanins in berry and juice with S-ABA application. Colorimetric variables indicated the increase in color of berry treated with S-ABA. Juices produced from grapes treated with S-ABA were more appreciated by tasters. The treatments with 400 mg L-1S-ABA applied 7 days before, during, or 7 days after veraison, combined with an additional application 35 days after the first one, increment total anthocyanin concentration and color of berry and juice of 'Isabel' grape, with better juice acceptance, without affecting total polyphenol concentration.

Wood ants use resin to protect themselves against pathogens

Social life is generally associated with an increased exposure to pathogens and parasites, due to factors such as high population density, frequent physical contact and the use of perennial nest sites. However, sociality also permits the evolution of new collective behavioural defences. Wood ants, Formica paralugubris, commonly bring back pieces of solidified coniferous resin to their nest. Many birds and a few mammals also incorporate green plant material into their nests. Collecting plant material rich in volatile compounds might be an efficient way to fight bacteria and fungi. However, no study has demonstrated that this behaviour has a positive effect on survival. Here, we provide the first experimental evidence that animals using plant compounds with antibacterial and antifungal properties survive better when exposed to detrimental micro-organisms. The presence of resin strongly improves the survival of F. paralugubris adults and larvae exposed to the bacteria Pseudomonas fluorescens, and the survival of larvae exposed to the entomopathogenic fungus Metarhizium anisopliae. These results show that wood ants capitalize on the chemical defences which have evolved in plants to collectively protect themselves against pathogens.

Jäähdytykseen ja täyssuolanpoistoon perustuva lauhteen puhdistus soodakattilalaitoksella

Tämän diplomityön oleellisempana tavoitteena oli tutkia ioninvaihtohartsien pitkäaikaista toiminnallista lämpötilakestävyyttä kirjallisuustutkimuksin ja kuormituskokein. Lisaksi työssä optimoitiin taloudellisesti ja teknisesti paras kytkentävaihtoehto soodakattilan lauhteenpuhdistuslaitokselle. Tässä diplomityössä selvitettiin myös soodakattilan ulospuhallusveden sisältämien veden jälkiannostelukemikaalien ja epäpuhtauksien vaikutusta ioninvaihtohartsien vanhenemiseen.; Ioninvaihtohartsien lämpötilakestävyyteen liittyvät koeajot suoritettiin Stora Enso Laminating Papers Oy Kotkan tehtaalla. Koeajoja varten oli erikseen suunniteltu koeajolaitteisto, jossa lauhdenäytettä puhdistettiin patruunasuotimella ja sekavaihtimella. Sekavaihtimessa käytettiin vahvoja anioni- ja kationihartseja. Koeajoja oli yhteensä neljäkappaletta ja niissä tutkittiin hartsien lämpötilakestävyyttä ja anionihartsin silikaatti-vuodon riippuvuutta lämpötilasta. Lämpötilakestävyyskoeajoissa käytetyt hartsit lähetettiin Rohm and Haasille analysoitavaksi. Lopulta koeajojen tuloksia verrattiin kirjallisuudessa esitettyihin aikaisempiin tutkimuksiin. Lauhteenpuhdistuslaitoksen kytkentävaihtoehtojen optimoinnissa käytettiin apuna Kotkan ja UPM-Kymmene Oyj Pietarsaaren tehtaiden kokemuksia. Kytkentävaihtoehtojen energiataseet laskettiin kuudelle eri laitokselle, joiden syöttöveden virtaukset olivat 37 -180 kg/s. Lisaksi selvitettiin kytkentävaihtoehtojen investointikustannukset ja kertakäyttöhartsien vuotuiset kustannukset laitokselle, jossa syöttöveden virtaus oli 67 kg/s. Ulospuhalluksen talteenottojärjestelmän energiataseet laskettiin kuudelle eri laitokselle, joiden syöttöveden virtaukset olivat 37 - 180 kg/s. Laskelmien lähtökohtana käytettiin kunkin soodakattilan ulospuhallusveden määriä, jotka selvitettiin tehdasvierailujen yhteydessä. Ulospuhallusveden epäpuhtauksien ja jälkiannostelukemikaalien pitoisuudet arvioitiin kattilaveden perusteella. Aikaisempien kokemusten perusteella arvioitiin, että ulospuhallusvesi johdettaisiin lisäveden valmistukseen ennen suolanpoistosarjoja. loninvaihtohartsien kuormituskokeiden ja kirjallisuustutkimusten perusteella oli selkeästi nähtävissä, että etenkin anionihartsin kapasiteetti heikkeni nopeasti lämpötilan ollessa yli 60 °C. Kationihartsin suolanpoistolle kriittinen lämpötilaraja on 100 °C.Lisäksi yli 60 °C:ssa anionihartsi ei pysty poistamaan silikaattia lauhteesta. Seuraavaksi on esitelty lauhteenpuhdistuslaitoksen optimikytkentävaihtoehdot sekä vanhoille että uusille laitoksille. Vanhalle laitokselle, jossa lauhteet on puhdistettu aikaisemmin mekaanisella suotimella ja lisäveden puhdistuksessa on käytetty sekavaihdinta, paras kytkentävaihto on erilliset sekavaihtimet lauhteelle ja lisävedelle. Uudelle ja vanhalle laitokselle, jossa lauhteet on puhdistettu aikaisemmin mekaanisella suotimella ja lisäveden puhdistuksessa ei ole käytetty sekavaihdinta, paras kytkentävaihto on yhteiset sekavaihtimet lauhteelle ja lisävedelle. Lauhteen puhdistuksessa käytetyt sekavaihtimen toimintalämpötila on 45 °C molemmissa kytkentävaihtoehdoissa. Kertakäyttöhartsien käyttö osoittautui suuressa mittakaavassa kannattamattomaksi. Tämä asia tarvinnee kuitenkin jatkotutkimuksia. Ulospuhallusveden talteenotolla saadaan energiasäästöä 6-53 k¤/a riippuenlaitoksesta. Etenkin soodakattilalaitoksissa, joissa soodakattila ja vedenkäsittelylaitos sijaitsevat lähellä toisiaan, kannattaa ulospuhallusvesi johtaa lisäveden valmistukseen. Jos edellä mainittujen laitosten etäisyydet kasvavat, saattavat ulospuhallusjärjestelmän investointi-kustannukset nousta kohtuuttoman suureksi. Tämä työ osoitti myös, että ulospuhallusveden epäpuhtauksilla ei ole merkittävää vaikutusta kemiallisesti puhdistetun veden laatuun ennen suolanpoistolaitosta ja ioninvaihtohartsien vanhenemiseen.

Acute pulmonary toxicity following occupational exposure to a floor stain protector in the building industry in Switzerland.

BACKGROUND: Waterproofing agents are widely applied to leather and textile garments; they are also used as floor stain protectors by professionals. Acute respiratory injury is described in three cases of young healthy adults following occupational inhalation of a new waterproofing formulation containing an acrylate fluoropolymer. Within 1 or 2 h after exposure they developed a rapidly progressive dyspnoea; two of them had hypoxaemia and flu-like reactions. All patients improved with supportive treatment in a few days. The mechanism of toxicity is still under investigation, but experimental data suggest the role of this new acrylate fluoropolymer. CONCLUSION: Tilers should be warned against spraying floor stain repellents; there is also a need to make consumers aware that the spraying of waterproofing agents in a closed environment and concomitant smoking should be avoided.

Kromatografisen erotusfaasin huokoskoon karakterisointi

Työssä tutkittiin sulfonoitujen polystyreenidivinyylibentseenirunkoisten geeli-, meso- ja makrohuokoistenioninvaihtohartsien rakennetta käyttäen useita eri karakterisointimenetelmiä. Lisäksi työssä tutkittiin hartsien huokoskoon vaikutusta aminohappojen kromatografisessa erotuksessa. Työn pääpaino oli hartsien huokoskoon ja huokoisuuden määrittämisessä. Sen selvittämiseksi käytettiin hyväksi elektronimikroskopiaa, typpiadsorptiomittauksia, sekä käänteistä kokoekskluusiokromatografiaa. Parhaat tulokset saatiin käänteisellä kokoekskluusiokromatografialla, joka perustuu erikokoisten dekstraanipolymeerien käyttöön mallimolekyyleinä. Menetelmä sopii meso- ja makrohuokoisuuden tutkimiseen, mutta sen heikkoutena on erittäin pitkä mittausaika. Menetelmä antaa myös huokoskokojakauman, mutta yhden hartsin mittaaminen voi kestää viikon. Menetelmää muutettiin siten, että käytettiin määritettävää huokoskokoaluetta kuvaavien kahden dekstraanipolymeerin seosta. Kromatografiset ajo-olosuhteet optimoitiin sellaisiksi, että injektoidussa seoksessa olevien dekstraanien vastehuiput erottuivat toisistaan. Tällöin voitiin luotettavasti määrittää tutkittavan stationaarifaasin suhteellinen huokoisuus. Tätä työssä kehitettyä nopeaa käänteiseen kokoekskluusiokromatografiaan perustuvaa menetelmää kutsutaan kaksipistemenetelmäksi. Hartsien sulfonihapporyhmien määrää ja jakautumista tutkittiin määrittämällä hartsien kationinvaihtokapasiteetti sekä tutkimalla hartsin pintaa konfokaali-Raman-spektroskopian avulla. Sulfonihapporyhmien ioninvaihtokyvyn selvittämiseksi mitattiin K+-muotoon muutetusta hartsista S/K-suhde poikkileikkauspinnasta. Tulosten perusteella hartsit olivat tasaisesti sulfonoituneet ja 95 % rikkiatomeista oli toimivassa ioninvaihtoryhmässä. Aminohappojen erotuksessa malliaineina oli lysiini, seriini ja tryptofaani. Hartsi oli NH4+-muodossa ja petitilavuus oli 91 mL. Eluenttina käytettiin vettä, jonka pH oli 10. Paras tulos saatiin virtausnopeudella 0,1 mL/min, jolla kaikki kolme aminohappoa erottuivat toisistaan Finex Oy:n mesohuokoisella KEF78-hartsilla. Muilla tutkituilla hartseilla kaikki kolme aminohappoa eivät missään ajo-olosuhteissa erottuneet täysin.

Investigation phytochimique d'une brosse à dents africaine Zanthoxylum zanthoxyloides (Lam.) Zepernick et Timler (Syn. Fagara zanthoxiloides L.) (Rutaceae)

Résumé: Dans le but de rechercher de nouveaux composés naturels à intérêt thérapeutique, les extraits dichlorométhanique et méthanolique de Zanthoxylum zanthoxyloides (Lam.) Zepernick et Timler (Syn. Fagara zanthoxyloides L.) (Rutaceae), une brosse à dents africaine ont été soumis à un criblage chimique et biologique. Un dépistage des activités: antifongiques contre le champignon phytopathogène Cladosporium cucumerinum et la levure commensale responsable de mycoses chez l'homme Candida albicans, antibactérienne contre la bactérie opportuniste Bacillus subtilis, larvicide contre le moustique vecteur de la fièvre jaune Aedes aegypti et molluscicide contre Biomphalaria glabrata, un escargot impliqué dans la transmission de la schistosomiase urinaire a été réalisé. Les propriétés antiradicalaires et inhibitrices de l'acétylcholinestérase de ces extraits ont aussi été dépistées. Sur la base des résultats obtenus lors de ce screening, l'investigation phytochimique de ces extraits a été entreprise. Elle a abouti à l'isolement de 14 composés, actifs pour la majorité contre Cladosporium cucumerinum et Bacillus subtilis, dont la structure a été établie au moyen de méthodes spectroscopiques (UV, MS, IR, 1H- et 13C-NMR). Des méthodes chimiques (hydrolyse, acétylation) ont été requises pour la confirmation de structures. L'extrait dichlorométhanique a fourni un nouveau composé, un dérivé du phényléthane, ainsi que dix composés connus, dont trois dérivés du phénylpropane, un lignane, un alcaloïde de la famille des benzophénanthridines, un triterpène, deux amides phénoliques et deux amides oléfmiques. L'extrait méthanolique a fourni un nouveau composé avec une fonction endoperoxyde, qui avait montré une activité inhibitrice modérée de l'acétylcholinestérase, ainsi que l'hespéridine et un dérivé de la chélérythrine. Par ailleurs, l'analyse LC/UV/APC1-MS de cet extrait a permis de détecter on-une sept produits connus. Parmi ces composés, se trouvent l'acide divanilloylquinique, la chélérythrine et quatre de ses dérivés: norchélérythrin.e, 6-(2-oxybutyl) dihydrochélérythrine, 6-hydroxy-dihydrochélérythrine et avicine, ainsi qu'une amide phénolique, l'amottianamide. La présence de ces dérivés de la chélérythrine a été mise en évidence dans deux autres espèces du même genre lors d'une étude LC/UV/APCI-MS comparative. Les activités fongicides contre Cladosporium cucumerinum et Candida albicans et bactéricides contre Bacillus subtilis et Streptococcus mutans ATCC 25175, mises en évidence sur plaque CCM et par les tests de dilution dans l'agar de ces composés, permettent de justifier l'utilisation de Zanthoxylum zanthoxyloides (Lam.) Zepemick et Timler comme brosse à dents africaine. Les techniques couplées de pointe utilisées dans cette étude ont montré leur apport inestimable dans le domaine de la recherche phytochimique et les applications futures dans le domaine de déréplication d'extraits bruts. Abstract: With the aim of discovering new natural therapeutics, the dichloromethane and methanol extracts of the African toothbrush tree Zanthoxylum zanthoxyloides (Lam.) Zepernick et Timler (Syn. Fagara zanthoxyloides L.) (Rutaceae), were submitted to biological and chemical assays. The former included: the antifimgal activities of the extracts against the phytopathogenic fungus Cladosporium cucumerinum, the commensal yeast which causes human mycoses Candida albicans, the bactericidal activity against the opportunistic bacteria Bacillus subtilis, the larvicidal activity against the yellow fever-transmitting mosquito Aedes aegypti and the molluscicidal effect on the snail Biomphalaria glabrata involved in the transmission of urinary schistosomiasis. The antiradical and acetylcholinesterase-inhibiting properties of these extracts were also investigated. On the basis of these results, a phytochemical investigation of the dichloromethane and methanol extracts of Zanthoxylum zanthoxyloides was undertaken. Their fractionation led to the isolation of 14 compounds, the majority of which were active against Cladosporium cucumerinum and Bacillus subtilis, whose structures were elucidated by spectroscopic techniques (UV, MS, IR, 1H- and 13C-NMR). Chemical methods (hydrolysis, acetylation) were performed to confirm the structures. The dichloromethane extract yielded a new phenylethane derivative, together with ten known compounds: three phenylpropane derivatives, a lignan, a benzophenanthridine alkaloid, a triterpene and four phenolic and olefinic amides. The methanol extract yielded a new compound with an endoperoxide moiety, which showed moderate acetylcholinesterase-inhibiting activity, together with hesperidin and a chelerythrine derivative. Seven more compounds were detected on-line by LC/UV/APCI-MS. Among the compounds detected were divanilloylquinic acid, chelerythrine and four chelerythrine derivatives: norchelerythrine, 6-(2-oxybuty1)-dihydrochelerythrine, 6-hydroxy dihydrochelerythrine and avicine, together with the phenolic amide amottianamide. Most of the chelerythrine derivatives were also found in two other Zanthoxylum species following LC/UV/APCI-MS analysis. The antifungal activities against Cladosporium cucumerinum and Candida albicans and antibacterial activities against Bacillus subtilis and Streptococcus mutans ATCC 25175, may explain the utilization in traditional medicine of the roots of this plant as a toothbrush. The advanced hyphenated techniques used in this study showed their inestimable contribution to the field of phytochemical research and applications in the field of dereplication of crude extracts.

Influence of stationary phase and eluent properties on chromatographic separation of carbohydrates

In this thesis, the sorption and elastic properties of the cation-exchange resins were studied to explain the liquid chromatographic separation of carbohydrates. Na+, Ca2+ and La3+ form strong poly(styrene-co-divinylbenzene) (SCE) as well as Na+ and Ca2+ form weak acrylic (WCE) cation-exchange resins at different cross-link densities were treated within this work. The focus was on the effects of water-alcohol mixtures, mostly aqueous ethanol, and that of the carbohydrates. The carbohydrates examined were rhamnose, xylose, glucose, fructose, arabinose, sucrose, xylitol and sorbitol. In addition to linear chromatographic conditions, non-linear conditions more typical for industrial applications were studied. Both experimental and modeling aspectswere covered. The aqueous alcohol sorption on the cation-exchangers were experimentally determined and theoretically calculated. The sorption model includes elastic parameters, which were obtained from sorption data combined with elasticity measurements. As hydrophilic materials cation-exchangers are water selective and shrink when an organic solvent is added. At a certain deswelling degree the elastic resins go through glass transition and become as glass-like material. Theincreasing cross-link level and the valence of the counterion decrease the sorption of solvent components in the water-rich solutions. The cross-linkage or thecounterions have less effect on the water selectivity than the resin type or the used alcohol. The amount of water sorbed is higher in the WCE resin and, moreover, the WCE resin is more water selective than the corresponding SCE resin. Theincreased aliphatic part of lower alcohols tend to increase the water selectivity, i.e. the resins are more water selective in 2-propanol than in ethanol solutions. Both the sorption behavior of carbohydrates and the sorption differences between carbohydrates are considerably affected by the eluent composition and theresin characteristics. The carbohydrate sorption was experimentally examined and modeled. In all cases, sorption and moreover the separation of carbohydrates are dominated by three phenomena: partition, ligand exchange and size exclusion. The sorption of hydrophilic carbohydrates increases when alcohol is added into the eluent or when carbohydrate is able to form coordination complexes with the counterions, especially with multivalent counterions. Decreasing polarity of the eluent enhances the complex stability. Size exclusion effect is more prominent when the resin becomes tighter or carbohydrate size increases. On the other hand,the elution volumes between different sized carbohydrates decreases with the decreasing polarity of the eluent. The chromatographic separation of carbohydrateswas modeled, using rhamnose and xylose as target molecules. The thermodynamic sorption model was successfully implemented in the rate-based column model. The experimental chromatographic data were fitted by using only one adjustable parameter. In addition to the fitted data also simulated data were generated and utilized in explaining the effect of the eluent composition and of the resin characteristics on the carbohydrate separation.

Practical applications of a systematic approach to the chemical abatement of pollutants in water and air

The present dissertation is devoted to the systematic approach to the development of organic toxic and refractory pollutants abatement by chemical decomposition methods in aqueous and gaseous phases. The systematic approach outlines the basic scenario of chemical decomposition process applications with a step-by-step approximation to the most effective result with a predictable outcome for the full-scale application, confirmed by successful experience. The strategy includes the following steps: chemistry studies, reaction kinetic studies in interaction with the mass transfer processes under conditions of different control parameters, contact equipment design and studies, mathematical description of the process for its modelling and simulation, processes integration into treatment technology and its optimisation, and the treatment plant design. The main idea of the systematic approach for oxidation process introduction consists of a search for the most effective combination between the chemical reaction and the treatment device, in which the reaction is supposed to take place. Under this strategy,a knowledge of the reaction pathways, its products, stoichiometry and kinetics is fundamental and, unfortunately, often unavailable from the preliminary knowledge. Therefore, research made in chemistry on novel treatment methods, comprisesnowadays a substantial part of the efforts. Chemical decomposition methods in the aqueous phase include oxidation by ozonation, ozone-associated methods (O3/H2O2, O3/UV, O3/TiO2), Fenton reagent (H2O2/Fe2+/3+) and photocatalytic oxidation (PCO). In the gaseous phase, PCO and catalytic hydrolysis over zero valent ironsare developed. The experimental studies within the described methodology involve aqueous phase oxidation of natural organic matter (NOM) of potable water, phenolic and aromatic amino compounds, ethylene glycol and its derivatives as de-icing agents, and oxygenated motor fuel additives ¿ methyl tert-butyl ether (MTBE) ¿ in leachates and polluted groundwater. Gas-phase chemical decomposition includes PCO of volatile organic compounds and dechlorination of chlorinated methane derivatives. The results of the research summarised here are presented in fifteenattachments (publications and papers submitted for publication and under preparation).

Contention postorthodontique avec attelle rigide en résine

Nous avons fait un examen clinique de 30 cas de contention postorthodontique avec attelle rigide en résine, de canine à canine sur les deux maxillaires. On décrit la fabrication de l'attelle, sa mise en place, les incidents possibles ou les problèmes cliniques apparus (mauvaise adhérence, gingivite ...) et les aspects psychologiques ou subjectifs du patient

Plant-derived phenolics inhibit the accrual of structurally characterised protein and lipid oxidative modifications

Epidemiological data suggest that plant-derived phenolics beneficial effects include an inhibition of LDL oxidation. After applying a screening method based on 2,4-dinitrophenyl hydrazine- protein carbonyl reaction to 21 different plant-derived phenolic acids, we selected the most antioxidant ones. Their effect was assessed in 5 different oxidation systems, as well as in other model proteins. Mass-spectrometry was then used, evidencing a heterogeneous effect on the accumulation of the structurally characterized protein carbonyl glutamic and aminoadipic semialdehydes as well as for malondialdehyde-lysine in LDL apoprotein. After TOF based lipidomics, we identified the most abundant differential lipids in Cu++-incubated LDL as 1-palmitoyllysophosphatidylcholine and 1-stearoyl-sn-glycero-3-phosphocholine. Most of selected phenolic compounds prevented the accumulation of those phospholipids and the cellular impairment induced by oxidized LDL. Finally, to validate these effects in vivo, we evaluated the effect of the intake of a phenolic-enriched extract in plasma protein and lipid modifications in a well-established model of atherosclerosis (diet-induced hypercholesterolemia in hamsters). This showed that a dietary supplement with a phenolic-enriched extract diminished plasma protein oxidative and lipid damage. Globally, these data show structural basis of antioxidant properties of plant-derived phenolic acids in protein oxidation that may be relevant for the health-promoting effects of its dietary intake. that a dietary supplement with a phenolic-enriched extract diminished plasma protein oxidative and lipid damage. Globally, these data show structural basis of antioxidant properties of plant-derived phenolic acids in protein oxidation that may be relevant for the health-promoting effects of its dietary intake.

Arvometallien selektiivinen erottaminen kloridiliuoksista

Työssä tutkittiin jalometallien selektiivistä erottamista kloridiliuoksista synteettisten polymeerihartsien avulla. Laboratoriokokeissa keskityttiin tutkimaan kullan erottamista hydrofiilisen polymetakrylaattipohjaisen adsorbentin avulla. Lähtökohtana oli platinarikaste, joka sisälsi kullan lisäksi platinaa, palladiumia, hopeaa, kuparia, rautaa, vismuttia, seleeniä ja telluuria. Mittauksissa tutkittiin eri metallien ja puolimetallien adsorptiota hartsiin tasapaino-, kinetiikka- ja kolonnikokeilla. Työssä käytettiin myös adsorption simulointiin monikomponenttierotuksen dynaamiseen mallintamiseen tarkoitettua tietokoneohjelmaa, johon tarvittavat parametrit estimoitiin kokeellisen datan avulla. Tasapainokokeet yhtä metallia sisältäneistä liuoksista osoittivat, että hartsi adsorboi tehokkaasti kultaa kaikissa tutkituissa suolahappopitoisuuksissa (1-6 M). Kulta muodostaa hartsiin hyvin adsorboituvia tetrakloroauraatti(III)ioneja, [AuCl4]-, jotka ovat erittäin stabiileja pieniin kloridipitoisuuksiin saakka. Suolahappopitoisuudella oli merkitystä ainoastaan raudan adsorptioon, joka kasvoi huomattavasti suolahappopitoisuuden noustessa johtuen raudan taipumuksesta muodostaa hyvin adsorboituvia [FeCl4]--ioneja väkevissä suolahappopitoisuuksissa. Muiden tutkittujen alkuaineiden adsorptiot jäivät alhaisiksi kaikilla suolahappopitoisuuksilla. Rikasteliuoksella tehdyt tasapainokokeet osoittivat, että adsorptiokapasiteetti kullalle riippuu voimakkaasti muista läsnäolevista komponenteista. Kilpaileva adsorptio kuvattiin Langmuir-Freundlich-isotermillä. Kolonnikokeet osoittivat, että hartsi adsorboi kullan lisäksi hieman myös rautaa ja telluuria, jotka saatiin kuitenkin eluoitua hartsista täysin 5 M suolahappopesulla ja sitä seuraavalla 1 M suolahappopesulla. Tehokkaaksi liuokseksi kullan desorboimiseen osoittautui asetonin ja 1 M suolahapon seos. Kolonnierotuksen eri vaiheet pystyttiin tyydyttävästi kuvaamaan simulointimallilla.