In vitro organogenesis in some citrus species

In vitro organogenesis of Citrus was studied for the genotypes Citrus sinensis cv. 'Natal', C. limonia, C. volkameriana, and C. aurantium, with the use of epicotyl segments-derived explants, cultured in MT salts and vitamins medium supplemented with different concentrations of 6-benzylaminopurine (BAP - 0.0; 0.5; 1.0; 1.5 or 2.0 mg L-1). For the recalcitrant genotypes C. limonia and C. aurantium the in vitro organogenesis was also studied with internodal segments-derived explants, cultured in MT salts and vitamins medium supplemented with 0; 0.5; 1.0; 2.0, or 4.0 mg L-1 of BAP. The efficiency of culture medium supplementation with the combination of BAP (0.0; 1.0, or 2.0 mg L-1) and NAA (1-naphthaleneacetic acid - 0.0; 0.3, or 0.5 mg L-1) in the development of adventitious shoots was evaluated for C. aurantium. Culture medium supplementation with BAP is not essential for the adventitious shoots development in the four genotypes studied when epicotyl segments-derived explants are used. In general, culture media supplementation with BAP decreased the percentage of responsive explants excepted for C. sinensis cv. 'Natal' and C. limonia when the concentrations of 1.5 and 2.0 mg/L were used. The presence of cytokinin, in concentrations up to 2 mg/L, stimulated the in vitro organogenesis when internodal segments-derived explants were used for C. limonia and C. aurantium. For C. aurantium no adventitious shoots developed in explants (internodal segments) cultured in basal culture medium, without BAP supplementation. Although no statistic differences could be detected, culture media supplementation with the combination of BAP and NAA favored the development of adventitious shoots in C. aurantium. The best concentration of NAA varied according to BAP concentration. The results presented herein, show that Citrus in vitro organogenesis depends on the interaction of culture medium composition, explant differentiation level, and genotype.

Sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron vierasainetasot ja kalkkikierron aukaisu.

Työssä selvitettiin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron eräiden virtojen vierasainepitoisuudet. Tavoitteena oli myös laatia kaustisoinnin ja meesauunin vierasainetaseet sekä arvioida kalkkikierron aukaisun vaikutusta kierron vierasainetasoihin. Kirjallisuusosassa on tarkasteltu sulfaattisellutehtaan kemikaalikiertoa ja sen osaprosesseja. Kirjallisuusosassa on keskitytty tarkastelemaan eri vierasaineiden käyttäytymistä kemikaalikierrossa. Lisäksi kalkkikierron prosesseja sekä kalkkikierron taselaskentaa on tarkasteltu. Kokeellisessa osassa määritettiin Metsä-Botnia Oy:n Joutseno Pulpin sulfaattisellutehtaan kemikaalikierron vierasainetasot ja verrattiin niitä muiden tehtaiden vierasainetasoihin. Kokeellisessa osassa selvitettiin myös ne prosessin kohdat, joihin vierasaineet rikastuvat. Lisäksi laadittiin kaustisoinnin ja meesauunin vierasainetaseet sekä tehtiin arvio kalkkikierron vierasainetasojen ja kalkkikierron aukaisun välisestä korrelaatiosta. Tehtyjen määritysten perusteella Joutseno Pulpin sulfaattisellutehtaan eräiden prosessivirtojen vierasainetasot ovat selvästi muiden Metsä-Botnian tehtaiden tasoja korkeammalla. Etenkin valkolipeän kaliumpitoisuus ja meesan fosforipitoisuus ovat korkeita. Kloridi rikastuu voimakkaasti soodakattilan lentotuhkaan ja fosfori rikastuu meesauunin sähkösuodinpölyyn. Laadittujen taseiden perusteella vierasaineista fosfori ja magnesium rikastuvat selvästi kalkkikiertoon. Niiden määrät kalkkikierrossa ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden vierasaineiden määrät. Kalkkikierron fosforitasoa voidaan alentaa poistamalla kierrosta meesauunin sähkösuodinpölyä ja korvaamalla poisto make-up kalkilla. Tällöin muiden vierasaineiden määrä kalkkikierrossa kuitenkin kasvaa.

In vitro organogenesis of rangpur lime

Rangpur lime (Citrus limonia Osbeck) in vitro organogenesis was studied based on explant type and cytokinin culture media supplementation. Four explants types collected from epicotyl or hypocotyl regions of in vitro germinated seedlings were evaluated. The epicotyl-derived explants consisted of epicotyl segments and the hypocotyl-derived explants consisted of the entire hypocotyl segment, the hypocotyl segment attached to a cotyledon fragment, and the hypocotyl segment divided longitudinally. The explants were cultured on EME culture medium supplemented with benzylaminopurine (0, 0.5, 1.0, or 1.5 mg L-1). The evaluation was performed after 6 weeks. Best results considering both the explant responsiveness and number of shoots developed per explants were obtained when epicotyl segments-derived explants were evaluated. Considering the explant responsiveness of hypocotyl segments-derived explants no difference was detected between the entire hypocotyl segment and the hypocotyl segment attached to a cotyledon fragment. Moreover, the percentage of responsive explants decreased when hypocotyl segments divided longitudinally were tested. No difference was detected for the number of shoots developed per explant considering the three types of hypocotyl-derived explants. Culture media supplementation with BAP was not essential for Rangpur lime in vitro organogenesis. However, adventitious shoot development was stimulated in concentrations between 0.5 - 1.0 mg L-1.

Toteutettavuustarkastelu toiminnanohjausjärjestelmäprojektissa

Työn tavoitteena oli suorittaa tekninen sekä toiminnallinen toteutettavuustarkastelu asiakasdataan kohdistuvien muutosten suhteen erään suuren metsäteollisuusyrityksen toiminnanohjausjärjestelmäprojektissa. Ensin selvitettiin toiminnanohjausjärjestelmän käsite, toteutettavuustarkastelun rooli IT -projektissa sekä toteutettavuustarkastelun suorittamisen vaiheet. Teoriaosuus koottiin pääasiassa kirjallisuuden ja internetlähteiden avulla.Empiirisessä osuudessa toteutettiin ja dokumentoitiin toteutettavuustarkastelu vaihe vaiheelta. Kohdetta lähestyttiin ylhäältä -alas menetelmällä. Pääpaino oli asiakaskoodien, järjestelmiin tarvittavien muutosten sekä työnkulun muuttamisen toteutettavuuden tarkastelussa. Empiirisen osuuden informaation kerääminen suoritettiin asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Kerättyä tietoa sovellettiin teoriaosuuden sekä projektidokumenttien menetelmien mukaisesti. Lopputulokseksi saatiin täysivaltainen toteutettavuustarkastelu, joka pitää sisällään kohteen taustaselvitykset, nykyisen ja tulevan tilanteen kuvaukset, poikkeavuusanalyysit sekä jatkotoimenpide-ehdotukset. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että projekti on toteutettavissa tutkitulta alueelta.

Sivuainevirtojen paikallinen energiahyötykäyttö: toiminnan kannattavuus ja liiketoimintamahdollisuudet

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sivuainevirtojen paikallisen energiahyötykäytön kannattavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Sivuainevirtojen energiahyötykäytöllä tarkoitetaan jäteperäisen polttoaineen käyttöä energiantuotannossa. Tässä tutkimuksessa on keskitytty erilliskerätystä energiajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen (REF) käyttöön hajautetuissa pienen kokoluokan lämmöntuotantolaitoksissa, tarkasteltava laitoskoko on alle 10 MW. Tällä hetkellä uhkakuvana on, että muuttavan lainsäädännön seurauksena jätteiden energiahyötykäytön kustannukset kohoavat tulevaisuudessa ja näin ollen toiminta pienissä laitoksissa voi muuttua taloudellisesti kannattamattomaksi. Työssä on selvitetty kahden toimivan case-tapauksen avulla paikallisen jätteiden energiahyötykäytön kustannusrakennetta sekä toiminnan jatkomahdollisuuksia uudistuvan lainsäädännön velvoitteet täyttäen. Virtain kaupungin tapauksessa selvitetään paikallisen kaukolämpölaitoksen mahdollisuuksia jatkaa REFin käyttöä turpeen ohella rinnakkaispolttotilanteessa. Etelä-Karjalan tapauksessa paikallisen sivuainevirtojen energiahyötykäytön kannattavuutta selvitetään uuden laitosinvestoinnin näkökulmasta. Molempien case-tapausten tulosten perusteella on lisäksi kartoitettu alan liiketoimintamahdollisuuksia.

Kaasutuskaasun puhdistus

Tässä diplomityössä on selvitetty hiilestä, jätteestä tai biopolttoaineesta kaasutetun kaasun märkä- ja kuivapuhdistusta. Kaasutuskaasun puhdistuksella voidaan likainen ja jopa ongelmallinen aines muuttaa tai puhdistaa sellaiseksi ympäristökelpoiseksi polttoaineeksi, että sitä voidaan käyttää nykyisissä kulutuskohteissa ongelmitta. Lisäkannustusta kaasutuskaasun puhdistus saa uusista EU-direktiiveistä, jotka tulevat rajoittamaan jätteiden läjittämistä kaatopaikoille. Loppusijoitukseen meneviä jätevirtoja voidaan energiakäytöllä pienentää huomattavasti.Työ on tehty PVO-Engineering Oy:n voimalaitostekniikan osastolle kevään 2001 aikana. Työn tavoitteena oli kasvattaa yrityksen tietomäärää kaasutuskaasun puhdistuksen osalta. Lisäksi pyrittiin selvittämään uuden keraamisen pussisuodatinmateriaalin käyttöä kaasutuskaasun kuumakuivasuodatuksessa. Työn ensimmäisessä osassa esitetään kaasutuskaasun koostumuksen ja syntymisen lisäksi tämän työn lähtökohdat ja tavoitteet. Toisessa osassa selvitetään kaasulle asetettavia vaatimuksia eri käyttötapojen mukaan. Kolmannessa ja neljännessä osassa selvitetään puhdistettavien komponenttien käyttäytymistä ja sopivia puhdistusmenetelmiä.Kaasutuskaasun puhdistustekniikka vaihtelee paljonkin riippuen kaasun käyttökohteesta. Eroja syntyy käyttökohteen asetettamista vaatimuksista polttoaineelle, kaasutettavan polttoaineen koostumuksesta ja laadun vaihtelusta. Puhdistuksessa keskitytään kloori -, rikki -, typpi - ja metalliyhdisteiden poistamiseen kaasuvirrasta. Erotuskyvyllä arvioituna eri puhdistusmenetelmistä tehokkaimpia ovat pesurisähkösuodatinyhdistelmät. Niiden suuret jätemäärät ovat kuitenkin iso ongelma. Kuumakuivapuhdistuksessa pyritään kehittämään menetelmä, jossa syntyvät jätemäärät ovat pieniä ja puhdistustulos on riittävä. Puhdistuksen apukeinona käytetään usein erilaisia katalyyttejä. Tunnetuimpia ovat erilaiset kalsiumpohjaiset materiaalit ja mineraalit. Katalyyteillä voidaan tehostaa tarpeellisia kemiallisia reaktioita puhdistusprosessissa. Kaikki puhdistukseen liittyvät ongelmat ovat kooltaan niin suuria, että niiden ratkaisemiseksi on tulevaisuudessa tehtävä lujasti töitä. Markkinanäkymät toimivalle puhdistustekniikalle ovat nykymaailmassa hyvät. Niinpä tuotekehitykseen laitetut panokset voivat tulevaisuudessa olla yritykselle kullan arvoisia.

Rikkiyhdisteiden laskenta simuloinneissa

Diplomityön tarkoituksena on tutkia eri laskentamenetelmien soveltuvuutta kevyiden rikkiyhdisteiden laskentaan ja kuinka mitatusta kaasu-neste tasapainotiedoista sovitetut binääriset vuorovaikutusparametrit parantavat kaasu-neste tasapainojen laskentaa simuloinneissa. Kirjallisuusosassa paneudutaan kevyisiin rikkiyhdisteisiin ja niiden aineominaisuuksiin. Lisäksi käsitellään öljynjalostuksessa nykyisin käytettäviä ja uusia kehitteillä olevia rikinpoistomenetelmiä.Kokeellisessa osassa tarkastellaan eri laskentamenetelmien soveltuvuutta rikkiyhdisteiden ja kevyiden hiilivetyjen kaasu-neste tasapainon laskentaan. Mitatusta rikkiyhdisteiden ja hiilivetyjen kaasu-neste tasapainoista sovitetaan binäärisiä vuorovaikutusparametrejä tarkentamaan käytettäviä laskentamenetelmiä. Osassa verrataan binääristen seosten mittaustuloksia eri laskentamenetelmillä saatuihin simulointituloksiin. Tarkasteluiden perusteella tehdään johtopäätöksiä laskentamenetelmien soveltuvuudesta kevyiden hiilivetyjen ja rikkiyhdisteiden laskentaan. Tarkastellaan kahden prosessin (rikkivetystripperi ja butaaninpoistokolonni) rikkiyhdisteiden laskentaa. Prosesseille tehdään taseajot, joista saatuja analyysituloksia verrataan simulointien antamiin tuloksiin. Työssä tarkastellaan myös veden liukoisuuden laskentaa ja mahdollisten laskentamenetelmien käytön vaikutusta rikkiyhdisteiden laskentaan.

Biotechnology applied to Annona species: a review

Annonaceae is an ancient family of plants including approximately 50 genera growing worldwide in a quite restricted area with specific agroclimatic requirements. Only few species of this family has been cultivated and exploited commercially and most of them belonging to the genus Annona such as A. muricata, A. squamosa, the hybrid A. cherimola x A. squamosa and specially Annona cherimola: the cherimoya, commercially cultivated in Spain, Chile, California, Florida, México, Australia, Ecuador, Peru, Brazil, New Zealand and several countries in South and Central America. The cherimoya shows a high degree of heterozygosis, and to obtain homogeneous and productive orchards it is necessary to avoid the propagation by seeds of this species. Additionally, the traditional methods of vegetative propagation were inefficient and inadequate, due to the low morphogenetic potential of this species, and the low rooting rate. The in vitro tissue culture methods of micropropagation can be applied successfully to cherimoya and other Annona sp to overcome these problems. Most of the protocols of micropropagation and regeneration were developed using the cultivar Fino de Jete, which is the major cultivar in Spain. First it is developed the method to micropropagate the juvenile material of cherimoya (ENCINA et al., 1994), and later it was optimized a protocol to micropropagate adult cherimoya genotypes selected by outstanding agronomical traits (PADILLA and ENCINA, 2004) and further it was improved the process through micrografting (PADILLA and ENCINA, 2011).At the present time we are involved in inducing and obtaining new elite genotypes, as part of a breeding program for the cherimoya and other Annonas, using and optimizing different methodologies in vitro: a) Adventitious organogenesis and regeneration from cellular cultures (ENCINA, 2004), b) Ploidy manipulation of the cherimoya, to obtain haploid, tetraploid and triploid plants (seedless), c) Genetic transformation, for the genes introduction to control the postharvest processes and the genes introduction to provide resistance to pathogen and insects and d) Micropropagation and regeneration of other wild Annona or related Annonaceae species such as: Annona senegalensis, A. scleroderma, A. montana, A. reticulata, A. glabra, A. diversifolia and Rollinia sp.

Uuttoprosessin suunnittelu

Teknologian kehitys ja prosessien tiukempi valvonta ovat alentaneet selluteollisuuden häviöitä tehden prosesseista suljetumpia. Valitettavasti nämä edistysaskeleet teknologiassa ovat lisänneet prosessiin kuulumattomien yhdisteiden määrää kemikaalien talteenottokierrossa. Näistä kemikaaleista haitallisimpia ovat kloridi- ja kaliumyhdisteet, jotka tulevat prosessiin raaka-aineiden ja prosessikemikaalien mukana. Kloridi ja kalium muodostavat emäksisissä liuoksissa epäorgaanisia liukoisia yhdisteitä, jotka rikastuvat lipeäkiertoon. Soodakattilassa kloridien läsnäolo alentaa tuhkan sulamislämpötilaa sekä tarttumispistettä, lisää korroosiota ja saostumien muodostumista kattilan pinnalle. Nämä seuraukset voivat vähentää vuosituotantoa ja nostaa korjauskustannuksia. Kaliumin ja kloridin rikastumista talteenottokiertoon voidaan estää poistamalla ne prosessista. Prosessiin kuulumattomat yhdisteet tulisi poistaa talteenottoprosessista ja säilyttää samalla korkea kemikaalien talteenottoprosentti. Koska kaliumin ja kloridin rikastumiskertoimet soodakattilan tuhkassa ovat korkeita, on tuhkan käsittely tehokasta. Kloridin ja kaliumin poistoon on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan vähentää hyödyllisten kemikaalien häviöitä. Näitä menetelmiä ovat uutto, ioninvaihto, elektrodialyysi, jäähdytyskiteytys ja haihdutuskiteytys. Menetelmissä tuhka jaetaan kloridi- ja kaliumpitoiseen osaan ja natriumsulfaattipitoiseen osaan. Kloridi ja kalium poistetaan prosessista ja loput palautetaan lipeäkiertoon. Kloridin ja kaliumin poistoa tuhkasta tutkittiin uuttamalla tuhkaa vedellä. Parhaissa käyttöolosuhteissa natriumsulfaatin liukoisuus veteen on huomattavasti alhaisempi kuin kaliumkloridin liukoisuus veteen. Optimaalinen uuttolämpötila ja tuhka-vesisuhde määritettiin siten, että kloridi- ja kaliumpitoisuudet suodoksessa olivat mahdollisimman korkeat sekä natriumin ja muiden anioneiden pitoisuudet suodoksessa mahdollisimman alhaiset. Saatuja tuloksia käytettiin jatkuvatoimisen uuttoprosessin suunnittelussa.

Kipsin kiteytymiseen vaikuttavat tekijät ammoniumsulfaattikiteyttämön lämmönvaihtimissa

Työssä pyrittiin selvittämään syitä kipsin saostumiseen ammoniumsulfaattikiteyttämön putkilämmönvaihtimien pinnalle ja miten epätoivottua saostumista voitaisiin estää. Lämmönvaihtimissa virtaa ammoniumsulfaattia, jossa on epäpuhtautena kalsiumia, joka saostuu pinnoille kalsiumsulfaattina. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin kiteytymisen mekanismia ja kipsin kiteytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Saostumien estoaineita ja niiden vaikutusta kipsin kiteytymiseen sekä kipsin liukoisuutta ammoniumsulfaattiliuoksessa käsiteltiin myös kirjallisuusosassa. Kipsin kiteytymiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin laboratoriokokeilla, joissa pyrittiin simuloimaan lämmönvaihdinta lämpövastuksella. Laboratoriokokeissa kokeiltiin erilaisia saostuman estoaineita ja pyrittiin löytämään prosessiin mahdollisimman tehokas kipsin kiteytymisen estoaine. Lämmönvaihtimien toiminnan tehokkuutta eli muodostuneen saostuman vaikutusta lämmönsiirtymiseen tutkittiin veden luovuttaman lämpövirran avulla. Lämmönvaihtimien tukkeutumista selvitettiin putkien vaihdon tarpeen perusteella. Kalsiumpitoisuuden vaihteluja prosessivirroissa selvitettiin kalsiumtaseen avulla. Saostumiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi selvitettiin mistä ja kuinka paljon kalsiumia kulkeutuu prosessiin ja poistuu sieltä. Työn tarkoituksena oli löytää ratkaisu, jolla epätoivottua saostumista lämmönvaihdin-ten pinnoille pystyttäisiin vähentämään joko kemiallisesti tai muuttamalla prosessi-muuttujia. Kalsiumia havaittiin olevan eniten pelkistämön sisäisissä ammoniumsul-faattiliuoskierroissa. Kalsiumtaseen perusteella kalsiumia poistuu pelkistämöltä eniten kipsinä ammoniumsulfaattituotteen mukana. Laboratoriokokeissa havaittiin polykar-boksylaattien estävän kipsin kasvua parhaiten, joskin estoaineen oikealla annostuksel-la havaittiin olevan suuri vaikutus. Lämmönvaihtimien saostuman havaittiin olevan kipsin ja glauberiitin seos. Vaippapuolen luovuttamien lämpövirran arvojen perusteel-la pystyttiin seuraamaan putkien tukkeutumista.

Experience-based Auditory Predictions Modulate Brain Activity to Silence as Do Real Sounds.

Interactions between stimuli's acoustic features and experience-based internal models of the environment enable listeners to compensate for the disruptions in auditory streams that are regularly encountered in noisy environments. However, whether auditory gaps are filled in predictively or restored a posteriori remains unclear. The current lack of positive statistical evidence that internal models can actually shape brain activity as would real sounds precludes accepting predictive accounts of filling-in phenomenon. We investigated the neurophysiological effects of internal models by testing whether single-trial electrophysiological responses to omitted sounds in a rule-based sequence of tones with varying pitch could be decoded from the responses to real sounds and by analyzing the ERPs to the omissions with data-driven electrical neuroimaging methods. The decoding of the brain responses to different expected, but omitted, tones in both passive and active listening conditions was above chance based on the responses to the real sound in active listening conditions. Topographic ERP analyses and electrical source estimations revealed that, in the absence of any stimulation, experience-based internal models elicit an electrophysiological activity different from noise and that the temporal dynamics of this activity depend on attention. We further found that the expected change in pitch direction of omitted tones modulated the activity of left posterior temporal areas 140-200 msec after the onset of omissions. Collectively, our results indicate that, even in the absence of any stimulation, internal models modulate brain activity as do real sounds, indicating that auditory filling in can be accounted for by predictive activity.

Intrahemispheric cortico-cortical connections of the human auditory cortex.

The human auditory cortex comprises the supratemporal plane and large parts of the temporal and parietal convexities. We have investigated the relevant intrahemispheric cortico-cortical connections using in vivo DSI tractography combined with landmark-based registration, automatic cortical parcellation and whole-brain structural connection matrices in 20 right-handed male subjects. On the supratemporal plane, the pattern of connectivity was related to the architectonically defined early-stage auditory areas. It revealed a three-tier architecture characterized by a cascade of connections from the primary auditory cortex to six adjacent non-primary areas and from there to the superior temporal gyrus. Graph theory-driven analysis confirmed the cascade-like connectivity pattern and demonstrated a strong degree of segregation and hierarchy within early-stage auditory areas. Putative higher-order areas on the temporal and parietal convexities had more widely spread local connectivity and long-range connections with the prefrontal cortex; analysis of optimal community structure revealed five distinct modules in each hemisphere. The pattern of temporo-parieto-frontal connectivity was partially asymmetrical. In conclusion, the human early-stage auditory cortical connectivity, as revealed by in vivo DSI tractography, has strong similarities with that of non-human primates. The modular architecture and hemispheric asymmetry in higher-order regions is compatible with segregated processing streams and lateralization of cognitive functions.

Hankintastrategian muutoksen vaikutus käyttöpääoman sitoutumiseen: case muodin vähittäiskauppa

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää hankintastrategian muutoksen vaikutusta käyttöpääoman sitoutumiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus. Siinä tutkitaan kohdeyrityksen nuorisomuotimyymälöiden käyttöpääoman kehitystä suhteessa liikevaihtoon viiden vuoden aikasarjalla. Tutkimuksen tiedot ovat kerätty POS-järjestelmästä kuukauden tarkkuudella. Tutkimuksessa seurataan käyttöpääoman trendin lisäksi sesonkivaihteluja. Tutkimusyrityksen uudessa hankintastrategiassa lisättiin sesongin aikaisia express- ja täydennysostojen osuutta. Toimintatavan muutos johti ennakko-ostojen vähenemiseen, mikä puolestaan lyhensi ostojen ja myyntisesongin välistä keskimääräistä aikaa. Lyhyemmät ennakkoajat vähentävät ennustusvirhettä, mikä parantaa varaston hallittavuutta. Parempi ennustettavuus vähentää varmuusvarastojen tarvetta ja joustavampi materiaalivirta tasaa varastonhuippuja. Molemmat tekijät vähentävät myymälöiden käyttöpääoman tarvetta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nopeampi toimitusketju vähentää käyttöpääoman tarvetta kohdeyrityksessä. Johtopäätös on yhdenmukainen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa.

Roaring lions and chirruping lemurs: How the brain encodes sound objects in space.

The dual-stream model of auditory processing postulates separate processing streams for sound meaning and for sound location. The present review draws on evidence from human behavioral and activation studies as well as from lesion studies to argue for a position-linked representation of sound objects that is distinct both from the position-independent representation within the ventral/What stream and from the explicit sound localization processing within the dorsal/Where stream.

A spatial modelling framework for assessing climate change impacts on freshwater ecosystems: Response of brown trout (Salmo trutta L.) biomass to warming water temperature

Mountain regions worldwide are particularly sensitive to on-going climate change. Specifically in the Alps in Switzerland, the temperature has increased twice as fast than in the rest of the Northern hemisphere. Water temperature closely follows the annual air temperature cycle, severely impacting streams and freshwater ecosystems. In the last 20 years, brown trout (Salmo trutta L) catch has declined by approximately 40-50% in many rivers in Switzerland. Increasing water temperature has been suggested as one of the most likely cause of this decline. Temperature has a direct effect on trout population dynamics through developmental and disease control but can also indirectly impact dynamics via food-web interactions such as resource availability. We developed a spatially explicit modelling framework that allows spatial and temporal projections of trout biomass using the Aare river catchment as a model system, in order to assess the spatial and seasonal patterns of trout biomass variation. Given that biomass has a seasonal variation depending on trout life history stage, we developed seasonal biomass variation models for three periods of the year (Autumn-Winter, Spring and Summer). Because stream water temperature is a critical parameter for brown trout development, we first calibrated a model to predict water temperature as a function of air temperature to be able to further apply climate change scenarios. We then built a model of trout biomass variation by linking water temperature to trout biomass measurements collected by electro-fishing in 21 stations from 2009 to 2011. The different modelling components of our framework had overall a good predictive ability and we could show a seasonal effect of water temperature affecting trout biomass variation. Our statistical framework uses a minimum set of input variables that make it easily transferable to other study areas or fish species but could be improved by including effects of the biotic environment and the evolution of demographical parameters over time. However, our framework still remains informative to spatially highlight where potential changes of water temperature could affect trout biomass. (C) 2015 Elsevier B.V. All rights reserved.-