Autonomian ajan loppupuolen jumaluusopin ylioppilaiden aktiivit kristillis-kansallista paikkaansa jäsentämässä

Kirjallisuusarvostelu

Välskärin kertomuksia. 5 jakso, Vapaa-ajattelija ; Ilta-myrskyjä ; Aamun valkeneminen

Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.

Välskärin kertomuksia. 4 jakso, 2 osa, Waasan prinsessa

Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.

Välskärin kertomuksia. 4 jakso, 1 osa, Erämaiden kevät ; Porvarikuningas

Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.

Välskärin kertomuksia. 3 jakso, Siniset ; Pakolainen ; Erään nimen varjo

Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.

Välskärin kertomuksia. 2 jakso, Kapinassa omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna

Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.

Välskärin kertomuksia. 1 jakso, Kuninkaan sormus ; Miekka ja Aura ; Tuli ja vesi

Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.

Der Teufelspakt Fausts in deutscher, finnischer und schwedischer Literatur : ein unmoralisches Angebot?

Avhandlingen handlar om den berömda tyska svartkonstnären och magikern Faust (eller Faustus). Faust gällde - och gäller - som en människa som aldrig nöjde sig med den vetskap som han själv hade kunnat nå. Han beslöt att söka efter en lösning för sitt missnöje hos djävulen i stället, gjorde alltså en pakt med denne för att kunna erfara sådant som egentligen bara Gud kunde veta. Djävulspakten är en av de viktigaste och väsentligaste beståndsdelarna i Faust-traditionen, men just den har också kunnat tolkas på särskild många olika sätt under de senaste århundradena: Vad hände t.ex. med en som gjorde en pakt med djävulen under renässanstiden, hur går det med en sådan människa i vår tid? Kan man överhuvudtaget göra en konkret pakt med en "djävul" i vår inte mera så "strängt-kristliga" tid? Avhandlingen använder djävulspakten och dess moralisk värdering i olika tyska Faust-verk som en röd tråd genom den europeiska litteratur- och kulturhistorian. Därutöver fogas de hittills mycket obekanta finska och svenska Faust-bearbetningarna genom denna röda tråd till den långa tyska Faust-traditionen. Avsikten är att genom ett sådant perspektiv skapa en enhetlig men dock mångsidig traditionskedja för Faust-legenden i Tyskland och i Norden, samt därigenom bevisa att legenden om Faust är fortfarande aktuell: de moraliska frågorna som en djävulspakt väckte på 1600-talet består ännu i dag men har förvandlats i form och följder.

[Duetto Parigi o cara oopperasta La Traviata]

Soitinnus: lauluäänet (sopraano, tenori), orkesteri.

[3. näytöksen alkusoitto oopperasta Traviata]

Soitinnus: orkesteri.

[My old Kentucky home]

Soitinnus: orkesteri.

L'Univers

1872/07/17 (Numéro 1853).

Journal des huissiers

1853 (T34).

Turun Kakolanmäki 2025 - Kakolanmäen historiallisen vankila-alueen jatkokäyttö ja sen erilaiset tulevaisuuskuvat ja -toiveet

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Turun kaupungin Kakolanmäen vankila-alueen tulevaisuutta ja jatkokäyttöä. Kakolanmäellä sijatsee kolme vankilaa – keskusvankila eli Kakola, lääninvankila ja vankimielisairaala – sekä työntekijöiden asumuksia. Vankilan vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1853. Vankila oli toiminnassa aina vuoteen 2007 asti, jolloin Kakolanmäki tyhjeni ja vangit siirrettiin uuteen paikkaan. Koko vankilamäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja museoviraston suojelema. Rakennusten ja Kakolanmäen uudesta käytöstä on puhuttu paljon. Kakolanmäelle on kaavoitettu uudisrakennuksia asuinkäyttöön, ja myös vankilarakennuksille on pohdittu uutta käyttöä. Varmoja suunnitelmia vanhojen rakennusten uusiokäytöstä ei ole tehty vielä, eikä uudisrakentamista aloitettu syksyllä 2012. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia, mitä käyttöä vanhoihin rakennuksiin voisi tulla ja millaiseksi Kakolanmäen alueen toivottaisiin kehittyvän. Tutkimuksen metodina käytän tulevaisuudentutkimuksen Delfoi-paneelia, jossa vastaajat kertovat mielipiteensä Kakolanmäen tulevaisuudesta. Vastauksista nousi esiin erilaisia teemoja, joita käsittelen työssäni. Delfoi-vastaajat kokivat Kakolanmäen tärkeänä osana Turun kaupunkikuvaa ja turkulaista identiteettiä. Kakolanmäen toivottiin pysyvän kaupunkilaisille avoimena tilana, jotta ihmiset voisivat hyödyntää alueella sijaitsevaa puistoa sekä tutustua vankilarakennuksiin. Vastaajat toivat esiin, että alueen monipuolinen käyttö on tärkeää ja alueelle pitäisi saada niin kulttuuritoimintaa kuin kaupallista käyttöä. Matkailukäytössä toivottiin Kakolanmäen pitkän historian hyödyntämistä. Uhkakuvana nähtiin “Turun tauti” – vanhojen rakennusten purkaminen uusien, rumina pidettyjen rakennusten tieltä – ja suunnittelijoiden pelättiin tuhoavan alueen nykyisen ilmeen. Pelkona oli myös, että Kakolanmäkeä hyödynnetään liikaa vain kaupallisuuden ehdoilla, samalla unohtaen kulttuuri ja alueen historia. Kakolanmäki linkittyy osaksi kaupunkisuunnittelua. Historiallisille tiloille on usein keksitty uutta käyttöä vanhan käyttötarkoituksen poistuttua; alueen arvo on noussut ja tiloihin on saneetattu kulttuuritiloja tai asuntoja. Kakolanmäen kohdalla on käyty keskustelua siitä, kenellä on oikeus suunnitella ja hyödyntää kaupunkitilaa sekä tuoda mielipiteensä esiin.