Kuvataiteilijan asema työoikeudessa, vero-oikeudessa ja työttömyysturvassa

Tutkielman aiheena on ammattimaisesti taidetta harjoittavan kuvataiteilijan asema työoikeudessa, vero-oikeudessa ja työttömyysturvassa. Nämä kolme oikeudenalaa ovat kuvataiteilijoiden käytännön työskentelyn kannalta merkittävimpiä oikeudenaloja. Tutkielman tarkoituksena on kuvataiteilijan oikeudellisen aseman lisäksi selvittää, mihin kuvataiteilijat sijoittuvat oikeusjärjestelmässämme esiintyvässä yrittäjien ja työntekijöiden välisessä jaottelussa, sekä mitä muodollisia reunaehtoja taikka vaatimuksia oikeusjärjestelmämme asettaa kuvataiteilija työskentelylle. Tutkielma edustaa oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää. Lähteinä on käytetty useita työoikeudellisia, vero-oikeudellisia sekä työttömyysturvaa käsitteleviä perusteoksia ja artikkeleita, ministeriöiden työryhmien laatimia raportteja sekä oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa on käytetty myös oikeussosiologian menetelmiä tukemaan ja täydentämään aiheen oikeusdogmaattista tarkastelua. Käytetty oikeussosiologinen aineisto on ollut lähinnä kvantitatiivista tilastotietoa. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että vapaiden kuvataiteilijoiden oikeudellinen asema sijoittuu yrittäjien ja työntekijöiden välisessä jaottelussa itsenäisyytensä puolesta useimmiten yrittäjätyöhön. Kuvataiteen harjoittamisesta kuitenkin puuttuu sellainen laajuus ja voiton tavoittelu, jotka yleensä liittyvät elinkeinonharjoittamiseen. Työoikeudessa ongelmallisia tilanteita ovat etenkin tilaustöissä muodostuvat oikeussuhteet, jotka saattavat tietyissä olosuhteissa täyttää työsopimuksen tunnusmerkit. Tuloverotuksessa on muodostunut kuvataiteilijoiden osalta varsin selkeä ja taiteenharjoittamista edistävä oikeuskäytäntö, joskin taiteellisen toiminnan verotuksessa sovellettavan verolain valinnassa saattaa edelleen syntyä harmaalle alueelle sijoittuvia rajanvetotilanteita. Työttömyysturvassa kuvataiteilijoiden tilanne on kaikkein ongelmallisin. Kuvataiteilijoiden oikeus työttömyysturvaan ratkaistaan erittäin laajan harkintavallan sisältävällä kokonaisarvioinnilla, jonka tulosta on vaikea ennakoida. Tutkielmassa tullaan siihen lopputulokseen, että etenkin pienituloisten yrittäjien heikko työttömyysturva on rakenteellinen syy siihen, miksi kuvataiteilijoiden ei kannata ryhtyä yrittäjiksi. Tämän vuoksi tutkielmassa esitetäänkin erilaisia parannusehdotuksia etenkin työttömyysturvajärjestelmän kehittämiseksi.

Luentovastausjärjestelmät opetuksessa

Luennoilla, joilla on paljon opiskelijoita, opiskelijoiden ja luennoitsijan välinen vuorovaikutus on usein melko vähäistä. Palautteen saaminen oppimisesta on myös yleensä vähäistä. Vuorovaikutus ja palautteen saaminen on kuitenkin tärkeä osa oppimista. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi luento-opetuksessa on ainakin 1960-luvulta lähtien käytetty erilaisia luentovastausjärjestelmiä, joiden käytön tarkoituksena on vuorovaikutuksen lisäämisen lisäksi antaa opiskelijoille ja luennoitsijalle palautetta opiskelijoiden osaamisesta. Tässä tutkielmassa tutustutaan luentovastausjärjestelmiin ja niiden käyttöön opetuksen tukena. Tutkielmassa tarkastellaan luentovastausjärjestelmän käyttötarkoitusta ja tapoja. Lisäksi tutustutaan kahteen luentovastausjärjestelmään. Luentovastausjärjestelmän käyttökokemuksia tarkastellaan käyttötutkimusten kautta. Käyttötutkimuksien perusteella selviää, että luentovastausjärjestelmien käyttöön luennoilla suhtaudutaan enimmäkseen positiivisesti ja niiden koetaan lisäävän vuorovaikutusta. Tutkimuksista selviää myös, että luentovastausjärjestelmän avulla saadut vastaukset saattavat vaikuttaa luennon kulkuun. Luentovastausjärjestelmän käytön vaikutuksesta arvosanoihin on erilaisia kokemuksia.

Työn ja perheen ambivalenssia ja hallintaa

Kirjallisuusarvostelu

Isiltä kysyttyä

Kirjallisuusarvostelu

Isien kokemuksia ja perhetutkimuksen teorioiden esittelyä suomeksi

Kirjallisuusarvostelu

Siltoja uskonnon ja sukupuolen risteämäkohtiin sekulaarin paradigman yli

Kirjallisuusarvostelu

Lähisuhdeväkivalta näkymättömästä näkökulmaksi

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa : opetussuunnitelmatyön näkökulma

Referee-artikkeli