Lähisuhdeväkivalta näkymättömästä näkökulmaksi

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa : opetussuunnitelmatyön näkökulma

Referee-artikkeli

Sisarusten perhehistoriaa

Kirjallisuusarvostelu

Perhehoidon sijaisisien kokemukset saamastaan tuesta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin perhehoitajina toimivien isien kokemusta saamastaan tuesta. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: 1) Millaista tukea sijaisisät ovat vanhemmuuteensa saaneet? 2) Onko tuki ollut haastateltavien sijaisisien mielestä riittävää? Kokevatko he tuleensa tuetuiksi? Teoreettisena näkökulmana tutkimuksessa on empowerment. Tutkimuksessa on empowerment-viitekehyksen kautta tarkasteltu perhehoidon tuen aikaansaamaa voimaantumisen prosessia. Prosessissa perhehoitajaisiä voimaannuttaa heidän saamansa tuki. Perhehoitajat puolestaan voimaannuttavat sijoitettua lasta. Toisaalta tutkimuksen tuloksia tarkastellaan myös osana nykyistä lastensuojelun toimintaympäristöä. Tutkimuksessa on tutkittu sijaisien kokemuksia tuesta ja sen tarpeesta. Siksi myös isyyttä, sen olemusta ja muotoja on tarkasteltu tässä tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin viisi perhehoitajaisää eri paikkakunnilta. Haastattelut toteutettiin haastateltavien kodeissa puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on sisällönanalyysi ja teemoittelu. Tutkimustulosten mukaan haastatellut sijaisisät saavat monenlaista tukea sijaisvanhemmuuteensa. Erilaisia haastateltujen sijaisisen saamia tuen muotoja olivat mentorointi, työnohjaus, vertaisryhmät, Pride-koulutus, täydennyskoulutukset sekä perhehoitajien vapaat. Vaikka tukea oli melko monipuolisesti tarjolla, ja haastatellut perhehoitajaisät kertoivat hyödyntäneensä erilaisia tuen muotoja, oli haastateltujen kokemus silti se, että he jäävät usein arjessa yksin. Sjaishuoltoyksikön tukeen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta oman perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tuen koettiin pääosin olevan riittämätöntä, eikä omaa työntekijää ollut helppoa tavoittaa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Tutkimuksen myötä syntyi uusia ajatuksia mahdollisista perhehoitajaisien ja perheessä asuvien poikien toiminnallisemmista tuen muodoista.

Ethical leadership as a way to promote work-related well-being

The purpose of this study was to clarify the connections of ethical leadership with the work-related well-being of employees. Additionally, the role of occupational health care in ethical leadership that promotes work-related well- being was analyzed. The objective of the study was to produce knowledge to support the development of ethical leadership and work-related well-being as well as to find ways for occupational health care to support organizations in these actions. The target groups of this study consisted of the managers (N=43) and employees (N=336) working in one organization in the Finnish energy industry. The population was studied in November 2014 using census. The data was gathered with two different web-based surveys containing structured and open questions. The survey for managers consisted of background questions and statements concerning ethical leadership, work-related well-being and occupational health care. The employee questionnaire consisted of questions about background and statements about work-related well-being and ethical leadership. The structured questions were analyzed with SPSS Statistical Program and the open questions using inductive content analysis. At least 80 % of the managers saw their actions as ethical in all but one part of ethical leadership. The work-related well-being of the employees was found best in the area of ability to work (91 % agreed) and lowest in the area of experience of ethical leadership (67 % agreed). The results showed a strong positive connection between ethical leadership and all the components of work- related well-being. The managers and employees were generally quite happy with the services of occupational health care but managers saw some problems with the collaboration with occupational health care. Several ways to improve work-related well-being and collaboration with occupational health care were found. One of the most important things was thought to be offering ways to maintain ability to work and making these actions visible. Investing in ethical leadership and work-related well-being is extremely important for the success of an organization and the societal benefits cannot be forgotten either. The role of occupational health care in promoting the health and well-being of employees is substantial. Occupational health care should offer managers more tools to recognize difficult situations and acting in them as well as encourage managers to seek help from occupational health care without hesitation in problematic situations of leadership.

Työnantajan oikeus rajoittaa työntekijän sananvapautta työsuhteessa

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tutkia edellytyksiä, joiden avulla Suomen perustuslaissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan perusoikeusasiakirjassa turvattua sananvapautta voidaan työsuhteissa työnantajan toimesta rajoittaa. Henkilön työhön liittyvissä olosuhteissa tai vapaa-ajalla esittämät mielipiteet, käsitykset ajatukset, otaksumat, arvostelut tai yleiset kannanotot eivät oikeuta asettamaan häntä eriarvoiseen asemaan työelämässä. Työntekijän sananvapauden rajoittamisen tulee tapahtua samojen periaatteiden valossa kuin muidenkin ihmis- ja perusoikeuksien rajoittamisen. Työntekijän sananvapauden rajoittamisperusteet on lueteltu tyhjentävästi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan toisessa kappaleessa. Tulee kuitenkin ymmärtää, että Suomen perustuslaki voi asettaa rajoitusperusteille pidemmälle meneviä vaatimuksia kuin valtiolle tietyn harkintavallan jättävät ihmisoikeussopimukset. Hankalinta usein on sen arvioiminen, onko työntekijän sananvapauteen puuttuminen ollut suhteellisuusvaatimuksen mukaista eli oikeasuhteista ja välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Työntekijän sananvapauden käyttämiseen liittyvät tilanteet poikkeavat toisistaan. Työnantaja voi antaa ennakollisia ohjeistuksia sananvapauden käyttämisestä tai työntekijä ilmaista oman näkemyksensä työnantajastaan mediassa. Toisaalta työntekijä voi myös ilmiantaa työnantajansa tämän väärinkäytöksen perusteella viranomaisille. Lisäksi työntekijän sananvapauden rajoittamisen sallittavuuteen vaikuttaa monia asioita: osallistuuko työntekijä yritystä koskevaan yhteiskunnalliseen julkiseen keskusteluun, mikä on työntekijän rooli työpaikalla ja mitkä ovat ilmaisuvapauden käyttämisen taustalla olevat motiivit. Liian tuntuvat seuraamukset sananvapauden käyttämisestä saattavat aiheuttaa työyhteisössä pelotusvaikutuksen niin, että yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista ei rangaistusten ja muiden seuraamusten pelossa uskalleta kirjoittaa tai muutoin saattaa yleisön tietoon. Tutkimuksen metodina on oikeustieteelliselle tutkimukselle perinteinen lainoppi. Lisäksi tutkielmassa on myös vahva oikeusvertaileva ote ja työssä hyödynnetään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Ruotsin työtuomioistuimen tuomioita. Tutkielman alussa pohjustetaan työntekijän sananvapautta ja arvioidaan muun muassa lojaliteettivelvollisuuden, valtion positiivisen turvaamisvelvollisuuden sekä työsopimuksen vaikutusta sananvapauden rajoittamiseen. Lopuksi tutkitaan asioita, jotka saavat suurimman painoarvon arvioitaessa työntekijän sananvapauden rajoittamisen välttämättömyyttä ja oikeasuhteisuutta.

Luokanopettajien käsitykset ammatillisen kehittymisen tarpeesta ja työyhteisöstä sen tukena

Tutkimuksessa selvitetään luokanopettajien käsityksiä ammatillisen kehittymisen tarpeesta ja työyhteisöstä kehittymisen tukena. Teemaa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensin keskitytään tekijöihin, jotka saavat luokanopettajan tavoittelemaan ammatillista kehittymistä. Toiseksi tutkitaan, millainen työyhteisö luokanopettajien mielestä edistää tai estää ammatillista kehittymistä. Kolmanneksi selvitetään, miten arjen vuorovaikutustilanteet työpaikalla tukevat urallaan eri vaiheissa olevien luokanopettajien ammatillista kehittymistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää varsinaissuomalaista luokanopettajaa. Haastateltavat valittiin Berlinerin opettajan ammatilliseen kehityskaarimalliin perustuen. Tässä tutkimuksessa opettajat on jaoteltu opetusvuosien määrän mukaan noviiseihin ja ammattilaisiin. Haastatelluista kolme on noviiseja ja neljä ammattilaisuusvaiheessa olevia. Tutkittavien työkokemuksen pituus vaihtelee yhden kuukauden ja kuudentoista vuoden välillä. Tämän tutkimuksen mukaan luokanopettajien kokemiin ammatillisiin kehittymis-tarpeisiin vaikuttavat heidän omat koulukokemuksensa ja elämäntilanteensa. Lisäksi tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa se, minkälaiset arjen vuorovaikutustilanteet koetaan haasteellisiksi. Ammatillista kehittymistä edistävän työyhteisön kantavina voimina ovat aktiivinen ja vastuunsa kantava rehtori sekä opettajanhuone, jossa vallitsee avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Arjen vuorovaikutustilanteissa ammattilaisuusvaiheessa olevien opettajien vahvuuksina nähtiin hyvät luokan- ja aineenhallinta-taidot, oppilaan kohtaamisen luontevuus ja itsevarmuus. Toisaalta taas he saattavat olla työssään rutinoituneita eikä oman toiminnan tietoista reflektointia pidetä tärkeänä. Noviisiopettajien vahvuuksia olivat tarmokkuus, uudet ideat ja rohkeus kokeilla erilaisia työtapoja. He kuitenkin kaipaavat uransa alkuvaiheessa tukea opettajuuteensa, koska kokonaisuuden näkeminen on vielä vaikeaa. Tämä tutkimus osoittaa, että opettajat suhtautuvat ajatuksen tasolla yhteistyöhön myönteisesti, ja tiedostavat sen mahdollisuudet. Käytännön tasolla yhteistyön toteuttaminen jää kuitenkin monella vähäiseksi. Haasteena on saada kaikki opettajat sitoutumaan ajatukseen siitä, että oppiminen on elinikäinen prosessi.

Making it viable : Enabling Open Access for Finnish scholarly journals : Kotilava (Hemvett)

Presentation at Nordic Open Access Forum meeting in Stockholm, April 25, 2016

Data and Inventory Management in Spare Part Business: Developing Operations in the Case Company

After sales business is an effective way to create profit and increase customer satisfaction in manufacturing companies. Despite this, some special business characteristics that are linked to these functions, make it exceptionally challenging in its own way. This Master’s Thesis examines the current situation of the data and inventory management in the case company regarding possibilities and challenges related to the consolidation of current business operations. The research examines process steps, procedures, data requirements, data mining practices and data storage management of spare part sales process, whereas the part focusing on inventory management is reviewing the current stock value and examining current practices and operational principles. There are two global after sales units which supply spare parts and issues reviewed in this study are examined from both units’ perspective. The analysis is focused on the operations of that unit where functions would be centralized by default, if change decisions are carried out. It was discovered that both data and inventory management include clear shortcomings, which result from lack of internal instructions and established processes as well as lack of cooperation with other stakeholders related to product’s lifecycle. The main product of data management was a guideline for consolidating the functions, tailored for the company’s needs. Additionally, potentially scrapped spare part were listed and a proposal of inventory management instructions was drafted. If the suggested spare part materials will be scrapped, stock value will decrease 46 percent. A guideline which was reviewed and commented in this thesis was chosen as the basis of the inventory management instructions.

Ethical leadership as a way to promote work-related well-being

The purpose of this study was to clarify the connections of ethical leadership with the work-related well-being of employees. Additionally, the role of occupational health care in ethical leadership that promotes work-related well- being was analyzed. The objective of the study was to produce knowledge to support the development of ethical leadership and work-related well-being as well as to find ways for occupational health care to support organizations in these actions. The target groups of this study consisted of the managers (N=43) and employees (N=336) working in one organization in the Finnish energy industry. The population was studied in November 2014 using census. The data was gathered with two different web-based surveys containing structured and open questions. The survey for managers consisted of background questions and statements concerning ethical leadership, work-related well-being and occupational health care. The employee questionnaire consisted of questions about background and statements about work-related well-being and ethical leadership. The structured questions were analyzed with SPSS Statistical Program and the open questions using inductive content analysis. At least 80 % of the managers saw their actions as ethical in all but one part of ethical leadership. The work-related well-being of the employees was found best in the area of ability to work (91 % agreed) and lowest in the area of experience of ethical leadership (67 % agreed). The results showed a strong positive connection between ethical leadership and all the components of work- related well-being. The managers and employees were generally quite happy with the services of occupational health care but managers saw some problems with the collaboration with occupational health care. Several ways to improve work-related well-being and collaboration with occupational health care were found. One of the most important things was thought to be offering ways to maintain ability to work and making these actions visible. Investing in ethical leadership and work-related well-being is extremely important for the success of an organization and the societal benefits cannot be forgotten either. The role of occupational health care in promoting the health and well-being of employees is substantial. Occupational health care should offer managers more tools to recognize difficult situations and acting in them as well as encourage managers to seek help from occupational health care without hesitation in problematic situations of leadership.

« Documens, instrumens, escriptures et enseignemens du droit que le roy nostre sire, comme comte de Provence et Forcalquier et terres adjacentes, a ès pais et seigneuries de Lombardie, Piemont, Nyce et autres lieux cy après speciffiez et declairez, tirez des archifz et chambre des comptes dud. seigneur, à Aix aud. Provence ».

Contient : 1 Liste des « villes, places et chasteaulx » qui composent la viguerie de Nice », liste dressée pour « meulx (sic) et plus clerement entendre la usurpation que faict monseigneur le duc de Savoye ». Vers 1464 ; 2 Procuration donnée par la ville d'Alexandrie, en Lombardie, à « Jacobum de Peter, Odonem Carmellum, Octonem Langanegram et Jacobum Viciatum » pour traiter avec Robert « de Landrio », fondé de pouvoir de Charles, roi de Sicile. 22 mai 1270. En latin ; 3 Acte, en latin, par lequel les habitants et les consuls d'Alexandrie déclarent se soumettre sous certaines conditions à Charles, roi de Sicile et comte de Provence, et le reconnaissent comme leur seigneur. 22 mai 1270 ; 4 Vidimus de la charte par laquelle l'empereur Othon IV accorde à la commune d'Alexandrie la juridiction civile et criminelle sur lad. ville et quelques autres lieux. 1210. Le vidimus est daté du 22 août 1270. En latin ; 5 Autre copie de l'acte analysé sous le n° 3. Il est ici correctement daté du 22 mai, jour de la fête de l'Ascension. En latin ; 6 Acte par lequel les habitants et les consuls d'Alexandrie renouvellent avec ROBERT, roi de Jérusalem et de Sicile, dont le pouvoir relatif audit acte le termine, la soumission faite à Charles, son prédécesseur. S. d ; 7 Conventions, en latin, entre le susdit roi Robert, et Thomas, marquis de Saluces. 18 mars 1342 ; 8 Actes, en latin, du don fait à Charles II, roi de Jérusalem et de Sicile, par Manfred, marquis de Saluces et de Montferrat, du lieu de « Feyani », avec ses dépendances. 6 mai et 26 juin 1307 ; 9 « Reductio castri Draonerii, in marchionatu Saluciarum, ad manus... regis Roberti Sicilie, Provincie comitis, cum promissione de prestando homagium et sacramentum fidelitatis ipsi regi et comiti ». 7 août 1313. Copie faite sur l'ordre donné par « Philippus de Sanguieto, comes Altimontis, comitatuum Provincie et Forcalquerii senescallus », en 1346, le 24 juillet. En latin ; 10 Mise en garde dudit château, « villas, valles et fortalicias Drayonerii » entre les mains de « Basteto de Podio, militi, homini ligio domini dalphini Viennensis », jusqu'à ce que Thomas, marquis de Saluces, se soit présenté devant le susdit roi Robert. 18 mars 1342. En latin ; 11 Actes de foi et hommage faits à Charles II, roi de Sicile, par différents vassaux du comté de Piémont. 1309. En latin ; 12 Autre pièce relative à la mise en garde du « castrum... Draonerii ». 12 juillet 1343, « regnante... domina Johanna, Jerhusalem et Sicilie regina ». En latin ; 13 Actes, en latin, par lesquels PHILIPPE, comte DE SAVOIE, reconnaît tenir de Robert, roi de Jérusalem et de Sicile, « terram Savilhani ». 31 juillet-6 septembre 1320. Philippe de Valois, neveu de Robert, figure dans ces actes ; 14 Acte, en latin, de foi et hommage fait à Charles, comte de Provence, tanquam « domino Albe, Claraschi, Cunei, Saviliani, Montis Regalis », par « Manuel, comes de Blandoaco ». 23 avril 1260 ; 15 Acte par lequel il est déclaré que Manfred et Théodore de Saluces tiennent de Robert, roi de Jérusalem et de Sicile, le château de « Mollabruna ». 3 mars 1340. En latin ; 16 Transaction entre Robert « de Landrio » et Philippe, son fils, d'une part, et les marquis de Cena, passée le 30 septembre 1270 et ratifiée le 30 janvier 1271. En latin ; 17 Acte par lequel Robert, roi de Jérusalem et de Sicile, renouvelle l'alliance conclue par son père, Charles II, avec les habitants d'Asti. 1306-1310. En latin ; 18 Traité d'alliance entre Charles d'Anjou, comte de Provence, et les habitants de Milan et de quelques autres villes, conclu en 1264 et confirmé le 28 juin 1273. En latin ; 19 « Promissio facta per illos de Turre Mediolani comiti Provincie, de adjuvando et deffendendo ipsum cum valitoribus eorum perpetuo ». 23 janvier 1265 (n. s.). En latin ; 20 Prise de possession au nom de Jeanne, reine de Jérusalem et de Sicile, comtesse de Provence, du château de Pinha, au comté de Vintimille. Acte daté du 18 janvier 1379. En latin ; 21 « Instrumentum protestacionis facte per dominum regem Renatum Sicilie, Provincie comitem, contra ducem Sabaudie, quod eidem regi... non currat prescriptio pro terra Nicie et aliis que tenet injuste ipse dux Sabaudie ». 29 novembre 1464. En latin ; 22 Traité conclu entre Charles, roi de Sicile, et la ville de Plaisance. 8 mai 1271. En latin ; 23 « Procuratorium comunis et civitatis Albe et Claraschi ad conveniendum cum rege Sicilie, Provincie comite ». 14 septembre 1259. En latin ; 24 Confirmation par les habitants d'Albe du traité conclu par leurs procureurs avec Charles d'Anjou, comte de Provence et de Forcalquier. 8 octobre 1259. En latin ; 25 Confirmation par les habitants d'Albe et de Clarasche de l'abandon qui avait été fait par leurs procureurs à Charles d'Anjou, comte de Provence, de toute leur juridiction et de tous leurs revenus. 23 février 1260 et 10 décembre 1259. En latin ; 26 « Convenciones civitatis Albe cum comite Provincie,... Carolo secundo, Jerhusalem et Sicilie rege ». 28 septembre 1303. En latin ; 27 « Procuratorium loci Claraschi ad componendum... cum rege Sicilie Carolo », Andegavensi et « Provincie comite ». 24 août 1264. En latin ; 28 « Instrumentum... procurationis Albe ad dandum et tradendum domino comiti Provincie civitatem Albe et Claraschi ». 30 août 1259. En latin ; 29 « Instrumentum donacionis Cunei, facte in favorem » Caroli, « regis Sicilie, comitis Provincie ». 10 juillet 1258. En latin ; 30 « Instrumentum donacionis Montis Regalis, facta (sic) per Universitatem et comune ejusdem loci comiti Provincie ». 21 mars 1305. Exemplaire de 1337. En latin ; 31 Autre copie de la pièce analysée sous le n° 8. On y voit le même personnage appelé « Gaufredus » et « Manfredus », et on y trouve la forme « Foxani » au lieu de « Fayani » ou « Feyani ». En latin