Avaliação hormonal e de marcadores séricos em pacientes com abortamento

Estudos têm demonstrado a utilização de glicoproteínas e hormônios para prognosticar a evolução de uma gravidez complicada por ameaça de abortamento. Entretanto, alguns resultados ainda são duvidosos. Portanto, o objetivo deste estudo foi avaliar as dosagens de CA-125, CA-19.9, CA-15.3, beta-hCG, estradiol, progesterona, alfa-fetoproteína e antígeno cárcino-embrionário no sangue periférico de mulheres com abortamento inevitável (n=18) e com ameaça de abortamento que posteriormente evoluíram para o abortamento (n=6) no prazo de 1 a 26 dias. O grupo controle foi constituído de mulheres grávidas normais com idade gestacional semelhante (n=7). Todas as pacientes foram atendidas no Hospital Escola e/ou Ambulatório de Ginecologia e Obstetrícia da Faculdade de Medicina do Triângulo Mineiro. Os resultados demonstraram que as dosagens de CA-125 nos grupos controle, abortamento inevitável e ameaça de abortamento foram, respectivamente: 24,7 ± 13,4 UI/ml; 153,9 ± 43,3 UI/ml e 17,4 ± 2,6 UI/ml sendo estatisticamente significante a diferença entre o grupo com abortamento inevitável em comparação com os outros grupos. A dosagem de CA-19.9 foi significantemente menor no grupo com abortamento inevitável em relação ao grupo com ameaça de abortamento (6,6 ± 1,4 UI/ml versus 20,2 ± 11,4 UI/ml). A dosagem de estradiol foi significantemente menor no grupo com abortamento inevitável em comparação com o grupo controle (1.327 ± 1.015 ng/ml versus 10.774 ± 9.244 ng/ml). As pacientes com ameaça de abortamento e com abortamento inevitável apresentaram níveis mais baixos de progesterona que o grupo controle, respectivamente: 17,38 ± 9,4 ng/ml; 18,3 ± 8,9 ng/ml e 60,4 ± 26,8 ng/ml. Concluímos que as dosagens de progesterona, CA-19.9 e do beta-hCG podem servir como prognóstico de evolução de uma gravidez inicial complicada com ameaça de abortamento.

Suomen Pyöräilymestaruuskilpailut Porvoossa 25-26.8.34

kuv., 15 x 21 cm

4:s Siuntionajo 26.6.1938

14 x 21 cm

Kansainväliset ratapyöräilykilpailut 26.5. -41

15 x 22 cm

Ohjelma: Yleisillä ratsastuspäivillä ja E.-P, Talviravikuninkuusajoissa Seinäjoella 27-28. 3. 26

19 x 40 cm

Kansalliset pyöräilykilpailut Keskuskentällä sunnuntaina toukokuun 26 p:nä 1935

14 x 22 cm

Ohjelma Turun Pyöräilijät r.y:n Kerhon avajaisillanvietossa 26.1.1941

9 x 13 cm

Ohjelma Suomen Kilparatsastusseuran, Helsingin Ratsastajain ja Suomen Valkoisen Kaartin järjestämissä ratsastuskilpailuissa Helsingissä, toukokuun 26-27 päivinä 1934

17 x 23 cm

Suomen Ratsastusyhdistysten Lahdessa 23-26 p. kesäk. 1927 järjestämien kilpailujen ja armeijan ratsastuskokeiden ohjelma

14 x 21 cm

Ratsastusviikon ohjelma 4-11.7.26

14 x 19 cm

Tampereen Ratsastusseura ohjelma ratsastuskilpailuissa syyskuun 26-27 p:nä 1936 Hipposradalla

14 x 22 cm

Tampereen Ratsastusseura ohjelma ratsastuskilpailuissa syyskuun 25 ja 26 p:nä 1937 Hipposradalla

14 x 22 cm

Kulutustarviketilanne tällä hetkellä 26.3.1941

20 x 29 cm

Vetsijokisuun saarten hoitosuunnitelma

Vetsijoen suisto sijaitsee Utsjoella Vetsikon kylän pohjoispuolella. Alueella on useita pieni tulvauomia ja niiden välissä reheväkasvuisia saaria. Suistosaaria on aikoinaan käytetty niittoniittyinä, mutta ne ovat käytön loputtua metsittyneet ja pensoittuneet ja avoimia niittylaikkuja on jäljellä vain paikoin. Saarilla on myös pidetty lampaita. Suistossa on myös pienialaisia lehtolaikkuja kotkansiipikasvustoineen. Alueella tavattavaa harvinaista ja uhanalaista lajistoa ovat kotkansiiven lisäksi keminängelmä, ruijanruoholaukka ja lapinesikko. Kuivilla niittylaikuilla saattaa edelleen lennellä harvinainen ruijannokiperhonen. Vetsijokisuun hoidon tavoitteena on säilyttää alueen perinnebiotooppi- ja näin ollen myös kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Tämä toteutetaan lehtolajistoa vaarantamatta. Alueen hoito onnistuisi parhaiten esimerkiksi lampailla laiduntaen. Tarkemmat hoitoehdotukset ja kustannusarviot löytyvät kappaleesta 4.4.

Nuvarande situation beträffande konsumtionsartiklar 26.3.1941

20 x 29 cm