990 resultados para young novice drivers


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Sperm chromatin fragmentation is associated with subfertility, but its relationship with age progression in young bulls is poorly understood. The objective was to assess sperm chromatin fragmentation during the early post-pubertal development of 20 tropical composite bulls, using a sperm chromatin structure assay (SCSA) and sperm-bos-halomax (SBH). Bulls were subjected to bull breeding soundness evaluation (BBSE) at mean ages of 13, 18, and 24 mo. Traits measured included liveweight (WT), body condition score (BCS) and scrotal circumference (SC). Semen samples were collected by electroejaculation and assessed for mass activity (MA), motility (Mot), concentration (conc), sperm morphology and chromatin fragmentation. Concentration (r = 0.34, P = 0.0076), Mot (r = 0.36, P = 0.0041) and percentage of morphologic normal sperm (percent normal sperm (PNS); r = 0.31, P = 0.0132) were positively correlated with age. The percentage of sperm with proximal droplets (PD) was negatively correlated with age (r = -0.28, P = 0.0348), whereas neither SCSA nor SBH results were significantly correlated with age. The percentage of sperm with chromatin fragmentation using SCSA was correlated with PNS (r = -0.53, P < 0.0001), the percentage of sperm with head abnormalities (r = 0.68, P < 0.0001) and the percentage of intact sperm (Int) with SBH (r = -0.26, P = 0.0456). In summary, for assessment of sperm chromatin fragmentation, samples could be equally collected at 13, 18 or 24 mo of age, as results did not vary with age. (c) 2012 Elsevier Inc. All rights reserved.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Objectives: To determine the cost-effectiveness of the MobileMums intervention. MobileMums is a 12-week programme which assists mothers with young children to be more physically active, primarily through the use of personalised SMS text-messages. Design: A cost-effectiveness analysis using a Markov model to estimate and compare the costs and consequences of MobileMums and usual care. Setting: This study considers the cost-effectiveness of MobileMums in Queensland, Australia. Participants: A hypothetical cohort of over 36 000 women with a child under 1 year old is considered. These women are expected to be eligible and willing to participate in the intervention in Queensland, Australia. Data sources: The model was informed by the effectiveness results from a 9-month two-arm community-based randomised controlled trial undertaken in 2011 and registered retrospectively with the Australian Clinical Trials Registry (ACTRN12611000481976). Baseline characteristics for the model cohort, treatment effects and resource utilisation were all informed by this trial. Main outcome measures: The incremental cost per quality-adjusted life year (QALY) of MobileMums compared with usual care. Results: The intervention is estimated to lead to an increase of 131 QALYs for an additional cost to the health system of 1.1 million Australian dollars (AUD). The expected incremental cost-effectiveness ratio for MobileMums is 8608 AUD per QALY gained. MobileMums has a 98% probability of being cost-effective at a cost-effectiveness threshold of 64 000 AUD. Varying modelling assumptions has little effect on this result. Conclusions: At a cost-effectiveness threshold of 64 000 AUD, MobileMums would likely be a cost-effective use of healthcare resources in Queensland, Australia. Trial registration number: Australian Clinical Trials Registry; ACTRN12611000481976.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Vasikoiden kasvatus yksilökarsinoissa, imemismahdollisuuden puute maitojuoton yhteydessä sekä pienet juomamäärät ovat tekijöitä, jotka mahdollisesti voivat vähentää vasikoiden hyvinvointia. Vasikoiden kasvatukseen etsitäänkin uusia tapoja, joissa eläinten käyttäytymistarpeet ja hyvinvointi otetaan entistä paremmin huomioon. Tässä väitöskirjassa vasikoiden kasvatusta on tarkasteltu sekä tuotannon että vasikoiden käyttäytymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Väitöskirja koostuu kolmesta kokeesta, joista ensimmäisessä tutkittiin vasikoiden kasvatusta ryhmäkarsinoissa ulkona tai sisällä ja vasikoiden kasvatusta sisällä ryhmä- tai yksilökarsinoissa. Toisessa kokeessa vasikoiden annettiin imeä emiään rajoitetusti lypsyn jälkeen viiden tai kahdeksan viikon ajan ja kolmannessa selvitettiin vasikoiden veden juontia, kun vasikat saivat juomarehua vapaasti. Lisäksi kokeiden yhdistetystä aineistosta analysoitiin eri rehujen syöntimäärien suhdetta sekä rehujen vaikutusta kasvuun ennen ja jälkeen maidosta vieroituksen. Tutkimuksessa todettiin, että vasikoita voi ryhmässä kasvattaa kylmissä ja vaihtelevissa sääoloissa ulkona, kunhan ne hoidetaan ja ruokitaan erittäin huolellisesti. Kylmällä ilmalla vasikat saattavat kuitenkin syödä väkirehua vähemmän varsinkin, jos ruokailupaikka on ulkona ja makuualue sisällä. Ryhmässä kasvaneet vasikat aloittivat sekä kuivien rehujen syönnin että märehtimisen nuorempina kuin yksilökarsinassa kasvaneet. Ryhmissä esiintyvää käyttäytymisongelmaa, toisten vasikoiden imemistä, voidaan vähentää hoito- ja ruokintamenetelmillä. Annettaessa vasikoiden imeä emiään rajoitetusti lypsyn jälkeen vasikat oppivat imemään emiään hyvin nopeasti. Lypsytyö vaikeutui muutamien lehmien kohdalla, sillä ne pidättivät maitoa lypsettäessä. Saadessaan imeä rajoitetusti vasikat imivät suurehkoja maitomääriä kerrallaan. Vieroittaminen suurilta maitomääriltä viiden viikon iässä oli kuitenkin liian aikaista, koska vasikat eivät vielä syöneet riittävästi kuivia rehuja. Vieroitus emästä niin viiden kuin kahdeksankin viikon iässä aiheutti vasikoissa levottomuutta ja ääntelyn lisääntymistä. Saadessaan hapatettua juomarehua vapaasti vasikat joivat keskimäärin vain vähän vettä, olipa vesilähteenä avoin ämpäri tai vesinippa. Vasikoiden välillä oli suurta vaihtelua veden juontimäärissä. Viikkoa ennen maidosta vieroitusta vasikat joivat 0-3 l vettä päivässä. Vasikat joivat nipasta kerrallaan vähemmän vettä kuin ämpäristä, ja käyttivät enemmän aikaa päivässä veden juomiseen kuin vesiämpäristä juoneet vasikat. Suurin osa vasikoista joi vettä juomanipoista erikoisella tavalla esimerkiksi painamalla nippaa otsalla ja juomalla tippuvaa vettä. Vesinipat voivat olla siis vasikoille joko vaikeita tai epämukavia käyttää. Vasikoiden juoman maitomäärän lisääntyessä kasvu lisääntyy selvästi. Runsas maidon juominen vähentää kuitenkin kuivien rehujen syöntiä ja vieroitusvaiheessa kasvu voi hidastua. Vasikat olisikin tärkeää vieroittaa vähitellen, ettei muutoksia kasvuun tulisi. Syönti- ja kasvutulokset eivät aina anna oikeaa kuvaa kasvatusmenetelmien eroista eläinten hyvinvoinnin kannalta. Käyttäytyminen on herkkä hyvinvoinnin mittari ja se tulisikin aina huomioida eri kasvatusmenetelmiä arvioitaessa. .

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Wildfire represents a major risk to pine plantations. This risk is particularly great for young plantations (generally less than 10 m in height) where prescribed fire cannot be used to manipulate fuel biomass, and where flammable grasses are abundant in the understorey. We report results from a replicated field experiment designed to determine the effects of two rates of glyphosate (450 g L–1) application, two extents of application (inter-row only and inter-row and row) with applications being applied once or twice, on understorey fine fuel biomass, fuel structure and composition in south-east Queensland, Australia. Two herbicide applications (~9 months apart) were more effective than a once-off treatment for reducing standing biomass, grass continuity, grass height, percentage grass dry weight and the density of shrubs. In addition, the 6-L ha–1 rate of application was more effective than the 3-L ha–1 rate of application in periodically reducing grass continuity and shrub density in the inter-rows and in reducing standing biomass in the tree rows, and application in the inter-rows and rows significantly reduced shrub density relative to the inter-row-only application. Herbicide treatment in the inter-rows and rows is likely to be useful for managing fuels before prescribed fire in young pine plantations because such treatment minimised tree scorch height during prescribed burns. Further, herbicide treatments had no adverse effects on plantation trees, and in some cases tree growth was enhanced by treatments. However, the effectiveness of herbicide treatments in reducing the risk of tree damage or mortality under wildfire conditions remains untested.