Kotitalouksien sisäinen resurssienjako, työmarkkinat ja sukupuolittuneet investoinnit lasten inhimilliseen pääomaan 1920-luvun Suomessa

Tutkimus käsittelee kotitalouksien sisäistä resurssienjakoa suomalaisissa kotitalouksissa 1920-luvulla. Kiinnostuksen kohteena ovat investoinnit tyttö- ja poikalasten inhimilliseen pääomaan: erityisesti koulutukseen, mutta myös terveydenhoitoon ja ravintoon. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, suosittiinko toista sukupuolta resurssienjaossa. Tutkimus lainaa menetelmiä ja kysymyksenasetteluja kehitystaloustieteestä, jossa kotitalouksien sisäinen toiminta on noussut keskeiseksi tutkimussuunnaksi ”kadonneiden naisten ongelman” myötä. Useat kehitystaloustieteelliset sekä talous- ja sosiaalihistorialliset tutkimukset ovat havainneet kotitalouksien syrjivän tyttöjä resurssienjaossa, minkä kumulatiiviset vaikutukset ovat johtaneet pahimmillaan naisten kuolleisuuden kasvuun. Useimmissa tapauksissa resurssienjaon on havaittu liittyvän lasten taloudelliseen arvostukseen. Vanhemmat panostavat niihin lapsiin, joiden tulevan ansiotason odotetaan olevan suurin. Tärkein tulevaan ansiotason vaikuttava tekijä ovat tavoitettavissa olevat työmarkkinat. Tutkimuksen keskeisimpänä aineistona hyödynnetään vuonna 1928 Suomessa suoritetun elinkustannustutkimuksen vuosikortteja. Aineisto sisältää 954 kotitalouden kulutustiedot 15 kaupungista ja 14 teollisuuspaikkakunnalta. Aineistoa analysoidaan ekonometrisin menetelmin regressioanalyysin avulla. Engelin lain mukaan kotitalouden tulojen noustessa ruokamenojen osuus kulutuksesta pienenee. Erilaisten Engel-mallin variaatioiden avulla voidaan tutkia epäsuorasti, miten kotitalouden demografinen rakenne vaikuttaa erilaisten hyödykkeiden kulutukseen. Tässä tutkimuksessa sovelletaan Engel-malliin perustuvaa Working-mallia, jonka avulla on mahdollista tarkastella, miten eri sukupuoli-ikäryhmien läsnäolo vaikuttaa koulutus- terveydenhoito- ja ruokamenoihin aineiston kotitalouksissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten lapsiin kohdistuviin investointeihin vaikuttivat kotitalouksien sosiaaliluokka, asuinpaikan perifeerisyys, paikalliset työmarkkinat ja vanhempien inhimillisen pääoman määrä. Tutkimustulokset paljastavat, että lapsiin kohdistuvia investointeja aineisto kotitalouksissa selitti ensisijaisesti näiden reagoiminen taloudellisiin kannustimiin. Sosiaaliryhmien käyttäytymismalleissa oli kuitenkin eroja: työläisperheissä panostettiin tyttölasten koulutukseen, mutta toimenhaltijaperheissä suosittiin poikia. Tässä tutkimuksessa selityksiä epätasaiselle resurssienjaolle etsitään koulutuksen tuotosta. Vaikuttaa siltä, että vuosi oppikoulussa oli työläistytöille kannattavampaa kuin työläispojille, joille sosiaalisesti hyväksyttyjä ja riittävän hyvin palkattuja töitä löytyi myös ilman muodollista koulutusta. Toimenhaltijaperheissä kouluttautuminen oli puolestaan kannattavampaa pojille, sillä työelämän lasikatot ja sosiaaliset normit rajoittivat tyttöjen mahdollisuuksia työelämässä. Vaikka tutkimustulokset viittaavat siihen, että kotitaloudet pyrkivät tekemään taloudellisesti rationaalisia valintoja, vaikuttivat näihin valintoihin yhteiskunnan sukupuolihierarkiat. Koska tyttöjen ja poikien ”mahdolliset tulevaisuudet” olivat erilaiset, kannatti heidän inhimilliseen pääomaansa investoida eri tavoin. Tutkimuksen johtopäätökset antavat tukea useissa empiirisissä tutkimuksissa esiintyneelle havainnolle siitä, että lapsen asemaan perheen sisällä vaikuttaa hänen ansiomahdollisuutensa kodin ulkopuolella. Tutkimus pohtii myös koulutuksen vaikutusta laajemmassa rakennemuutoksessa. Koulutuksen voi perustellusti olettaa parantaneen työläistyttöjen sosiaalista liikkuvuutta työläispoikiin nähden. Koska naisten on todistettu siirtävän inhimillistä pääomaa lapsilleen miehiä tehokkaammin, oli tällä myös todennäköisesti ylisukupolvisia vaikutuksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansainvälisessä kehitystaloustieteellisessä tutkimuksessa naisten koulutuksen on todettu liittyvän positiivisesti talouskasvuun ja koko yhteiskunnan sosiaaliseen hyvinvointiin. Vaikka tässä tutkimuksessa tutkitaan ensisijaisesti mikrotaloushistoriallisesti kotitalouksien käyttäytymistä, osallistuu se myös tähän koulutuksen laajempia vaikutuksia käsittelevään keskusteluun.

Snapthrough instability of a stochastic a von Mises truss

A von Mises truss with stochastically varying material properties is investigated for snapthrough instability. The variability of the snap-through load is calculated analytically as a function of the material property variability represented as a stochastic process. The bounds are established which are independent of the knowledge of the complete description of correlation structure which is seldom possible using the experimental data. Two processes are considered to represent the material property variability and the results are presented graphically. Ein von Mises Fachwerk mit stochastisch verteilten Materialeigenschaften wird bezüglich der Durchschlagsinstabilität untersucht. Die Spannbreite der Durchschlagslast wird analytisch als Funktion der Spannbreite der Materialeigenschaften berechnet, die stochastisch verteilt angenommen werden. Eine explizite Gesamtbeschreibung der Struktur ist bei Benutzung experimenteller Daten selten möglich. Deshalb werden Grenzen für die Durchschlagskraft entwickelt, die von der Kenntnis dieser Gesamtbeschreibung unabhängig sind. Zwei Grenzfälle werden betrachtet, um die Spannbreite der Materialeigenschaften darzustellen. Die Ergebnisse werden grafisch dargestellt.

A discrete state perspective of manipulator workspaces Vorstellungen von diskreten zuständen von manipulator-arbeitsräumen

The finite resolution of joint drives or sensors imparts a discrete nature to the joints of a manipulator. Because of this an arbitrary point in the workspace cannot be reached without error even in ideal mechanical environment. This paper investigates the effect of this discrete nature of the joints on the accuracy of performance of a manipulator and develops a method to select the joint states to reach a point with least error. It is shown that the configuration leading to least error cannot, in general, be found from configuration space, especially when there is large variation in the link lengths or joint resolutions or both. The anomaly becomes severe when the gross motion of the end-effector approaches the local resolution of the workspace. The paper also shows how to distinguish two workspaces which may be identical so far as the boundary points are concerned, taking the joint resolutions into account. Finally, the concepts have been extended to define continuous space global and local performance indices for general multi degree of freedom manipulators.

Structure-function hierarchies and von Karman-Howarth relations for turbulence in magnetohydrodynamical equations

We generalize the method of A. M. Polyakov, Phys. Rev. E 52, 6183 (1995)] for obtaining structure-function relations in turbulence in the stochastically forced Burgers equation, to develop structure-function hierarchies for turbulence in three models for magnetohydrodynamics (MHD). These are the Burgers analogs of MHD in one dimension Eur. Phys. J.B 9, 725 (1999)], and in three dimensions (3DMHD and 3D Hall MHD). Our study provides a convenient and unified scheme for the development of structure-function hierarchies for turbulence in a variety of coupled hydrodynamical equations. For turbulence in the three sets of MHD equations mentioned above, we obtain exact relations for third-order structure functions and their derivatives; these expressions are the analogs of the von Karman-Howarth relations for fluid turbulence. We compare our work with earlier studies of such relations in 3DMHD and 3D Hall MHD.

A Lagrangian for von Karman Equations of Large Deflection Problem of Thin Circular Plate

By the semi-inverse method proposed by He, a Lagrangian is established for the large deflection problem of thin circular plate. Ritz method is used to obtain an approximate analytical solution of the problem. First order approximate solution is obtained, which is similar to those in open literature. By Mathematica a more accurate solution can be deduced.

La leyenda artúrica en la literatura alemana : el Parzival de Wolfram von Eschenbach

Integran este número de la revista ponencias presentadas en Studia Hispanica Medievalia VIII: Actas de las IX Jornadas Internacionales de Literatura Española Medieval, 2008, y de Homenaje al Quinto Centenario de Amadis de Gaula.

La vigencia de las ideas de Ludwig von Mises, para la interpretación de los problemas de Latinoamérica, en la actualidad

Resumen: En los últimos 20 años, los problemas de las economías emergentes de Latinoamérica se han ido, en muchos casos acentuando, y en todos los casos, polarizando. Una serie de países han adoptado enfoques de políticas públicas que muchos identifican con lo que se conoce como “El Foro de Sao Paulo”. El estatismo, el desequilibrio del sector externo, el incremento del gasto fiscal y la pérdida de libertades se han visto asociados a toda esta problemática. Importa particularmente a los cultores de la “Escuela Austriaca de Economía” rescatar lo que podían decir al respecto, algunos de sus pensadores fundamentales.

La influencia de Diego Abad de Santillán en la conformación de una red intelectual libertaria latinoamericana, 1920-1930

Resumen: El anarquismo encontró en el internacionalismo un elemento esencial para la unión del movimiento libertario, pues consideraba que una alianza universal se lograría sólo atravesando las fronteras. Fueron numerosos los pensadores ácratas que buscaron cumplir este objetivo y que, desde su papel de teóricos-militantes, no sólo contribuyeron a la conformación del universo intelectual anarquista en Buenos Aires en las primeras décadas del siglo XX sino que, a través de su rol de agentes activos en el proceso de gestación, recepción y circulación de ideas, intentaron relacionar el anarquismo local con el latinoamericano y el europeo. Dentro de este grupo se destacó, entre los años 1920 y 1930, Diego Abad de Santillán quien, tanto en su papel de teórico como de militante, periodista, escritor, editor y traductor, constituyó una pieza fundamental para el engranaje intelectual libertario desplegado entre Europa y América Latina, e integró el conjunto de pensadores que lideraron el anarquismo argentino. Al cruzar ambos movimientos, no sólo actuó como nexo sino que también buscó representar, y dar respuestas, a los múltiples y variados intereses de la clase trabajadora.

La aportación de W. von Humboldt a la gramática vasca

[EN] The aim of this paper is to introduce the main contributions of Humboldt to the study of the Basque grammar. His methodological innovations and the influence he had on european linguists are pointed out, the grammatical sources available to him are mentioned and his woks on Basque grammar are enumerated. Some of Humboldt's most interesting analysis are mentioned and are placed in the former and later tradition of the Basque grammar.

Materiales vascos del legado de Wilhelm von Humboldt: la relevancia de Astarloa y el Plan de Lenguas

Este artículo es traducción del original alemán «Zum Stellenwert Astarloas und des Plan de Lenguas», publicado en B. Hurch (ed.), Die baskischen Materialien aus dem Nachlaß Wilhelm von Humboldts. Astarloa, Charpentier, Fréret, Aizpitarte und anderes. Paderborn: Schöningh, pp. 21-42. La traducción al español es obra de Oroitz Jauregi y ha sido revisada por Ricardo Gómez y Bernhard Hurch.

El viajero Wilhelm von Humboldt y sus sucesores: caracterización cultural del País Vasco en las descripciones de viaje del siglo XIX

Berta Raposo Fernández e Ingrid García Wistädt (editoras)

The von Neumann-Morgenstern stable sets for 2x2 games

We analyze the von Neumann and Morgenstern stable sets for the mixed extension of 2 2 games when only single profitable deviations are allowed. We show that the games without a strict Nash equilibrium have a unique vN&M stable set and otherwise they have infinite sets.

Reise im innern von brasilien : auf allerhochsten befehl selner majestat des kaisers von osterreich, Franz des Esten, in den jahren 1817-1821 unternonmen und herausgegeben

O primeiro volume foi editado em 1832 e o segundo em 1837, após a morte do autor, fato que contribuiu para a pouco acurada nomenclatura em português verificada no segundo volume, conforme afirma Borba de Moraes. A grande importância do trabalho de Pohl residiu na descrição de Goiás, à época, uma parte do Brasil quase desconhecida para os cientistas estrangeiros. Seu texto contém descrições sobre a arquitetura colonial e do século XIX. Pohl também produziu um atlas que complementou, por meio de belas ilustrações, o trabalho contido nesses dois volumes. Estes, especialmente se acompanhados do atlas, são um trabalho mais raro do que os relativos às viagens de Martins