O livro escolar como fonte de pesquisa em História da Educação

Este artigo trata sobre o livro didático como fonte de pesquisa em História da Educação. Compreende-o como possuidor de valores que se desejou fossem transmitidos num dado momento histórico, ao mesmo tempo em que é portador de um projeto de nação a ser construído por meio da educação escolar. Entende que esse tipo de material faz parte do universo da cultura escolar residindo aí a importância da sua utilização para a compreensão das práticas escolares no interior das instituições educativas ao longo da história da educação. Tece considerações sobre sua produção e sua comercialização como elementos a considerar na sua organização.

Cultura escolar e história eclesiástica: reflexões sobre a ação romanizadora pedagógica na formação de sacerdotes católicos e o Seminário Diocesano de Santa Maria (1915-1919)

O artigo propõe apresentar, explicar e analisar como a cultura escolar se manifestou em ambientes de instrução eclesiástica, utilizando o contexto histórico dos seminários de tradição tridentina. Sabemos que no Brasil, até meados do século XIX, não existiam seminários tridentinos para a formação do clero. Somente com a ação dos bispos ultramontanos, d. Romualdo Seixas, prelado da diocese de Salvador, d. Antônio Ferreira Viçoso, da diocese de Mariana e d. Antônio Joaquim de Melo, da diocese de São Paulo, todos eles, especialmente os dois últimos, perceberam que era quase impossível reformar o clero sem criar seminários tridentinos. Para eles, os seminários fechados, onde os internos entravam antes da puberdade, para não conhecer a maldade do mundo, sendo isolados do convívio social, era um procedimento eficaz na formação de um clero moralizado, ilustrado e ultramontano. Seguindo a compreensão de Dominique Julia (La culture scolaire comme objet historique), o principal objetivo deste artigo é entender e explicar a cultura escolar como definidora de saberes e condutas que permitiram a transmissão e a incorporação de valores no comportamento dos internos do Seminário Diocesano de Santa Maria, entre os anos de 1915 e 1919.

Terveysneuvontaan osallistuneiden 70-vuotiaiden elämän- laadun muutos vuoden seuranta-aikana

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erään suomalaisen kunnan 70-vuotiaiden ikäkohortin koettua elämänlaatua, terveystottumuksia ja toimintakykyä sekä selvittää terveysneuvontaan osallistuneiden 70-vuotiaiden elämänlaadun, terveystottumusten ja toimintakyvyn muutosta vuoden seuranta-aikana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveystottumusten ja toimintakyvyn muutosten yhteyttä elämänlaadun muutokseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan alueen 70 vuotta täyttäneiltä, itsenäisesti kotona asuvilta ikäneuvolapalvelun käyttäjiltä. Aineisto kerättiin ikäneuvolakäynnin yhteydessä kyselylomakkeella, jonka keskeiset kohteet olivat 1) elämänlaatu 2) terveystottumukset ja 3) toimintakyky. Kyselylomakkeen elämänlaatua arvioiva osa muodostui Maailman terveysjärjestö WHO:n elämänlaatumittarista WHOQOL-BREF. Tutkimuksen otos muodostui kolmen vuoden ikäkohortista, johon kuului vuosien 2010, 2011 ja 2012 aikana 70 vuotta täyttäneet kuntalaiset (N=365). Seurantakysely samalla kyselylomakkeella toteutettiin vuoden kuluttua ikäneuvolakäynnistä. Ensimmäisen kyselylomakkeen täytti 297 henkilöä (aineisto n1) ja toisen seurantalomakkeen täytti 224 henkilöä (aineisto n2). Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 23.0 -tilasto-ohjelmalla. 70-vuotiaat kokivat yleisen elämänlaatunsa pääasiassa hyväksi tai erittäin hyväksi. Enemmistö oli melko tyytyväinen terveyteensä, koki liikuntakykynsä hyväksi, ja suoriutui hyvin päivittäisistä toiminnoista. Terveystottumuksia tarkasteltaessa terveysneuvontaan osallistuneet 70-vuotiaat liikkuivat säännöllisesti, enemmistö 70-vuotiaista ei tupakoinut, ja alkoholitottumukset olivat kohtuullisella tasolla. 70-vuotiaiden koettu elämänlaatu on WHO:n elämänlaadun ulottuvuuksilla mitattuna korkea, mutta sosiaalinen ulottuvuus koettiin suomalaista ikäryhmää heikommaksi erityisesti miesten keskuudessa. Millään elämänlaadun ulottuvuudella ei tapahtunut muutosta vuoden seuranta-aikana. Heikon elämänlaadun riskiryhmään kuuluvien, terveysneuvontaan osallistuneiden 70-vuotiaiden elämänlaatu oli kohentunut elämänlaadun eri osa-alueilla vuoden seuranta-aikana. Yksinäisyyden tunne oli vähentynyt, tyytyväisyys kykyyn selviytyä päivittäisistä toimista sekä tyytyväisyys terveyteen olivat parantuneet tilastollisesti merkitsevästi. 70-vuotiaiden koettu elämänlaatu, terveystottumukset ja toimintakyky ovat yleisesti hyvällä tasolla. Terveysneuvonta voi edistää itsenäistä kotona asumista elämänlaatua tukevilla keinoilla. Erityisesti riskiryhmät näyttävät hyötyvän terveysneuvonnasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää räätälöityjen terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Tutkimus toimii pohjana jatkotutkimukselle, jonka tavoitteena on kehittää uusia strategioita itsenäiseen kotona asumiseen.

Recueil de poésies, par « HENRY BAULDE » (fol. 30, 32, 35, 36, 37, 39, 40, 43, 44, 46, 47, 56, 59, 60, 61, 65, 68, 69, 70, 73, 74), « ALAIN CHARRETIER » (fol. 15), « JEHAN DAUTON » (fol. 9), « JEHAN MAROT » (fol. 29, 30), « JEHAN MOLINET » (fol. 77, 85, 90, 93, 94, 95) et « JEHAN ROBERTET » (fol. 1, 75).

Commençant par : « Estant couché soubz ung myrthe plaisant, Et maintz chasteaulx en Espaigne faisant... » et finissant par : « Sans parage ou riens n'est nect, Moulu d'un groz Moulinet. Fin de la complaincte de Grece, composée par le dict Molinet » .

Suite de la collection universelle des mémoires particuliers relatifs à l'histoire de France. Tome premier [i.e. LXIX] -[LXX]. Tome 70

Comprend : Chronologie septennaire ou Histoire de la paix...

Resolución N° 70 ¿Cuál es el efecto jurídico de la celebración de una reunión por derecho propio sin la observancia de las reglas especiales consagradas para este tipo de reuniones en el Código de Comercio?

Servicios registrales

1969-70 Men's Basketball

Pictured here from left to right: Back Row - Les Korchok (Coach), Ken Cripps, Mike McGinnis, Bill Butler, Tim McKillop, Gary Jellum, Fred Kovacs (Manager). Front Row - Jim Leach, Wally Dick, Bob Tatti, Paul Zutautas, Tom Kearney (Trainer). Kneeling - Dave Luff, Dave Brent. Missing - Bill Levesque.

1969-70 Hockey Team

1969-71 Brock Generals Hockey team. Members from left to right - Back row: Tom Kearney (Trainer), Al Kellogg (Coach), John Hull, Craig Morrison, Gregg Law, Frank Mucci, Dale Andreas, Eric Stevens, Serge Girrard, John Clarey, Wayne Kenyon, Reg Egilsson, Dusty Papke, Randy Oiling (Manager). Front row: Ron Powel, Barry Hopkins, Bruce Wormald, Miller Hicks, Fred Carter, Mike Nicholson, Dick Overholt, Chris Shott. Missing: John O'Brien, Barry Elliot.

The role of daytime napping in sleepiness and cognitive function in 24-70 year olds /

Daytime napping improves well-being and performance for young adults. The benefits of napping in older adults should be investigated because they have fragmented nocturnal sleep, cognitive declines, and more opportunity to nap. In addition, experience with napping might influence the benefits of napping. Study 1 examined the role of experience with napping in young adults. Habitual (n = 23) and non-habitual nappers (n = 16) were randomly assigned to a 20-minute nap or a 20- minute reading condition. Both groups slept the same according to macro architecture. However, microarchitecture showed greater theta, alpha, and beta power during Stage 1, and greater delta, alpha, and sigma power during Stage 2 for habitual nappers, for the most part indicating better sleep. Both groups felt less sleepy after the nap. P2 latency, reflecting information processing, decreased after the nap for habitual nappers, and after the control condition for non-habitual nappers. In sum, both groups who slept felt better, but only the habitual nappers who napped gained a benefit in terms of information processing. Based on this outcome, experience with napping was investigated in Study 2. Study 2 examined the extent to which daytime napping enhanced cognition in older adults, especially frontal lobe function. Cognitive deficits in older adults may be due to sleep loss and age-related decline in brain functioning. Longer naps were expected to provide greater improvement, particularly for older adults, by reducing sleep pressure. Thirty-two adults, aged 24-70 years, participated in a repeated measures dose-response manipulation of sleep pressure. Twenty- and sixty-minute naps were compared to a no-nap condition in three age groups. Mood, subjective sleepiness, reaction time, working memory, 11 novelty detection, and waking electro physiological measures were taken before and after each condition. EEG was also recorded during each nap or rest condition. Napping reduced subjective sleepiness, improved working memory (serial addition / subtraction task), and improved attention (reduced P2 amplitude). Physiological sleepiness (i.e., waking theta power) increased following the control condition, and decreased after the longer nap. Increased beta power after the short nap, and seen with older adults overall, may have reflected increased mental effort. Older adults had longer latencies and smaller amplitudes for several event-related potential components, and higher beta and gamma power. Following the longer nap, gamma power decreased for older adults, but increased for young adults. Beta and gamma power may represent enhanced alertness or mental effort. In addition, Nl amplitude showed that benefits depend on the preceding nap length as well as age. Since the middle group had smaller Nl amplitudes following the short nap and rest condition, it is possible that they needed a longer nap to maintain alertness. Older adults did not show improvements to Nl amplitude following any condition; they may have needed a nap longer than 60 minutes to gain benefits to attention or early information processing. Sleep characteristics were not related to benefits of napping. Experience with napping was also investigated. Subjective data confirmed habitual nappers were happier to nap, while non-habitual nappers were happier to stay awake, reflecting self-identified napping habits. Non-habitual nappers were sleepier after a nap, and had faster brain activity (i.e., heightened vigilance) at sleep onset. These reasons may explain why non-habitual nappers choose not to nap.