Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asumus-aloilta, järjestänyt ja valtioavulla julkaissut J. R. Aspelin ...

Paged continuously.

Heidegger e a técnica moderna

The general objective of this research is to clarify and discuss the original contribution of Martin Heidegger's philosophical reflection on the essence of modern technique. For this purpose, it was structured the interpretative course of this dissertation in two essential moments. At first, we present Heidegger's interpretation of the essence of the modern age which, in turn, will be recognized from the metaphysical foundation that establishes the essence of modern science: the subjectivity that represents, calculates, manages and produces the real. We will see which, in this context, modern science was still thought close to the modern technology, what will change considerably from the writings of the post-war, in which Heidegger thinks modern science from a much broader and essential process in that the essence of the technique has already been unfolding. Thus, in a second moment, we will analyze how, for Heidegger, the modern metaphysics of subjectivity reached its completion at the time of modern art from the principle of control and planning of entities in general (Gestell), revealing the nontechnical sense of the technique (beyond the anthropological, humanistic and instrumental view) as well as the threatening character of modern technique in its conversion project of the entity from the reserve fund (Bestand).

Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus

Ilmastomallien mukaan sademäärät kasvavat kaikkialla suomessa. Sadeolojen ennustetaan äärevöityvän eli yhtäältä esiintyy pitkiä kuivia kausia ja toisaalta rankkasateet voimistuvat ja toistuvat nykyistä useammin. Etelä-Suomessa talviaika lyhenee ja lumipeite jää ohuemmaksi. Vesisateiden osuus kokonaissadannasta kasvaa ja tämä lisää talviaikaisia valuntoja. Etelä-Suomessa lumipeitteen ohenemisen vuoksi sulamisvesistä syntyvä kevätylivirtaama jää nykyistä pienemmäksi ja vuotuinen ylivirtaama-ajankohta sattuu useammin muuksi kuin kevääksi. Pohjois-Suomessa talviaikaiset sateet ovat tulevaisuudessakin suurimmaksi osaksi lunta. Vaikka lumipeitteinen aika lyhenee sielläkin, sademäärien kasvu saattaa lisätä lumipeitteen vesiarvoja ja kasvattaa sulamisvesien aiheuttamia kevätylivirtaamia (RATU, Water Adapt). Tämä korostaa silta- ja rumpuaukkojen riittävän mitoittamisen tärkeyttä. Useimmat ELY-keskukset ovat luopuneet aukkolausuntojen antamisesta. Oppaan tarkoituksena on antaa aukkomitoituksia tekeville henkilöille tietoa laskentaperusteista ja hyväksi koetuista toimintatavoista. Oppaan avulla on mahdollista luoda yhtenäinen käytäntö silta- ja rumpuaukkojen mitoituksessa. Samalla sen toivotaan korostavan hyvän suunnittelun merkitystä siltojen ja rumpujen rakentamisessa. Tämän oppaan pohjana on ollut siltojen ja rumpujen mitoitusta koskeva osa vesihallituksen vuoden 1986 julkaisusta ”Maankuivatuksen suunnittelu I osa”, joka on korvattu vuonna 2015 päivitetyllä julkaisulla ”Maan-kuivatuksen ja kastelun suunnittelu”. Opas sisältää tietoa sillan ja rummun vesiaukon mitoittamisesta. Suosittelemalla nykyistä harvemmin esiintyviä mitoitusvirtaamia pyritään pienentämään riskejä. Ohjeita aukon aiheuttaman padotuksen määrittämiseksi on selkeytetty. Oppaassa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota myös aukkorakenteiden haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn. Taustalla on yhteiseurooppalaisen vesipolitiikan vaatimus vapaasta ja yhtenäisestä uomajatkumosta. Sen tila ei voi olla ekologisesti hyvä, jos silta- ja rumpurakenteet katkaisevat jatkumon. Suomen ympäristökeskus on julkaissut oppaan alun perin vuonna 2007 nimellä ”Silta- ja rumpulausunnot – Luonnos oppaaksi”. Julkaisun tekemiseen on osallistunut asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta ja ELY-keskuksista sekä konsulttina yli-insinööri Raimo K. Nissinen. Peruskuivatuksen ja ojitustoimitusten toimintamalliryhmä on päivittänyt opasta ottaen huomioon vuonna 2012 voimaan tulleen vesilainsäädännön uudistuksen (587 / 2011) sekä aluehallinnossa ja ympäristöhallinnossa tapahtuneet

Teiskon maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma

Perinteisen karjatalouden muovaamat perinnebiotoopit, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat monimuotoisimpia luontoympäristöjämme. Hoidon myötä arvokkaat maisemat säilyvät avoimina. Härkää sarvista on ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on arvokkaiden kohteiden laidunnushoidon järjestäminen. Tampereen Teisko on valittu yhdeksi hankkeen kohdealueista, joille on laadittu maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa ovat mukana arvokkaat perinnebiotoopit, jotka on inventoitu 1990-luvulla. Lisäksi mukaan on valittu kohteita, jotka ovat lajistoltaan monimuotoisia, riittävän suuria laidunnuskohteiksi tai sijaitsevat maisemallisesti keskeisillä paikoilla. Suunnitelma sisältää tietoa hoitomenetelmistä ja rahoitusmahdollisuuksista, ja niistä on myös tiedotettu suunnittelun aikana. Tavoitteena on saada kohteita hoidon piiriin, innostaa maanomistajia ja löytää kohteille hoitajiksi karjatilallisia ja paikallisia yhdistyksiä. Mahdolliset hoitotoimenpiteet perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Hankkeen puitteissa voidaan avustaa kohteiden hoidon suunnittelussa ja rahoitusten hakemisessa. Yleissuunnittelun maastotyöt ja tiedotus toteutettiin kesän ja syksyn 2010 aikana. Härkää sarvista- hankkeen toiminta-aika on 1.6.2009–31.5.2012. Hanketta toteuttavat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset sekä alueelliset ProAgriat.

Oppilaitosten ja perheyritysten välinen yhteistyö Etelä-Karjalassa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia perheyritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä etsimällä tietoa siitä, kuinka yhteistyötä on tehty ja kuinka yhteistyötä voi tulevaisuudessa kehittää jo olemassa olevien mallien pohjalta. Tutkimuksessa etsitään myös intressejä, joita perheyrittäjillä on oppilaitosyhteistyötä kohtaan, sekä intressien puuttuessa siihen vaikuttavia syitä. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisesti. Harkinnanvaraisen otannan kautta valittiin joukko eteläkarjalaisia perheyrityksiä tutkittavaksi. Aineisto kerättiin haastattelemalla perheyrityksiä ennakkoon mietityllä teemahaastattelulla, jossa oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Haastatteluja suoritettiin 41. Tutkimuksessa selvisi, että perheyritykset tekevät laajasti ja monitasoisesti oppilaitosyhteistyötä Etelä-Karjalassa. Suosituimmat yhteistyön muodot ovat työharjoittelijat, kesätyöntekijät, lopputyöt, oppisopimusopiskelijat, projektityöt, yhteiset tutkimukset ja perheyrittäjien pitämät luennot oppilaitoksissa. Myös huonoja kokemuksia oppilaitosyhteistyössä havaittiin, mutta niistä oli selvitty keskustelemalla oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Haasteena yhteistyölle koettiin, että perheyrityksissä työ on usein itse opetettu jälkipolville, jolloin perheyrittäjän ollessa itseoppinut, ei varsinkaan korkeakoulutasoisen yhteistyön hyötyjä ymmärretä. Kaikelle yhteistyölle oli kuitenkin perustana se, että perheyrityksellä oli ongelma tai tarve johonkin ratkaisuun ja tätä voidaan pitää tämän tutkimuksen tärkeimpänä yksittäisenä löydöksenä. Tutkimuksessa selvisi, että perustana lähes kaikelle yhteistyölle oppilaitosten ja perheyritysten välillä on tarvelähtöisyys. Poikkeuksena suuret perheyritykset, joilla on resursseja kehitys- ja tutkimustyöhön. Perheyritysten aika ja taloudelliset resurssit luovat tilanteen, jossa mahdollisuuden oppilaitosyhteistyöhön avaa liiketoiminnassa ilmenevä tarve tai ongelma, jonka ratkaisemiseen yrityksen omat resurssit eivät riitä. Perheyrittäjät ovat kokeneet saaneensa yhteistyöstä paljon lisäarvoa, kuten ratkaisuja ongelmiin, uusia verkostoja, omien toimintatapojen arviointia ja taitojen ylläpitämistä. Parhaimpina yhteistyökeinoina pidettiin työharjoitteluja, kesätyöntekijöitä, oppisopimusoppilaita, yhteisiä projekteja ja uusia ideoita. Jatkotutkimustarpeena ilmeni kestävien toimintamallien rakentaminen perheyritysten ja oppilaitosten välille.

Elämänlaadun kokeminen ja alkoholinkäyttö varhais- ja keskivanhuudessa

Tämän tutkielman aiheena oli ikääntyneiden alkoholinkäyttö ja sen yhteys koettuun elämänlaatuun. Tutkimuksen aineistona oli kaksi Ikihyvä Päijät-Häme –hankkeen terveyskyselyaineistoa vuosilta 2002 ja 2008. Tutkimukseen osallistui 2814 päijäthämäläistä henkilöä vuonna 2002 ja 2064 henkilöä vuonna 2008. Vastaajat olivat syntyneet vuosien 1926 ja 1950 välillä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ikääntyneet käyttävät alkoholia, millaisia eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä on sekä miten alkoholinkäyttötottumukset muuttuvat iän karttuessa. Tämän lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ikääntyneiden elämänlaadun kokemista elämän eri osa-alueilla sekä alkoholinkäytön yhteyttä siihen. Tutkielmassa käytettiin pääsääntöisesti kvantitatiivisia menetelmiä. Määrällistä kyselyaineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin, khin neliö –testin, keskiarvotestien, pääkomponenttianalyysin sekä logistisen regressioanalyysin keinoin. Lisäksi kyselyllä kerättyjä avoimia vastauksia analysoitiin teemoittelemalla. Ensimmäisenä seurantavuonna joka viides vastaaja oli täysin raitis ja noin 8 prosenttia kuului suurkuluttajiin. Alkoholinkäyttö oli runsaampaa miehillä kuin naisilla, samaten nuoremmat vertailuryhmät joivat enemmän kuin vanhemmat. Tulokset olivat samankaltaiset myös vuonna 2008. Täysin raittiiden osuus lisääntyi hieman seurannan aikana mutta runsaimmin kuluttavien osuus säilyi samana. Suuri osa ikääntyvistä nautti ainakin silloin tällöin enemmän alkoholia kuin riskirajojen perusteella olisi suositeltavaa. Tärkeimpiä asioita ikääntyneiden elämänlaadun kannalta olivat hyvä terveys ja toimintakyky sekä hyvät läheiset ihmissuhteet. Myös hyvä asuinympäristö, mielekäs vapaa-aika sekä turvattu toimeentulo olivat tärkeitä. Runsas alkoholinkäyttö oli yhteydessä heikompaan koettuun elämänlaatuun sekä ihmissuhteissa, terveydentilassa, asumisessa että varallisuudessa. Sen sijaan muilla kuin alkoholin suurkuluttajilla vastaavia eroja ei havaittu. Silloin tällöin esiintyvä alkoholinkäyttö oli yhteydessä myönteisesti koettuun vapaa-aikaan. Ikääntyneiden kanssa työskentelevien tulisi osata tunnistaa ja ottaa puheeksi liiallinen alkoholinkäyttö. Oikea-aikainen palveluiden tarjoaminen ehkäisisi ongelmien kasautumista ja iäkkään henkilön syrjäytymistä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan koulutusta työntekijöille sekä moniammatillista yhteistyötä.

Suhteet, vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot LinkedIn osana yrityksen B2B-asiakassuhdejohtamista sosiaalisessa mediassa

Tämän laadullisen tutkimuksen avulla tutkittiin, miten B2B-asiakassuhde rakennetaan, ylläpidetään ja johdetaan sekä mahdollisesti päätetään sosiaalisessa mediassa ja erityisesti LinkedInissä. Tutkimuksen tarkoitusta ja sen kahta osaongelmaa: 1) Mitä asiakassuhdejohtaminen on sosiaalisessa mediassa sekä 2) Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa asiakassuhdejohtamiselle, lähestyttiin yrityksen näkökulmasta. Aisaparina asiakassuhdejohtaminen ja sosiaalinen media ovat mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe. Siitä huolimatta aiemmissa tutkimuksissa näytti olevan tutkimuksen mentävä aukko siitä, miten sosiaalisen asiakassuhdejohtamisen teknologian myötä uudet toimintatavat toteutuvat yrityksen asiakassuhdejohtamisessa. Teoriassa esitettyjen aikaisempien havaintojen valossa tarkasteltiin ensin asiakassuhdetta ja sen johtamista ilmiönä. Uudessa kontekstissa ilmiö tunnistetaan sosiaalisena asiakassuhdejohtamisena. Tarkemmassa tarkastelussa oli LinkedIn, jota oli tutkittu vähän tieteellisesti ja jonka käyttö B2B-yrityksissä tuntui olevan vielä orastavana asiakassuhdejohtamisen näkökulmasta. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla tehdyt havainnot kertoivat kuitenkin LinkedInin ainutlaatuisuudesta. Sen yli 200 miljoonan globaalijäsenistö koostuu pääasiallisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä olevista ammattilaisista ja päättäjistä. Henkilökontaktit ja niistä muodostuvat verkostot muodostavat relevantin kontaktipinnan B2B-yritykselle. LinkedInin verkostojen avulla yritys voi hankkia uusia asiakkaita ja ylläpitää vuorovaikutusta nykyisten kanssa. Lisäksi analyysin perusteella kokeneemmat LinkedIn-käyttäjät osaavat myös lukea ja hyödyntää muita laajemmin yhteisöpalvelussa näkyviä asiakkaiden käyttäytymis- ja niin sanottua hiljaista tietoa, jota muuten olisi vaikea saada selville. Havaintojen perusteella LinkedInin koettiin tehostavan yrityksen asiakassuhdejohtamista ja tarjoavan enemmän uusia mahdollisuuksia kuin haasteita. Haasteena nähtiin lähinnä viestinnän hallitsemattomuus, joka voi ilmetä epäluotettavina yhteydenottoina tai ei-toivottuina julkaisuina LinkedInissä, olivatpa ne sitten kielteisiä tai myönteisiä, sillä ne voivat vaikuttaa yrityksen asemaan asiakassuhteissa ja kilpailutilanteessa. Aika ja ”yhden yhteisöpalvelun” -taktiikka korostuvat tutkimustuloksissa. Verkostoitumalla ja omalla aktiivisuudella vain tässä yhdessä yhteisöpalvelussa yritys voi saavuttaa hyötyjä, joita voi olla muuten vaikeaa tai lähes mahdotonta saada. Verkostot tarjoavat ajantasaista ja laadukkaita kohderyhmiä varsinkin asiakassuhdejohtamisen alussa yrityksen etsiessä potentiaalisia liidejä. Yhteydenotto on helpompaa, kun verkostossa on yhteinen tuttu. Reaaliaikainen asiakastieto säästää yrityksen aikaa ja lisää asiakastietämystä, jolloin yritys voi keskittyä asiakastiedon keräämisen sijaan suhteiden rakentamiseen, ylläpitoon ja vuorovaikutukseen. Asiakassuhdetta ei kuitenkaan päätetä LinkedInissä, vaan se pyritään tarvittaessa elvyttämään uudelleen, sillä vanhoista suhteista versoaa todennäköisimmin yrityksen seuraava toimeksianto. Suhteet, verkostot ja vuorovaikutus ovat menestyksen takana myös LinkedInissä.

PALLOKENTÄLTÄ PLEIKKARIN ÄÄREEN – kuudesluokkalaisten omakohtaisen liikunnan, penkkiurheilun ja videopelaamisen yhteydet

Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana, mutta siitä huolimatta yhä useampi nuori liikkuu vapaa-ajallaan riittämättömästi. Vapaa-ajan viettäminen on siirtynyt kentiltä ja radoilta näyttöpäätteiden ääreen, jossa aika kuluu suosiotaan kasvattaneiden videopelien parissa. Samalla kun pelien suosio nuorten joukossa kasvaa, on kiinnostus urheilun seuraamiseen eli penkkiurheiluun nuorten keskuudessa laskenut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia yhteyksiä kuudesluokkalaisten nuorten (n = 114) omakohtaisella liikkumisaktiivisuudella ja urheilun seuraamisen useudella on toisiinsa nähden. Lisäksi tutkittiin minkälaisia yhteyksiä oppilaiden omakohtaisella liikkumisaktiivisuudella ja videopelaamisen useudella on. Tarkasteltiin myös minkälaisia yhteyksiä oppilaiden urheilun seuraamisen useudella ja videopelaamisen useudella on. Tutkimuksen taustakäsitteenä on Kosken liikuntasuhteen käsite, jonka kahden ensimmäisen osa-alueen alle tutkimuksen aiheet limittyvät. Tutkimus toteutettiin lomakehaastattelulla kolmessa Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella olevassa koulussa. Saadut vastaukset analysoitiin ja oppilaat luokiteltiin kolmeen ryhmään jokaisen tutkittavan muuttujan kohdalla. Näitä luokitteluja hyödynnettiin vertailemalla niitä muiden muuttujien suhteen. Tutkimuksessa havaittiin yhteys liikkumisaktiivisuuden ja urheilun seuraamisen useuden välillä. Aktiivisimmat liikkujat seuraavat myös urheilua eniten ja vähiten aktiivisemmat taas seuraavat urheilua harvimmin. Tuloksien mukaan myös liikkumisaktiivisuus ja urheilupelien pelaaminen ovat yhteydessä toisiinsa aktiivisten liikkujien pelatessa eniten ja vähiten aktiivisten harvimmin. Vastaavasti vähiten aktiiviset liikkujat pelaavat muita kuin urheilupelejä useimmin. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi yhteys urheilun seuraamisen ja urheilupelien pelaamisen välillä, mikä vahvistaa urheilupelien linkittymistä penkkiurheilu-käsitteen alle. Tutkimus tuo lisätietoa nuorten liikuntakulttuurista ja samalla pyrkii herättämään keskustelua suomalaisen liikuntakulttuurin tilasta ja merkityksestä suomalaisen urheilun tulevaisuudelle. Kouluja ja urheiluseuroja kannustetaan tekemään yhteistyötä, jonka nähdään tuovan hyötyjä molemmille osapuolille. Lisäksi toivotaan seurojen ottavan tulevaisuudessa nuoret paremmin huomioon tapahtumien lipunhinnoissa.

Insetos em presépios e as "formigas vestidas" de Jules Martin (1832-1906): uma curiosa manufatura paulistana do final do século XIX

Encontrados no Brasil desde os primórdios da colonização portuguesa, os presépios logo tiveram de adaptar-se à realidade local, circunstância muito propícia ao aparecimento de concepções heterodoxas e ao emprego de elementos exóticos da fauna e flora de cada região. Como registros envolvendo insetos são muito pouco comuns, chama a atenção que fêmeas de saúva, Atta sp. (Hymenoptera, Formicidae), tenham sido aproveitadas na composição de presépios no estado de São Paulo. Tendo subsistido pelo menos até a década 1960, os "presépios de formigas" existentes em cidades como Embu das Artes poderiam estar relacionados às "formigas vestidas" criadas por Jules Martin, curiosa manufatura paulistana do último quartel do século XIX.

Structure of TcpG, the DsbA protein folding catalyst from Vibrio cholerae

The efficient and correct folding of bacterial disulfide bonded proteins in vivo is dependent upon a class of periplasmic oxidoreductase proteins called DsbA, after the Escherichia coli enzyme. In the pathogenic bacterium Vibrio cholerae, the DsbA homolog (TcpG) is responsible for the folding, maturation and secretion of virulence factors. Mutants in which the tcpg gene has been inactivated are avirulent; they no longer produce functional colonisation pill and they no longer secrete cholera toxin. TcpG is thus a suitable target for inhibitors that could counteract the virulence of this organism, thereby preventing the symptoms of cholera. The crystal structure of oxidized TcpG (refined at a resolution of 2.1 Angstrom) serves as a starting point for the rational design of such inhibitors. As expected, TcpG has the same fold as E. coli DsbA, with which it shares similar to 40% sequence identity. Ln addition, the characteristic surface features of DsbA are present in TcpG, supporting the notion that these features play a functional role. While the overall architecture of TcpG and DsbA is similar and the surface features are retained in TcpG, there are significant differences. For example, the kinked active site helix results from a three-residue loop in DsbA, but is caused by a proline in TcpG (making TcpG more similar to thioredoxin in this respect). Furthermore, the proposed peptide binding groove of TcpG is substantially shortened compared with that of DsbA due to a six-residue deletion. Also, the hydrophobic pocket of TcpG is more shallow and the acidic patch is much less extensive than that of E. coli DsbA. The identification of the structural and surface features that are retained or are divergent in TcpG provides a useful assessment of their functional importance in these protein folding catalysts and is an important prerequisite for the design of TcpG inhibitors. (C) 1997 Academic Press Limited.