Quinoa (Chenopodium quinoa, Willd.) as a source of dietary fiber and other functional components

Four varieties of an Andean indigenous crop, quinoa (Chenopodium quinoa Willd.), were evaluated as a source of dietary fiber, phenolic compounds and antioxidant activity. The crops were processed by extrusion-cooking and the final products were analyzed to determine the dietary fiber, total polyphenols, radical scavenging activity, and in vitro digestibility of starch and protein. There were no significant differences in the contents of total dietary fiber between varieties of quinoa. In all cases, the contents of total and insoluble dietary fiber decreased during the extrusion process. At the same time, the content of soluble dietary fiber increased. The content of total phenolic compounds and the radical scavenging activity increased during the extrusion process in the case of all 4 varieties. There were significant differences between the varieties and the content of total polyphenols. The in vitro protein digestibility of quinoa varieties was between 76.3 and 80.5% and the in vitro starch digestibility was between 65.1 and 68.7%. Our study demonstrates that quinoa can be considered a good source of dietary fiber, polyphenols and other antioxidant compounds and that extrusion improves the nutritional value.

Determination of presence and quantification of cadmium, lead and copper in Nile tilapia (Oreochromis niloticus) fillets obtained from three cold storage plants in the state of Parana, Brazil

Pisciculture is an economic activity that is steadily growing in the state of Parana, Brazil, and Nile tilapia (Oreochromis niloticus) is one of the widely cultivated species in this state. Tilapia is not only a very nutritious food, but also an important indicator of environmental contamination. This study aimed to verify contamination by cadmium, copper and lead in tilapia fillets, and to compare the found values to international legislations. Were collected 135 samples of tilapia fillets, between July 2006 and May 2007, in three fish stores located in regions west and north of Paraná State. Samples of tilapia fillet were analyzed in relation to the presence of cadmiun, lead and copper, using atomic absorption spectrophotometry. Lead has not been detected in the analyses. Cadmium has been detected in three samples, on concentrations of 0.012 µg.g-1, 0.011 µg.g-1 and 0.014 µg.g-1. Copper has been detected in all fillets, and the average concentration of each cold storage plant was of 0.122 µg.g-1, 0.106 µg.g-1 and 0.153 µg.g-1. The concentrations found in this study are within the limits allowed by both the European and the Australian legislations.

”Meille pelaaminen on semmoista mukavaa yhdessäoloa” 3–8-vuotiaiden lasten vanhempien osallistuminen ja suhtautuminen lapsen digitaaliseen pelaamiseen

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani digitaalista pelaamista 3–8-vuotiaiden suomalaislasten perheissä. Tutkimuskysymykseni kuului: Millä tavoin 3–8-vuotiaiden lasten vanhemmat osallistuvat ja suhtautuvat lasten pelaamiseen? Selvitin vanhempien mielipiteitä lapsen pelaamisesta sekä osallistumisen tavoista verkkokyselyllä. Kyselyvastaukset, 327 kpl, muodostivat tutkimusaineiston, jota käsittelin sisällönanalyysin keinoin. Kyselyaineiston analyysin pohjaksi muodostin useiden suomalaisten mediakasvatusoppaiden perusteella kolme pelikasvattajan perustyyppiä: rajoittajan, ymmärtäjän ja pelikaverin. Etsin omasta aineistostani vastaavuuksia näille tyypeille. Aineiston perusteella vanhemmat jakautuvat kolmeen mainittuun ryhmään erilaisten motiivien perusteella. Tutkimuksessani vanhemman osallistuminen lapsen pelaamiseen ymmärretään laajasti. Osallistumista on pelaaminen yhdessä, lapsen pelaamisen katsominen, peleistä keskusteleminen ja pelaamisen rajoittaminen. Tutkimukseni perusteella vanhempien suhtautumista ja osallistumista lapsen pelaamiseen selittävät muun muassa vanhemman sukupuoli sekä oman pelaamisen määrä. Paljon pelaavat vanhemmat hyväksyvät lapsen peliharrastuksen ja kannustavat pelaamiseen. Pelaamisen rajoittamisessa eniten itse pelaavat vanhemmat luottavat vähän pelaavia useammin omaan harkintakykyyn esimerkiksi pelien ikärajojen suhteen. Toisaalta vain vähän tai ei ollenkaan itse pelaavien ja päivittäin pelaavien vanhempien väliltä löytyy yllättävä yhteys: näihin ryhmiin kuuluvat vastaajat rajoittavat vähiten niin peliaikaa kuin pelisisältöjäkin. Eri määriä pelaavien vanhempien keskuudessa pelien opettavaisuus on ylenen syy hyväksyä lapsen pelaaminen. Käsittelen tutkimuksessani myös digitaalisen kuilun käsitettä ja vastinparina sille sosiaalista pelaamista. Sosiaaliseen pelaamiseen sisältyvä vuorovaikutus pelitilanteissa on jatkotutkimuksen kannalta yksi tärkeimmistä tutkimusprosessin aikana esiin nousseista teemoista.

Sielun pedagogiikkaa -henkinen kasvu osana kokonaisvaltaista kasvatusta Chaitanya vaishnava -tradition gurujen mukaan

Intialaistaustainen Chaitanya vaishnavismi tunnetaan Suomessa yleisemmin nimellä Krishna-liike tai Hare Krishna -uskonto. Länsimaissa se on yksi tunnetuimmista henkisyyden traditioista, jossa toimii guruja eli henkiseen kasvuun erikoistuneita opettajia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Chaitanya vaishnava -gurujen käsityksiä ja kokemuksia henkisestä kasvusta, sen päämääristä ja henkisen edistymisen tuntomerkeistä. Tämän lisäksi tutkimus selvittää minkälaisia pedagogisia menetelmiä Chaitanya vaishnava -gurut käyttävät omien oppilaidensa henkisen edistymisen tukemiseksi. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä Chaitanya vaisnava -gurun puolikonstruoidusta teemahaastattelusta. Tämä laadullinen tutkimus pohjautuu fenomenologiseen tutkimusperinteeseen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty puolikonstruoitua teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla. Vaikka haastateltavat edustavat tiettyä henkisyyden perinnettä, heidän näkemyksistään nousi hyvin universaaleja henkisen kasvun teemoja. Kasvatustieteen näkökulmasta erityisen mielenkiintoiseksi osoittautui, että henkisyys ja henkiset harjoitukset voidaan nähdä pedagogisina tiedon ja kokemusmaailman kartuttamisen menetelminä. Henkisten aktiviteettien, kuten meditaation, itsetutkiskelun, pyhien kirjoituksien opiskelun avulla, yksilön on mahdollista saada tietoa ja laajentaa käsityksiään henkisyydestä. Ne ovat henkisen kasvun pedagogisia menetelmiä, joilla oppilaan on mahdollista rakentaa merkityksiä ja suhdettaan henkisyyteen.