Sosiaalisen elämän persoonallis-onttinen luonne : Tutkielma Lutherin alkutilaopista

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, ovatko sosiaaliset järjestykset Martti Lutherin (1483-1546) mukaan Jumalan erityisesti asettamia. Johdannossa luotiin katsaus moderniin Luther-tutkimukseen. Aikaisemmassa tutkimuksessa havaittiin vallitsevan erimielisyyttä siitä, ovatko sosiaaliset järjestykset Jumalan erityisesti asettamia luomisjärjestyksiä (Schöpfungsordnungen), vai ovatko ne Jumalasta vain välillisesti riippuvaisia, järjen vapaasti muutettavissa olevia sosiaalisen elämän muotoja. Lutherin mukaan ihmisen elämälle on luonteenomaista osallisuus kolmesta sosiaalisesta järjestyksestä. Liittyen keskiaikaiseen käsitykseen Luther puhuu kirkon (ecclesia), perheen (oeconomia) ja yhteiskunnan (politia) järjestyksistä, joista kaksi edellistä olivat olemassa jo alkutilassa. Yhteiskunta sai alkunsa vasta syntiinlankeemuksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa ihmisen sosiaalisen elämän tarkastelu rajattiin koskemaan alkutilan sosiaalisia järjestyksiä. Tutkimus suoritettiin kaksiosaisesti. Ensimmäisessä pääjaksossa selvitettiin, minkälainen ontologinen luonne ihmisen sosiaalisella elämällä on. Luther ymmärtää teologian tehtävän kaksiosaisesti Jumalan ja ihmisen tuntemiseksi (cognitio Dei et hominis). Teologia ja erityisesti Raamattu sisältävät Lutherin mukaan luonnon kaikkia aspekteja koskevaa tietoa. Tästä syystä immanenttiin todellisuuteen kuuluvien sosiaalisten järjestysten rajaaminen teologisen tiedon ulkopuolelle ei ole perusteltua. Karl Hollin Luther-tulkinnan tavoin tutkimuksessa havaittiin, että ihmisen ja Jumalan suhde perustuu tahdonyhteyteen, josta seuraa ihmisessä Jumalan sana vaikutuksesta syntyvä usko. Tahdonyhteyden johdosta ihminen tulee osalliseksi Jumalan persoonallisista ominaisuuksista siten, että Jumalan mielenliikkeet heijastuvat ihmisen psyykkisiin ominaisuuksiin. Erityisesti tahdon ja järjen alueilla tapahtuvaa partisipaatiota jumalalliseen luontoon voidaan luonnehtia persoonallis-onttiseksi. Persoonallis-onttinen partisipaatio vaikuttaa sekä ihmisen yksilölliseen elämäntodellisuuteen Jumalan kuvana (imago Dei) että yhteisölliseen elämäntodellisuuteen sosiaalisissa järjestyksissä. Toisessa pääjaksossa havaittiin, että kirkko ja perhe ovat Jumalan erityisillä asetussanoilla perustamia sosiaalisia järjestyksiä, joita voidaan kutsua luomisjärjestyksiksi. Sosiaalisina järjestyksinä kirkko ja perhe eivät kuulu Jumalan inhimilliselle järjelle antaman valtuutuksen (mandatum Dei) piiriin. Saman luonteiseen Jumalan käskyyn (mandatum) perustuva kirkko on järjestys (institutio), joka antaa Jumalan sanan voimalla ihmisen "juopuneelle" mielelle muodon (forma). Kirkko ylläpitää ihmisen persoonallis-onttista partisipaatiota sakramentin ja saarnan välityksellä. Jumalanpalveluksesta Jumala puhuttelee ihmistä inhimillisellä kielellä, antaen muodon sekä ihmisen uskolle että immanentit elämänalueet käsittävälle ulkoiselle kuuliaisuudelle. Sosiaaliset normit syntyvät, kun Jumala puhuttelee ihmistä kirkossa. Perheen havaittiin olevan Jumalan asettama sosiaalinen järjestys (institutio), jonka piiriin kuuluvat miehen ja naisen välisen avioliiton lisäksi taloudellinen toiminta ja kasvatus. Avioliitto on luonteeltaan pyhä ja Jumalan käskyyn perustuva. Perhe mahdollistaa ihmisen lisääntymisen, antaen ulkoiselle työlle ja lasten kasvatukselle sosiaalisen struktuurin. Perheen piiriin kuuluva elämä on riippuvainen kirkosta, sillä jumalanpalveluksen ja saarnaviran välittämä Jumalan sana antaa perheessä tapahtuvalle ulkoiselle kuuliaisuudelle muodon. Perhe on riippuvainen persoonallis-onttisesta partisipaatiosta. Tämä ilmenee myös siten, että langenneessa tilassa perhettä koskeva tieto on riippuvainen teologiasta.

An infrared spectroscopic study of C7 intramolecular hydrogen bonds in peptides

The ir-spectra in the N-H stretching region of Piv-Pro-NHMe and Boc-Pro-NHMe have been studied in carbon tetrachloride and chloroform solutions over a wide range of concentrations. Based on the concentration dependence of the N-H stretching bands, it has been shown that the characteristic N-H stretching band due to the C7 intramolecular hydrogen bond is around 3335 cm-'. Intermolecular hydrogen bonding also occurs to a small extent in these peptides, giving rise to a slight concentration dependence of the N-H stretching bands. The band around 3335 cm-* need not necessarily be due to C7 hydrogen bonds alone as proposed by Tsuboi et al. or to intermolecular hydrogen bonding alone as proposed by Maxfield et al.; this conclusion is supported by studies on Boc-Leu-NHMe, which undergoes only intermolecular hydrogen bonding We have shown that 2-Aib-Aib-OMe and Z-Aib- Ala-OMe form C7 intramolecular hydrogen bonds in addition to C5 intramolecular hydrogen bonds. The present studies also show that all the peptides studied exist in more than one conformation in solution.

Diproline Templates as Folding Nuclei in Designed Peptides. Conformational Analysis of Synthetic Peptide Helices Containing Amino Terminal Pro-Pro Segments

The effect of N-terminal diproline segments in nucleating helical folding in designed peptides has been studied in two model sequences Piv-Pro-Pro-Aib-Leu-Aib-Phe-OMe (1) and Boc-Aib-Pro-Pro-Aib-Val-Ala-Phe-OMe (2). The structure of 1 in crystals, determined by X-ray diffraction, reveals a helical (RR) conformation for the segment residues 2 to 5, stabilized by one 4 -> 1 hydrogen bond and two 5 -> 1 interactions. The N-terminus residue, Pro(1) adopts a polyproline II (P-II) conformation. NMR studies in three different solvent systems support a conformation similar to that observed in crystals. In the apolar solvent CDCl3, NOE data favor the population of both completely helical and partially unfolded structures. In the former, the Pro-Pro segment adopts an alpha(R)-alpha(R) conformation, whereas in the latter, a P-II-alpha(R) structure is established. The conformational equilibrium shifts in favor of the P-II-alpha(R) structure in solvents like methanol and DMSO. A significant population of the Pro(1)- Pro(2) cis conformer is also observed. The NMR results are consistent with the population of at least three conformational states about Pro- Pro segment: trans alpha(R)-alpha(R), trans P-II-alpha(R) and cis P-II-alpha(R). Of these, the two trans conformers are in rapid dynamic exchange on the NMR time scale, whereas the interconversion between cis and trans form is slow. Similar results are obtained with peptide 2. Analysis of 462 diproline segments in protein crystal structures reveals 25 examples of the alpha(R)-alpha(R) conformation followed by a helix. Modeling and energy minimization studies suggest that both P-II-alpha(R) and alpha(R)-alpha(R) conformations have very similar energies in the model hexapeptide 1