Jalasjärven epävirallinen paikannimistö − Eri-ikäisten nimistön tarkastelua

Tutkimuksessa tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Jalasjärven kunnan epävirallista paikannimistöä. Tutkimuksen pääpaino on eri-ikäisten epävirallisen paikannimistön tarkastelussa. Aineisto koostuu 2122:sta epävirallisen paikannimen maininnasta, joiden joukossa on 1047 eri nimeä. Aineisto on kerätty pääosin kevään 2012 aikana. Tutkimukseen osallistui 82 entistä tai nykyistä jalasjärveläistä. Informantit on jaettu iän mukaan kolmeen vertailuryhmään. Nuorten ryhmä muodostuu 38:sta vuosina 1994−1995 syntyneestä, työikäisten ryhmä 21:stä vuosina 1952−1991 syntyneestä ja eläkeläisten ryhmä 23:sta vuosina 1926−1949 syntyneestä informantista. Jalasjärven keskustan taajama-alue muistuttaa kaupunkimaista ympäristöä, mutta pinta-alallisesti suurin osa kunnasta on maisemaltaan maaseutua. Informantit ovat kotoisin eri puolilta Jalasjärveä, ja myös paikannimiä ilmoitettiin eri puolilla kuntaa sijaitseville tarkoitteille. Paikannimet on jaoteltu tarkoitteen lajin mukaan. Lisäksi tarkastellaan paikannimien muodostustapoja ja nimeämisperusteita. Eri-ikäisten epävirallisessa nimistössä on aineiston perusteella varsin merkittäviä eroja. Kun nuorten nimistä 68,6 % on sekundaareja ja 31,4 % primaareja, työikäisten nimistä 57,6 % sekundaareja ja 41,9 % primaareja, eläkeläisten nimistössä sekundaarien nimien osuus on vain 41 % ja primaarien taas 57,7 %. Sekundaarien ja primaarien nimien jakauma on siis eläkeläisten nimistössä täysin päinvastainen kuin kahden muun vertailuryhmän nimistössä. Nuorten ja työikäisten nimistössä on enemmän sekundaareja nimiä, mutta eläkeläisten nimistössä primaarien nimien osuus on sekundaareja suurempi. Eri-ikäisten nimistössä on eroja myös sekundaarien nimien muodostustavoissa ja primaarien nimien nimeämisperusteissa. Nuorilla ja työikäisillä suosituin nimenmuodostustapa on johtaminen, eläkeläiset taas suosivat synonyyminimiä ja muita nimenosan korvaamisella muodostettuja nimiä. Nuorilla yleisin primaarien nimien nimeämisperuste on paikan ominaisuus, työikäisillä ja eläkeläisillä taas paikan sijainti. Eläkeläisten ja työikäisten nimistö on nuorten nimistöä murteellisempaa. Nuorten ja työikäisten nimistössä taas on eläkeläisiä enemmän slanginimiä.

Sleep habits and complaints of adults in the city of São Paulo, Brazil, in 1987 and 1995

This study compares the prevalence of complaints of insomnia, excessive diurnal sleepiness, parasomnias, and sleep habits of the adult population in the city of São Paulo, Brazil, estimated in surveys carried out in 1987 and 1995. Representative samples of 1000 adult residents per survey were interviewed using a validated structured sleep questionnaire, the "UNIFESP Sleep Questionnaire". Difficulty maintaining sleep, difficulty initiating sleep and early morning awakening, occurring at least three times a week, were reported in 1987 and 1995, by 15.8/27.6, 13.9/19.1, and 10.6/14.2% of the interviewees, respectively, significantly increasing throughout time. These sleep problems were more often found among women. Frequencies of excessive diurnal sleepiness and sleep attacks were unchanged comparing 1987 with 1995 (4.5 vs 3.8 and 3.1 vs 3.0%, respectively). Parasomnia complaints remained unchanged, with the exception of leg cramps, which doubled in prevalence from 1987 to 1995 (2.6 to 5.8%). Snoring was the most common parasomnia (21.5% in 1995), reported more often by men than by women, and somnambulism was the least common (approximately 1%). Besides sleeping slightly less, interviewees went to bed and woke up later in 1995. Approximately 12% of the subjects in both surveys had consulted a physician due to sleep problems and 3.0% reported habitual use of sleep-promoting substances in 1995. Overall, there was a significant increase in insomnia complaints from 1987 to 1995 in the general population of the city of São Paulo. This major change over a little under a decade should be considered as an important public health issue.

EFEITO DA IRRADIAÇÃO IONIZANTE gama NA QUALIDADE PÓS-COLHEITA DE CENOURAS (Daucus carota L.) cv. NANTES

O trabalho foi desenvolvido com o objetivo de avaliar o efeito da irradiação gamasobre as características físicas e químicas pós-colheita da cenoura da cultivar Nantes. Segundo a Pesquisa de Orçamento Familiar (POF, 1991) realizada na região Sudeste do Brasil, no grupo de raízes e tubérculos, a cenoura é amplamente consumida. Sabe-se, ainda que, a cenoura representa uma das melhores fontes de carotenóides provitamínicos A (alfa e beta caroteno) na dieta. As cenouras foram tratadas com a irradiação ionizante gama, fonte de Césio, nas doses de 0.25, 0.50, 0.75 e 1.0kgy, atendendo a dose máxima permitida pela FDA (1995). Os diferentes tratamentos da cenoura e o grupo-controle foram avaliados através das análises de pH, sólidos solúveis totais (SST), acidez total titulável (ATT), relação SST/ATT, perda de peso, firmeza, cor, carotenóides totais, ácido ascórbico (vitamina C) e voláteis. A análise de variância (tratamento estatístico F de Fisher) dos resultados obtidos mostrou que não houve diferença significativa ao nível de 5% entre os tratamentos e o grupo controle nas diversas análises realizadas, exceto na diferença total de cor, onde houve uma diminuição da mesma com o aumento da dose de irradiação; na acidez total titulável e na relação SST/ATT devido ao decréscimo dos ácidos orgânicos que geralmente ocorrem após a colheita. O processo de irradiação em baixas doses mostra-se promissor na manutenção da qualidade e apresenta-se como uma medida alternativa na redução de perdas pós-colheita.

A substituição de importações no Brasil entre 1995 e 2000

This work estimates the import substitution process in Brazilian industrial sectors in a recent period and evaluates whether it is occurring naturally or is in part induced by some kind of external commercial policy. An index to measure import substitution was calculated for forty nine sectors of industry. A regression analysis with this index against effective tariffs and real effective exchange rate, during the period 1995-2000, shows that these variables (effective tariffs and real effective exchange rates) did affect the substitution index. From 1999 on, the influence of the exchange rate over the import substitution index was greater than the influence of the effective tariff, suggesting that the process of import substitution post the Brazilian currency depreciation occurred in 1999 contains elements that characterizes it as a "natural" process.

Poder de barganha dos sindicatos e negociações coletivas na indústria do Rio Grande do Sul, 1979-1995

This paper analyses the relationship between bargaining outcomes in seventeen units regarding the manufacturing sector in Rio Grande do Sul, and change in the relevant economic environment from 1979 to 1995. Theories on the determinants of bargaining outcomes are discussed in order to provide a basis for hypothesizing about the specific case. Statistical outcomes suggest that collective bargaining have been basically influenced by unemployment, manufacturing relative prices, the stabilization policies starting in 1986, and, specifically for negotiated minimum wages, change in the official rates of minimum wages.

Institutions, credibility and crisis: the inconsistencies of Argentine exchange rate policy (1991-2006)

The purpose of this article is twofold. The first is to explain the time inconsistencies of the convertibility regime that led to the 2001 crisis. The argument suggests that the credibility requirements for convertibility induced a dynamic of legal, fiscal, financial and external commitments that increased exit costs and time inconsistencies. The second objective is to explain the tensions of the floating regime that replaced convertibility in 2002. We describe the effects of a floating exchange rate on macroeconomic imbalance and the growing tension between competitiveness and inflation.

Julkaisutilasto Musiikkiäänitteet 1995-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista musiikkiäänitteistä vuodesta 1995 lähtien

Julkaisutilasto Nuotit 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetuista nuottijulkaisuista vuodesta 1991 lähtien

Julkaisutilasto Puheäänitteet 1995-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista puheäänitteistä vuodesta 1995 lähtien

Julkaisutilasto Moniviestimet 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista moniviestimistä (multimedia) vuodesta 1991 lähtien

Julkaisutilasto Luetteloimaton 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista pienpainatteista, julisteista, toimintakertomuksista ja kunnallisista julkaisuista vuodesta 1991 lähtien. Pienpainatelehdet sisältyvät tilastoon vuodesta 2014 lähtien