Geografie Eli Tietoja Alkavaisille

Koulumestari Jacob Ahlsmanin (1798-1872) "Geografie Eli Tietoja Alkavaisille" vuodelta 1829-1830. Vihdin museo.

Suomalainen museossa. Museovierailu kokemuksena 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisessa lehdistössä

Tutkin pro gradu -tutkielmassani museossa käymisen kokemusta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Selvitän, miten vuosien 1890 ja 1910 välillä erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuissa museovierailuja kuvailevissa artikkeleissa museokokemuksista kerrottiin ja minkälaisia asioita kertomuksissa nostettiin esiin. Ammattilaisten näkökulmaa käyttämissäni alkuperäislähteissä edustavat antikvaaristen alojen asiantuntijoiden kirjoitukset Suomen Museo ja Finskt Museum -lehdissä. Maallikoiden tai ”suuren yleisön” näkemyksiä olen tavoitellut laajalevikkisemmistä sanoma- ja aikakauslehdistä. Keskityn museoinstituution historian sijaan museokävijän kokemuksen tarkasteluun. Lähestyn aihetta tilallisuuden käsitteen kautta, mutta sen fyysisten ulottuvuuksien lisäksi pyrin tavoittamaan myös museotilan mentaalisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia aspekteja. Keskeisen historiallisen taustan tutkimukselleni muodostavat suomalaisen museoalan vakiintumisvaihe 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä laajempi, yleisellä eurooppalaisella tasolla käynnissä ollut modernisaatioprosessi. Suomalainen museokenttä oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vielä vakiintumaton ja museoiden ylläpidon tasoissa oli suuria vaihteluita. Alan ammattilaisten museovierailua ohjasi erityisesti hyvän museon kriteereiden määritteleminen, kun taas maallikoiden kirjoituksissa elämyksellisyys korostui voimakkaammin. Museokokemuksen tilallinen luonne välittyi analysoiduista lehtikirjoituksista selkeästi: museossa toimiminen oli näyttelytilojen ja niiden välittämien menneisyyttä koskevien kertomusten haltuun ottamista. Tässä museokävijä saattoi hyödyntää erilaisia keinoja. Vierailu herätti myös monenlaisia tunteita ja ajatuksia aina hyvin henkilökohtaisista menneisyyden kokemisen tuntemuksista näyttelyn sisällön analyyttiseen pohdintaan. Museotoiminta liittyy kiinteästi 1800- ja 1900-lukujen laajempaan kulttuuriseen liikehdintään. Museokävijä osallistui museoiden asettamiin aatteellisiin tavoitteisiin henkilökohtaisella tasolla, jolloin sellaiset ilmiöt kuten kansallisaate tai edistysusko toteutuivat myös yksittäisen museokäynnin kontekstissa.

FOLKLOREN KÄYTTÖ MAAKUNTAMUSEOIDEN NÄYTTELYISSÄ

Tutkielmani käsittelee folkloren eli suullisen ja henkisen perinteen käyttöä Suomen maakuntamuseoiden näyttelyissä. Tutkimuksessa käsitellään kysymyksiä siitä, mistä näyttelyissä käytettävä folklorea sisältävä aineisto saadaan ja miten sitä muokataan. Lisäksi käsitellään folkloren käyttöön näyttelyissä liittyviä positiivisia vaikutuksia ja pohditaan folkloren soveltumista osaksi museoiden toimialaa. Kysymys folkloren luon- teesta ja sen määrittelemisestä on vahvasti esillä tutkielmassa ja sitä käsitellään sekä folkloristiikan että museoiden näkökulmasta. Myös folkloristiikan soveltuminen museo- aineeksi on tutkielmassa esillä. Tutkimus perustuu museoammattilaisten kyselyvastauksista koostuvaan aineistoon. Olen tarkastellut aineistoa kyselyni pohjalta nousevien teemojen valossa. Lisäksi olen esittänyt aineistolle kysymyksiä, joihin saamani vastaukset pohjautuvat aineiston analy- sointiin lähiluvun avulla. Tutkimusotteeni on hermeneuttinen. Tutkimukseni tulokset osoittavat sen, että museoiden näyttelyissä käytetään jonkin ver- ran folklorea sisältäviä aineistoja. Folklore koetaan vaikeaksi määritellä ja erottaa muus- ta suullisesta aineistosta. Folkloren kuulumisesta osaksi museoiden toimintaa on ristirii- taisia mielipiteitä, mikä pääasiassa johtuu folkloren näkemisestä vastakkaisena asiana faktatiedolle. Folklorea sisältäviä aineistoja saadaan näyttelyyn pääasiassa arkistoista ja aineistonkeruulla. Aineistoja joudutaan muokkaamaan näyttelyyn sopivaksi ja folklorea esitetään eniten äänenä. Folkloren käytön koetaan vaativan resursseja ja osaamista, joita museoilla ei välttämättä ole käytettävissään. Toisaalta folklore voi tuoda näyttelyyn elämyksellisyyttä, inhimillisyyttä, paikallisväriä ja tietoa. Folklore tuo näyttelyyn positiivista lisää, mutta sitä ei nähdä välttämättömänä osana näyttelyä. Folkloren haasteellisuudesta johtuen aiheesta kannattaa laatia ohjeistuksia ja lisätä museoammattilaisten ammattitaitoa, jotta folklore ja sen potentiaali tunnistettai- siin. Museoalalla toimivilla folkloristeilla voisi olla tässä tärkeä rooli.

Study of adsorption isotherms of green coconut pulp

Brazil is considered one of the largest producers and consumers of tropical fruits. Green coconut (Cocos nucifera L.) stands out not only for its production and consumption, but also for the high amount of waste produced by coconut water industry and in natura consumption. Therefore, there is a need for utilization of this by-product. This study aims to study the adsorption isotherms of green coconut pulp and determine its isosteric heat of sorption. The adsorption isotherms at temperatures of 30, 40, 50, 60, and 70 °C were analyzed, and they exhibit type III behavior, typical of sugar rich foods. The experimental results of equilibrium moisture content were correlated by models present in the literature. The Guggenheim, Anderson and De Boer (GAB) model proved particularly good overall agreement with the experimental data. The heat of sorption determined from the adsorption isotherms increased with the decrease in moisture content. The heat of sorption is considered as indicative of intermolecular attractive forces between the sorption sites and water vapor, which is an important factor to predict the shelf life of dried products.

Study of thermodynamic water properties and moisture sorption hysteresis of mango skin

The equilibrium moisture content for adsorption and desorption isotherms of mango skin was determined using the static gravimetric method at temperatures of 20, 26, 33, 38 and 44 oC in the 0.056 to 0.873 water activity range. Both sorption curves show a decrease in equilibrium moisture content as the temperature increasing. The hysteresis effect was observed at constant water activity. The Guggenheim, Anderson, and de Boer (GAB) model presented the best fitting accuracy among a group of models and was used to determine the thermodynamic properties of water sorption. Integral enthalpy and integral entropy areas showed inverted values for the adsorption and desorption isotherms over the wide range of water activity studied. These values confirm, in energetic terms, the difference between adsorption and desorption isotherms observed in the hysteresis phenomenon. Finally, the Gibbs free energy revealed that the sorption process was spontaneous for both sorption isotherms.

[Vases grecs de diverses collections] : [relevés d'objets et de décors] / [recueillis par Aubin-Louis Millin]

Collectionneur : Millin, Aubin-Louis (1759-1818)

Informe de seguimiento No.31, Construcción Troncal de TransMilenio Fase III, Carrera 10

Gestión del conocimiento

Architectural drawing of Moulton Hall, Chapman College, Orange, California

Architectural drawing of Moulton Hall, Orange, California. Completed in 1975 (2 floors, 44,592 sq.ft.), this building is named in memory of an artist and patroness of the arts, Nellie Gail Moulton. Within this structure are the departments of Art, Communications, and Theatre/Dance as well as the Guggenheim Gallery and Waltmar Theatre.

Chapman College Fine Arts Complex, Moulton Hall, Orange, California

Architectural rendering for Moulton Hall, Chapman College, Orange, California. Completed in 1975 (2 floors, 44,592 sq.ft.), this building is named in memory of an artist and patroness of the arts, Nellie Gail Moulton. Within this structure are the departments of Art, Communications, and Theatre/Dance as well as the Guggenheim Gallery and Waltmar Theatre.

Architectural drawing of Moulton Hall, Chapman College, Orange, California

Architectural drawing of Moulton Hall, Orange, California. Completed in 1975 (2 floors, 44,592 sq.ft.), this building is named in memory of an artist and patroness of the arts, Nellie Gail Moulton. Within this structure are the departments of Art, Communications, and Theatre/Dance as well as the Guggenheim Gallery and Waltmar Theatre.

Overview drawing of Moulton Hall, Chapman College, Orange, California

Architectural drawing showing Moulton Hall, Orange, California. Completed in 1975 and housing the departments of Art, Communications, and Theatre/Dance as well as the Guggenheim Gallery and Waltmar Theatre.

Professor Kurt Bergel speaking at the dedication for Moulton Hall, Chapman College, Orange, California

Professor Kurt Bergel speaking at the dedication for Moulton Hall, Chapman College, Orange, California,1975. This building is named in memory of an artist and patroness of the arts, Nellie Gail Moulton. Within this structure are the departments of Art, Communications, and Theatre/Dance as well as the Guggenheim Gallery and Waltmar Theatre. Waltmar Theatre was a gift from the late Walter and Margaret Schmid.

Architectural model of Moulton Hall Fine Arts Complex, Chapman College, Orange, California

Architectural model of Moulton Hall Fine Arts Complex, Chapman College, Orange, California. Completed in 1975 (2 floors, 44,592 sq.ft.), this building is named in memory of an artist and patroness of the arts, Nellie Gail Moulton. Within this structure are the departments of Art, Communications, and Theatre/Dance as well as the Guggenheim Gallery and Waltmar Theatre. Model photographed by Rene Laursen, Santa Ana, California.