Näönhuollon toimintamallin kehittäminen lyhytaikaishoitoon

Tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää näönhuollon toimintamalli ikääntyneiden lyhytaikaishoitoon. Toimintamallin tavoitteena oli parantaa toiminnallista näköä arjessa selviytymisen tueksi. Lähtökohtana oli havaitsemattomien näönheikkouksien löytäminen ja erityistä huomiota kiinnitettiin asiakaslähtöisyyteen sekä kokonaisvaltaiseen näönhuollon tarpeen arviointiin. Mallia kehiteltiin optometristien ja hoitajien yhteistyönä, sovellettiin käytäntöön ja arvioitiin sen aikaansaamia vaikutuksia. Tutkimuksen kohderyhmä ja toimintaympäristö: Kohderyhmänä olivat lyhytaikaishoitoon saapuvat ikääntyneet asiakkaat. Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lyhytaikaista kuntouttavaa hoitojaksoa, jonka jälkeen ikääntynyt palaa kotiin. Menetelmä: Kehittämistutkimuksen lähestymistapana oli kehittävä työntutkimus. Lähtötilanteen aineisto kerättiin haastattelemalla hoitajia (n=6), jonka lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulokset olivat lähtökohtana toimintamallin suunnittelulle. Näönhuollon ristiriitoihin kehitettiin toimintatapoja ja välineitä, joita toteutettiin ja analysoitiin. Lopputuloksena oli hoitajien ja optometristien yhteistyönä toteutettava näönhuollon toimintamalli, jota pilotoitiin neljän viikon ajan. Pilotointijakson aineisto kerättiin dokumentoimalla asiakastapaukset ja alkuhaastattelut, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset: Lähtötilanteessa lyhytaikaishoidon asiakkaiden näönarviointi perustui haastatteluun ja hoitajan havaintoihin ja näön ongelmat asiakas hoiti hoitojakson jälkeen. Kehitetyn mallin jälkeen hoitajat selvittivät ikääntyneiden toiminnallista näköä mittaamalla ja strukturoidulla haastattelulla. Pilotointijakson aikana optometristi teki tarvittaessa näön tutkimuksen (n=17). Näistä asiakkaista kolme kokivat toiminnallisen näön parantuneen näönkäytön ohjeistuksen jälkeen ja yhden näkömukavuus parani. Neljä asiakasta varasi silmälääkärinajan, joista yksi sai lähetteen kaihileikkaukseen. Optometristi ohjeisti näköön liittyvissä asioissa ja teki apuvälineiden huollon tarvittaessa. Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet: Tämä tutkimus tuotti näönhuollon toimintamallin optometristien ja hoitajien väliseen yhteistyöhön. Malli vaikutti hoitamattomiin näönheikkouksiin vähentävästi ja toimintakykyä lisäävästi. Yhteiskehittely ja -toiminta terveyden edistämiseksi näön osalta lisäsivät hoitajien ja optometristien asiantuntemusta gerontologisessa näönhuollossa. Toimintamallin laajentaminen pitkäaikaishoitoon ja yhteistyöhön silmälääkärin kanssa vahvistaisivat ikääntyneen palvelutarpeeseen vastaamista.

CityCabin itsekantavan hiilikuitukorin valmistus

Tässä insinöörityössä käydään läpi Stadiassa syksyllä 2006 valmistuneen konsepti-auto CityCabin itsekantavan hiilikuitukorin suunnittelu- ja valmistusprosessi. CityCabin itsekantava hiilikuitukori koostuu viidestä osasta. Eri osat on valmistettu Sprint CBS hiiilikuidusta ja niiden liitoksissa on käytetty liima- ja pulttiliitoksia sekä laminointia. CityCabin itsekantava hiilikuitukori on suunniteltu käyttämällä Catia-mallinnusohjelmistoa ja Algor-lujuuslaskentaohjelmistoa. Itsekantava hiilikuitukori on suunniteltu kolariturvalliseksi nykystandardien mukaan.Työn tavoitteena oli hiilikuitukorin valmistuksen valmistuskustannuksien pienentäminen, käsinlaminoinnin vähentäminen, uuteen valmistusmenetelmään tutustuminen, valmistettavien kappaleiden tasainen laatu sekä aikataulussa pysyminen. Tässä opinnäytetyössä painopiste on enemmän hiilikuituosien valmistuksessa ja korin kasaamisessa. Eri työvaiheet on käyty hyvin tarkasti läpi. Työn tuloksena syntyi CityCabin itsekantava hiilikuitukori, joka on valmistettu komposiittialan uusimpia valmistusmenetelmiä hyödyntäen. Hiilikuitukori pysyi annetuissa toleransseissa ja se täytti sille asetetut vaatimukset. Sprint-hiilikuidun valmistus tekniikoista saatiin paljon uutta hyödyllistä tietoa, mutta on tehtävä vielä paljon kokeita ennen kuin tästä uudesta materiaalista saadaan kaikki hyöty irti.

Tietoverkon valvonta SNMP-protokollan avulla

Tietoverkkojen valvontajärjestelmiä on nykyään käytössä monissa eri verkkoympäristöissä. Näissä verkoissa käytetään useiden laitevalmistajien tuotteita, joita täytyy pystyä valvomaan. Tähän tarkoitukseen on kehitetty verkonhallintaprotokolla SNMP (Simple Network Management Protocol). Tässä työssä valvontaprotokollaa on tarkoitus soveltaa tietoverkkojen valvontaan. Tämä insinöörityö tehtiin osana Netcontrol Oy:n tuotekehitystä. Työn päätavoitteena oli kehittää toimiva ratkaisu verkonvalvontaan. Työssä tutkittiin myös verkonvalvonnan toteuttamista SNMP-protokollan avulla sekä eri verkonvalvonnan toteutusmalleja. Työn teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Teoriaosuudessa käydään läpi verkonvalvonnan taustoja, SNMP-protokollan eri versioiden ominaisuuksia ja tietokantojen rakennetta. Työn loppuosassa kerrotaan Windows-käyttöjärjestelmän SNMP-ohjelmista sekä avoimen lähdekoodin Net-SNMP-ohjelmasta. Lisäksi käydään läpi näiden ohjelmien käyttöönotto. Lopussa kerrotaan myös testijärjestelmän tuloksista yleisluontoisesti. Työ osoittaa, että SNMP:n avulla pystytään suorittamaan kattavaa verkonvalvontaa. SNMP:n toiminnallisuus saadaan aikaan työssä esitetyillä ohjelmistoilla eri tietoverkon laitteisiin. Laitteiden valvontaa pystytään suorittamaan SNMP-hallintaohjelmalla. Näiden ohjelmistojen avulla saadaan aikaan toimiva päästä päähän -ratkaisu verkonvalvontaan. Tarkemmat kuvaukset testijärjestelmistä ja kehitysmahdollisuuksista on sisällytetty liitteeseen, joka on luottamuksellinen.

Suomalaisen muotisuunnittelun managerointi

Tämän kulttuurituotannon opinnäytetyön aiheena on suomalaisen muotisuunnittelun managerointi. Lähtöoletuksemme on, että suomalaisilla muotisuunnittelijoilla olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä parempi asema niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, jos alalle saataisiin liiketoiminta- ja markkinointiosaamista manageroinnin muodossa. Parityönä toteutetun työmme lähtökohtana onkin selvittää, minkälaiselle managerointitoiminnalle vaatetusalalla olisi Suomessa tarvetta. Tavoitteenamme on myös kartoittaa vaatetusalalla vallitsevia käsityksiä muotimanagerin toimenkuvasta sekä selvittää millaisia palveluita muotisuunnittelijat haluaisivat mahdollisesti managerilta ostaa, ja millaisessa muodossa tehdä yhteistyötä managerin kanssa. Tutkimustavoitteet saavuttaaksemme päätimme tutkia muotialalla eri tehtävissä toimivien ammattilaisten sekä vaatesuunnittelun opiskelijoiden käsityksiä manageroinnista. Lisäksi tutkimme muodin managerin tärkeimpiä osaamisalueita, verkostoa, persoonallisuustekijöitä ja koulutusta. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet asiantuntijahaastatteluja sekä kyselytutkimusta Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman opiskelijoille. Aineiston pohjalta hahmottelemme oman määritelmämme muotimanagerin mahdollisesta toimenkuvasta ja tarkastelemme kriittisesti alan mahdollisuuksia maassamme. Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että manageroinnille olisi selkeä tarve suomalaisella vaatetusalalla. Alan ammattilaiset korostavat kuitenkin, ettei pelkästään Suomen kokoisista markkinoista ole riittäväksi kasvualustaksi managerointialalle, vaan he näkevät kansainvälistymisen ja vientiin panostamisen perusteluna muodin manageritarpeelle. Vaikka aihe oli monille opiskelijoille täysin uusi, yllätyimme positiivisesti heidän myönteisestä suhtautumisestaan managerointiin. Tulos luo uskoa siihen, että vaatesuunnittelijat yleisestikin olisivat halukkaita hyödyntämään managerin palveluita. Suuri kynnyskysymys manageroinnin kehittymiselle on kuitenkin rahoituksen puute vaatetusalalla. Muotisuunnittelun managerointi voi kehittyä kannattavaksi toimialaksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Työmme kautta haluamme tuoda esiin uudenlaisen näkökulman kulttuurituottajuuteen, sillä uskomme, että kulttuurituottajan osaamista voisi hyödyntää myös muodin kentällä.

Tänään ostetaan.. vuodet Pera Pirkolana mainonnan ihmemaassa

Tutkimuksen tavoitteena on valottaa tekijöitä, jotka vaikuttivat Pera Pirkolan päätymiseen mainosmusiikin tekijäksi, sekä millaisena hän tänä päivänä näkee uravalintansa ja sen tulevaisuuden näkymät. Tutkimus toteutettiin 11.10.2006 tehdyn teemahaastattelun muodossa, joka sitten kirjoitettiin sanatarkaksi tekstiksi ja analysoitiin käyttäen laadullista sisältöanalyysiä ja järjestettiin teemojen mukaan loogisiksi kokonaisuuksiksi. Kävi ilmi, että haastateltava kokee olevansa täydellisesti itselleen sopivalla alalla, eikä voi kuvitellakaan tekevänsä mitään ainakaan kovin paljon nykyisestä toimenkuvastaan poikkeavaa. Haastateltava kuvaili avoimesti uraansa ja mm. firmansa Hot Spot syntyvaiheita. Kesällä 1985 hän oli ajautunut vappuna perustettuun Radio Cityyn töihin ja päätynyt sitä kautta tekemään radiomainontaa. Aseman yhteyteen perustettu Miracle Sound tarjosi työpaikan tuleviksi vuosiksi ennen Hot Spotin perustamista 1988. Radiomainonta Suomessa syntyi 80-luvun loppupuolella. Alan alku oli villiä aikaa. Kenelläkään ei ollut käsitystä kuinka asioita pitäisi tehdä, yrityksen ja erehdyksen kautta ala kuitenkin vuosien myötä koulutti tekijänsä. Töitä oli alan alkuaikoina vaikka muille jakaa, joten oman yrityksen perustaminen tuntui luonnolliselta jatkolta hyvin alkaneelle uralle Radio Cityssä. Alan liki olemattomat kouluttautumismahdollisuudet Suomessa ovat yksi keskeinen ongelma johon haastateltava toivoisi parannusta. Muita haastattelussa sivuttuja teemoja ovat mm. muusikoiden erilainen rooli kun tehdään musiikkia mainontaan, asiakkaan esittämät mahdolliset referenssiäänitteet haetusta musiikkityylistä ja niiden suhde omaan luovaan työhön - kuinka lähelle uskaltaa mennä sekä haastateltavan työskentelytavat ja niiden kehitys yhdessä yhtiökumppani Pekka Witikan kanssa.

Määräaiaishuollon laadunvalvonta

Tämä insinöörityö on tehty Raskone OY:n Helsingin korjaamolle. Tässä työssä esitellään Helsingin korjaamolle toteutettu laadunvalvontakampanja ja sen tulokset. Työ alkaa teoriaosuudella, jossa kerrotaan lukijalle laadun ominaisuuksista, asiakkaan odotuksista ja niiden vaikutuksesta laatuun, hyvän laadun synnystä sekä huonon laadun syistä ja seurauksista. Teoriaosuuden jälkeen esitellään Raskone OY:n Helsingin korjaamolla toteutettu laadunvalvontakampanja ja sen tulokset. Kampanjan tarkoitus oli saada selville Helsingin korjaamon henkilö- ja pakettiautojen määräaikaishuollon nykytila. Kampanjassa tutkittiin määräaikaishuollon teknistä laatua ja lisämyyntimahdollisuuksia. Huomiota kiinnitettiin yleisimpiin määräaikaishuoltokohteisiin, työn jälkeen ja laskutukseen. Kampanjan aikana löydettiin keskimäärin 2,6 poikkeamaa huollettua autoa kohti. Kampanjan otos oli 50 määräaikaishuollettua ajoneuvoa. Laatupoikkeamia kampanjan aikana löytyi yhteensä 130, ja niitä aiheuttivat huoltamatta jääneet työkohteet, vaihtamatta jääneet varaosat ja siisteys työn jäljessä. Kampanjan aikana tutkittiin myös mahdollisuuksia kehittää varaosamyyntiä siten, että huollettavaan ajoneuvoon saataisiin myytyä kaikki mahdolliset varaosat. Uusia työkohteita etsittiin myös määräaikaishuollon ulkopuolelta. Lisämyyntimahdollisuuksia löytyi lähinnä määräaikaishuoltoon kuuluvista varaosista.

Betoniraudoituksen piirustuksen ohjelmallinen luominen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli uuden toiminnallisuuden lisääminen suureen ERP-järjestelmään. Asiakasyritykselle suunniteltiin ratkaisu, jonka avulla voidaan tulostaa loppukäyttäjälle tekninen piirustus betoniin valettavista raudoituksista. Sovellus luo piirustuksen dynaamisesti käyttäjän antamien mittojen ja parametrien perusteella. Tehtävänanto edellytti myös, että kehikot voivat olla taivutettuina kolmiulotteisesti käyttäjän syötteen määrittämiin muotoihin. Tämä edellytti ratkaisuja lukuisiin trigonometrisiin ja loogisiin ongelmiin. Sovellus suunniteltiin jatkokehityksen kannalta joustavaksi. Ohjelmointi toteutettiin Progress-kielellä, jolla itse ERP-järjestelmä on myös toteutettu. Lopputuloksena on käyttökelpoinen sovellus, joka täyttää asiakasyrityksen tarpeet.

"Otan käyttöön kikka B:n" : osa- toimintamahdollisuuksien itsearviointivälineen soveltuvuus A-klinikan asiakkaiden kotikäynnin tukena

OSA (Occupational Self Assessment) on Inhimillisen toiminnan malliin perustuva asiakkaan toimintamahdollisuuksien itsearviointi. OSA:n teoreettinen perusta muodostuu Inhimillisen toiminnan mallin käsitteistä: tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö. OSA antaa tietoa toiminnallisesta pätevyydestä ja arvoista, mitkä ovat osa toiminnallista identiteettiä. Lomakkeen avulla selviää, kuinka tyytyväinen asiakas on toiminnalliseen pätevyyteensä ja miten asiakas pätevyytensä hahmottaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää neljän tukiasunnossa asuvan A-klinikan asiakkaan avulla, miten OSA-itsearviointiväline sopii käytettäväksi kotikäynnin tukena. Toteutus muodostui asiakkaiden alkutapaamisesta, jossa he täyttivät OSA-itsearviointilomakkeen sekä kotikäynnistä. Kotikäynnillä havainnoitiin kotia ja asiakasta OSA:n tarjoaman tuen avulla sekä keskusteltiin itsearviointilomakkeen aiheista. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä ovat OSA-itsearviointivälineen taustateoriana olevat Inhimillisen toiminnan malli sekä asiakaslähtöinen lähestymistapa. Teoriaosuudessa on avattu käsitteet koti ja kotikäynti sekä päihteet ja päihderiippuvuus. Aineistonkeruumenetelmänä on havainnointi. Havainnot kirjattiin tutkimuspäiväkirjoihin, joiden sisällöt analysoitiin sisällönanalyysillä. OSA toimi hyvänä keskustelun pohjana, jonka avulla pystyttiin keskittymään asiakkaan haasteellisiksi kokemiin asioihin arkielämässään sekä tarkentamaan asiakkaan vastauksia. Täytetty lomake jäsentää havainnointia kotikäynnillä asiakkaan kannalta oleellisiin asioihin. OSA ja kotikäynti antavat kokonaisvaltaisemman kuvan asiakkaan arkielämästä ja kotiympäristöstä. OSA:n soveltaminen kotikäynnillä vaatii paljon keskustelua, koska kaikkia OSA:n väittämissä esiintyviä asioita ei voida havainnoida kotikäynnin aikana. OSA:n ja kotikäynnin tulisi olla osa terapiaprosessia. Toteutuksemme tulosten perusteella voimme todeta OSA- toimintamahdollisuuksien itsearvioinnin käytön kotikäynnin yhteydessä soveltuvan A-klinikan asiakkaille.

Naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten vaikutuksesta elämään ja tuen tarpeesta hoitoprosessin eri vaiheissa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten vaikutuksesta elämään ja tuen tarpeesta hoitoprosessin eri vaiheissa. Työmme on osa ammattikorkeakoulu Stadian ja Sanofi Pasteur MSD:n yhteistyöhanketta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastateltavina oli viisi naista, joilla on ollut kohdunkaulan solumuutoksia. Tutkimuksen analyysissä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuksemme tulosten mukaan kohdunkaulan solumuutokset vaikuttivat naisten tunnetiloihin, fyysisiin tuntemuksiin, parisuhteeseen ja harrastuksiin. Naiset kokivat epätietoisuutta sairaudesta ja sen vakavuudesta. He kokivat myös pelkoa ja epävarmuutta hoidostaan ja tulevaisuudestaan. Haastateltavat kuvasivat tuen tarvetta terveysalan ammattilaisten sekä sosiaalisen verkoston taholta tarvittavan tuen näkökulmasta. Keskeisimpänä tuen tarpeena hoitoprosessin eri vaiheissa tutkimukseen osallistuvat kaipasivat alan ammattilaisilta saatua tietoa diagnoosista, hoidoista ja jatkosuunnitelmista. Haastateltavat toivoivat myös emotionaalista tukea kuten empaattista potilaan kohtelua ja kohtaamista sekä vertaistukea eli mahdollisuutta keskustella vastaavaa kokeneiden naisten kanssa. Haastattelujen perusteella terveydenalan ammattilaisilla on kehittämisen aihetta tiedon antamisessa ja ohjauksessa. Kohdunkaulan solumuutoksista ja niihin liittyvistä hoidoista tulisi laatia naisille selkeäkielinen opas. Hoitajien ja lääkärien työnjaon kehittämistä voisi myös tarkastella kehittämishankkeissa. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, missä tilanteessa tulisi tietoa kohdunkaulan solumuutoksia aiheuttavasta papilloomaviruksesta antaa naisille.

Teemahaastattelu laadullisessa tutkimuksessa

Teemahaastattelua käytetään, kun halutaan selvittää vähän tiedettyjä asioita. Haastattelu sopii tutkimusmenetelmäksi, kun ei tiedetä, millaisia vastauksia tullaan saamaan, ja kun vastaukset perustuvat yksilön omaan kokemukseen. Teemahaastattelussa haastattelu kohdennetaan tiettyihin aihepiireihin, ja ominaista sille on se, että haastateltavilla on kokemuksia samankaltaisista tilanteista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida, miten teemahaastattelua käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullisessa tutkimuksessa. Aineisto kerättiin laadullista tutkimusta käsittelevästä kirjallisuudesta ja analysoimalla kuutta suomalaista hoitotieteellistä teemahaastattelumenetelmällä tehtyä opinnäytetyötä. Analyysi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset kertoivat, että teemahaastatteluun osallistuneiden lukumäärä oli usein pieni, ja tutkimusten tarkoituksena oli kuvata ja arvioida haastateltavien kokemuksia. Eniten käytetty analysointitapa oli induktiivinen sisällönanalyysi. Hoitotieteellisten opinnäytetöiden laadullisuus ja eettisyys noudattelivat pitkälti kirjallisuuteen perustuvia laadullisen tutkimuksen ja eettisyyden kriteereitä. Teemahaastattelu soveltuu hyvin kokemuksen tutkimiseen ja kuvailemiseen. Teemahaastattelumenetelmällä tehty tutkimus voi parhaimmillaan tuottaa yksilön kokemuksen kautta uutta teoriaa käytännön hoitotyön kehittämisen tueksi. Kokemuksen tutkimista tarvitaan, jos hoitotyön laatua halutaan parantaa.

Pandeiro-tekniikkaa perinteisessä sambassa ja uudemmassa populaarimusiikissa

Tavoitteeni opinnäytetyössä on esitellä erilaisia pandeiron soittotyylejä. Perinteisen tavan lisäksi esittelen uudemman tyylin, jota nimitän Suzano-tekniikaksi, joka muodostaa suuren osan työstä. Selvitän myös pandeiron käyttömahdollisuuksia populaarimusiikissa. Lisäksi selvitän tietoa pandeiro -soittimesta muille soittajille, sillä se on vielä varsin vieras soitin Suomessa. Työhöni olen kerännyt erilaista tietoa, mitä olen lukenut, kuullut ja nähnyt. Tieto on siis pääosin jo olemassa ollutta, mutta sen analysoiminen, kokoaminen yhteen ja yleisellä tasolla tietoon saattaminen ja esimerkkien avulla havainnollistaminen tuo mielestäni uutta tietoa pandeiron soitosta. Työni sisältääkin paljon nuottiesimerkkejä. Koska kyseessä on etninen soitin, on tärkeää tutustuttaa lukija myös soittimen rakenteeseen ja alkuperään. Työssä esittelen myös joitain yleisimpiä Koillis-Brasilian rytmejä, sillä brasilialaisessa populaarimusiikissa käytetään paljon elementtejä vanhoista ja perinteisistä rytmeistä. Tähän osioon olen valinnut sekä rumpusettityylisiä komppeja että lyömäsoitinfunktiossa olevia rytmejä, joilla täydennetään komppipohjaa. Työssä on myös mukana joitain ajatuksia pandeiron harjoitteluun. Olen suunnitellut harjoituksia pandeirolle käyttäen apuna tavallisia rumpukirjoja. Työhöni olen liittänyt DVD-levyn havainnollistamaan esimerkkejä, sillä pelkän kuulokuvan perusteella asiaan perehtymättömän on mahdotonta tietää, miten rytmit on soitettu.

Leikki-ikäisen lapsen haastattelun erityispiirteet : osa 1 : Miten haastatella lasta? osa 2 : Artikkeli Terveydenhoitaja-lehteen

Leikki-ikäisen lapsen haastattelu on osa hoitotyötä monilla vastaanotoilla ja osastoilla. Aihetta on kuitenkin toistaiseksi tutkittu vain vähän. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa leikki-ikäisen lapsen haastattelun erityispiirteitä uusimmista kansainvälisistä tutkimuksista. Aineisto koostui kymmenestä käyttäytymistieteen ja kielitieteen artikkelista vuosilta 1999-2006. Työssä käytettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen ja induktiivista sisällön analyysiä. Aineiston perusteella leikki-ikäisen lapsen haastattelussa suositellaan käytettäväksi avoimia, lyhyitä, neutraaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Kun lapsi tulee toimeen haastattelijan kanssa ja tuntee yksityisyyttään kunnioitettavan, lisääntyy lapsen vapautuneisuus haastattelussa. Lapsi vastaa herkemmin alle 5-vuotiaana tietyllä tavalla, kuten kyllä-vastauksella, kaikkiin kysymyksiin. Kertomuskonteksti helpottaa 4-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten vertauskuvien ymmärtämistä. Lapsi pystyy kertomaan omista tuntemuksistaan, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus eli haastattelija osallistuu haastatteluun niin vähän kuin mahdollista ja lapselle annetaan mahdollisuus vastata kysymyksiin omin sanoin. Tulokset olivat yhteneviä aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että leikki-ikäinen lapsi pystyy tuottamaan luotettavaa tietoa haastattelussa. Haastattelija voi edistää tätä huomioimalla leikki-ikäisen lapsen haastattelun erityispiirteet. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan lasten laadullisen, avoimen haastattelun tutkimista ja haastattelussa käytettävien toiminnallisten menetelmien tutkimista.

Iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö : katsaus tutkimustietoon

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata hoitotieteelliseen tutkimustietoon perustuen: Mitä on kuntoutumista edistävä hoitotyö iäkkään potilaan ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja mitkä asiat edistävät ja estävät sitä. Opinnäytetyömme on osa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaaloiden ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteistyöprojektia, jonka aiheena on kuntoutumista ja selviytymistä edistävän hoitotyön kehittäminen. Opinnäytetyömme aineiston muodostivat 15 hoitotieteellistä empiiristä tutkimusartikkelia. Aineisto löytyi Medic- ja Ovid- tietokannoista. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Analyysin tuloksena aineistosta nimettiin potilaan näkökulmasta neljä pääluokkaa: Potilaan voimavarat kuntoutumisessa, potilaan saama kannustus, potilaan huomioon ottaminen ja tiedon saaminen. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta pääluokat olivat: Moniammatillinen yhteistyö kuntoutumista edistävässä hoitotyössä, hoitohenkilökunnan asennoituminen, kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteellisuus, potilaan ohjaaminen kuntoutumisessa ja omaisten ohjaaminen. Tulokset osoittivat, että potilaan fyysisen toimintakyvyn palautuminen akuuttisairauksien jälkeen oli tärkeää, koska se vähensi ennenaikaisen laitoshoitoon joutumisen riskiä. Kuntoutumiseen vaikuttivat edistävästi ja ehkäisevästi vanhuksen sisäiset ja fyysiset voimavarat, itsenäisyyden tunne, motivaatio, hoitajan antama huomio, tiedon saaminen, kuntoutumisjakson pituus, kiireen kokeminen sekä fyysiset ja psyykkiset olosuhteet. Hoitohenkilökunnan kohdalla tulokset osoittivat, että he ymmärsivät kuntoutumista edistävän hoitotyön tärkeyden ja he työskentelivät kuntoutumista edistävästi, mutta kaikki hoitajat eivät toteuttaneet yhtä aktiivisesti kuntoutusta edistävää työotetta. Asennoituminen iäkkääseen potilaaseen ja potilaan omaisiin oli pääosin myönteistä. Hoitotyö oli tavoitteellista ja omaa työtä arvioitiin. Fysioterapian kanssa tehtävä yhteistyö koettiin tärkeäksi. Kuntoutumista edistävä hoitotyö on tärkeä osa-alue hoitotyössä. Vielä tarvitaan kuitenkin tarkennusta siihen, miten hoitohenkilökunta saadaan kokonaisvaltaisesti työskentelemään kuntoutumista edistävästi ja miten potilaat ymmärtävät kaiken hoitotyön tähtäävän heidän voimavarojensa parantamiseen.

Uusi Mazda2 ja lehdistö

Tämä insinöörityö on tehty Inchcape Motors Finland Oy:lle. Se on useassa maassa toimiva autoalan yritys ja toimii Suomessa muun muassa Mazda-autojen maahantuojana. Työssä selvitetään, miten suomalainen lehdistö on ottanut uuden Mazdan B-segmentin mallin Mazda2:n vastaan ja miten auton liittyvä tiedottaminen on onnistunut. Mazda2 on edistyksellinen auto, koska sen paino on laskenut edelliseen malliin verrattuna. Uudessa mallissa on myös kiinnitetty erityistä huomiota erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten kulutukseen ja päästöihin. Ensimmäiseksi työssä tutkitaan uudesta mallista julkaistut tiedotteet ja referoidaan ne. Tämän jälkeen tutkitaan ja referoidaan puolen vuoden ajalta lehdistön kirjoittamat artikkelit. Artikkeleita myös tutkitaan siitä näkökulmasta, onko tiedotteissa ja lanseerauksessa kerrottu haluttu viesti mennyt läpi. Työn lopputuloksena saatiin kattava kuvaus siitä, mihin asioihin lehdistö on kiinnittänyt huomiota ja mitä asioita tiedottamisessa voisi jatkossa parantaa. Tiedottamisen merkitys markkinoinnissa on erittäin suuri ja niillä saatu huomio on edullista esimerkiksi mainontaan verrattuna.

SMS:n käyttö Ilmatieteen laitoksen perusohjelmien asennuksessa

Tämä insinöörityö tehtiin Ilmatieteen laitoksen Tietohallintopalvelut-yksikölle. Työssä tutustuttiin Microsoftin Systems Management Server (SMS) -järjestelmään. SMS-järjestelmä on organisaation järjestelmänvalvontaan tarkoitettu ohjelmisto, jolla pystytään keskittämään erilaisia järjestelmänvalvontaan liittyviä tehtäviä. Aluksi työssä kerrotaan SMS-järjestelmästä yleisesti ja sen sisältämistä toiminnoista, joista tärkeimmät ovat raportointi, ohjelmisto- ja laitteistoinventointi, ohjelmistojakelu, etätyökalut, kyselyt, kokoelmat sekä ohjelmistojen käytön seuranta. Työn käytännön osuudessa perehdyttiin tarkemmin ohjelmistojakeluun. Ensin SMS:llä tehtiin Ilmatieteen laitoksen perusohjelmista ohjelmapaketit asennustiedostojen avulla. Pakettien toimivuutta testattiin työtä varten asennettuun testikoneeseen. Pakettien tekoa sekä jatkovaiheita havainnollistetaan kuvaruutukaappauksin. Tavoitteena työssä oli tutustua yleisesti SMS-järjestelmään ja tehdä Ilmatieteen laitoksen perusohjelmista toimivat asennuspaketit, joita voitaisiin käyttää jatkossakin hyödyksi.