Prepositionsbruk på olika färdighetsnivåer i svenska

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ruotsin prepositioiden käyttöä suomen-kielisten oppijakielessä. Ennen kaikkea olen kiinnostunut selvittämään, esiintyykö prepositioiden käytössä eroja eri taitotasojen välillä. Tarkemmin sanottuna tutkin, mitä eri prepositioita oppijat käyttävät ja millaisissa funktioissa. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä prepositiot vaikuttavat olen oppijoille vaikeimpia ja mitkä taas helpoimpia. Tutkin myös sitä, millaiset kontekstit todennäköisimmin ennustavat prepositioiden oikeaoppista käyttöä ja mitkä taas helposti johtavat virheisiin. Virheiden osalta tarkastelen, millaiset virheet näyttäisivät olevan suomenkielisille oppijoilla tyypillisiä. Materiaalini on osa laajempaa tutkimusmateriaalia Topling-nimisestä projektista. Materiaali koostuu lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamasta 137 aineesta, kertomuksista ja mielipideteksteistä, jotka kaikki on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoskaalan mukaan. Tutkittavat aineet sijoittuvat taitotasoille A1, A2, B1 ja B2. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa kvantitatiivisia, mutta myös kvalitatiivisia menetelmiä on hyödynnetty määrällisen analyysin tukena. Ei-normatiivinen analyysi osoittaa, että kolme selvästi yleisintä prepositiota oppijakielessä ovat i, till ja på tässä järjestyksessä. Muita tavallisia prepositioita ovat för, med, av, om ja från. Alimmilla taitotasoilla esiintyy lähes yksinomaan vain kahdeksaa tavallisinta prepositiota, kun taas ylemmillä taitotasoilla esiintyy runsaasti myös muita prepositioita. Tavallisin funktio prepositiolausekkeelle on paikanadverbiaalit, joiden osuus kaikista funktioita kuitenkin laskee alimmalta taitotasolta ylimmälle. Päinvastainen kehityssuunta pätee ”muihin funktioihin”, joiden osuus lisääntyy alimmalta tasolta ylimmälle. Kaiken kaikkiaan prepositioiden käyttö eri funktioissa näyttää kehittyvän konkreettisista funktioista abstraktimpiin funktioihin. Normatiivisesta analyysistä käy ilmi, että taitotaso korreloi voimakkaasti prepositioiden käytön oikeellisuuden kanssa sekä ei-obligatorisissa että obligatorisissa konteksteissa. Keskimäärin parhaiten osataan prepositiot med, av ja från, kun taas eniten vaikeuksia tuottaa prepositio på. Eri funktioista parhaiten hallitaan paikanilmaukset sekä ”muut funktiot”. Ylivoimaisesti eniten vaikeuksia kaikilla taitotasoille tuottaa preposition valinta. Erityisen vaikeaa oppijoille on valita prepositioiden i ja på välillä, kun kyse on ajan- ja paikanilmauksista. Ylimääräisiä prepositioita esiintyy lähinnä tietyissä paikanilmauksissa. Preposition poisjättöä taas tavataan prepositioverbien yhteydessä. Kaikkien tutkimuskysymysten osalta suurimmat taitotasojen väliset erot esiintyvät tasojen A2 ja B1 välillä.

A new allele of peptidase-B in cattle

Electrophoretic analyses of peptidase-B were carried out on red cell hemolysates from Holstein, Mantiqueira and Gyr cattle, using cornstarch, known in Brazil as Penetrose-30. We describe a new peptidase-B allele, denoted Pep-B1, in Mantiqueira cattle, belonging to the Bos taurus group, which are the result of a cross of native cattle of Portuguese origin introduced in Brazil during colonial times (16th century) with Holstein and Caracu cattle. The genetic control of peptidase-B was determined by typing parents and progeny segregating for all three alleles, confirming that peptidase B is controlled by a single autosomal locus with three codominant alleles, denoted Pep-B1, Pep-B2 and Pep-B3 The use of the citrate-phosphate buffer system, at pH 5.9, on 14% gel, under the electrophoretic conditions standardized in this study permitted good visualization of all peptidase-B variants.

”Kielestä kiinni”. Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaista vaihtelua esiintyy maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa peruskoulun kuudennella luokalla. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, minkälainen yhteys taustamuuttujilla (sukupuoli, äidinkieli, maahantuloikä, maahantulon syy, maassaoloaika ja vanhempien koulutausta) ja opetusjärjestelyillä, kuten perusopetukseen valmistavalla opetuksella, suomi toisena kielenä -opetuksella ja oman äidinkielen opetuksella, on suomen kielen taidon tasoon. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaan käyttämän kielen (suomen kieli ja äidinkieli) yhteyttä suomen kielen taidon tasoon. Tutkimusmetodina toimi mixed methods -tutkimus, ja tutkimuksen lähestymistapoja olivat kvantitatiivinen survey-tutkimus ja kvalitatiivinen sisällön analyysi. Tutkimukseen osallistui 219 maahanmuuttajaoppilasta 20:stä Turun koulusta. Tutkimusaineisto kerättiin Turun erityisopettajien ja suomi toisena kielenä -opettajien laatiman kielitestipaketin avulla. Oppilaan suullista ja kirjallista tuottamista arvioivat lasta opettavat opettajat eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasojen kriteereitä käyttäen. Oppilaat arvioivat omaa äidinkielen ja suomen kielen taitoaan. Lisäksi oppilaat ja vanhemmat täyttivät tutkijan laatimat taustatietolomakkeet. Kielitestien tulosten mukaan oppilaista yli puolella oli tyydyttävä suomen kielen taito. Kaikista neljästä kielellisestä osiosta maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät parhaiten rakennekokeessa ja sanelussa, kun taas kuullun ja luetun ymmärtämisen tulokset olivat heikompia. Opettajien arviointien perusteella oppilaiden suulliset taidot vastasivat keskimäärin itsenäisen kielenkäyttäjän osaajan tasoa (B2) ja kirjoittamistaidot kynnystasoa (B1). Oppilaiden suomi toisena kielenä -arvosanan keskiarvo oli 7,26. Suomessa asumisen kestolla, maahantulon syyllä, äidinkielellä, maahantuloiällä, ja vanhempien koulutaustaustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys suomen kielen taidon tasoon. Mitä kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mitä nuorempina he olivat tulleet Suomeen, sitä paremmin he menestyivät kielitesteissä. Paluumuuttajat menestyivät kielitaitotehtävissä kaikkein parhaiten ja pakolaiset heikoiten. Somalinkieliset erottuivat muista kieliryhmän edustajista heikoimpina suomen kielen taidon tasoltaan. Venäjänkieliset ja vietnaminkieliset saavuttivat parhaat tulokset kaikissa mittareissa. Erityisesti äidin korkeampi koulutustaso oli yhteydessä oppilaiden korkeampaan suomen kielen taidon tasoon. Oppilaat arvioivat suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Parhaiten eri mittareissa menestyivät oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet perusopetukseen valmistavaan opetukseen eivätkä erilliseen suomi toisena kielenä -opetukseen. Omaa äidinkieltään enemmän opiskelleet menestyivät kielitaitotehtävissä paremmin kuin vähän aikaa omaa äidinkieltään opiskelleet, mutta yhtä hyvin kuin ne, jotka eivät olleet opiskelleet omaa äidinkieltään lainkaan. Oppilaat, jotka puhuivat kaveriensa kanssa sekä omaa äidinkieltään että suomen kieltä, osoittautuivat kielitaidon tasoltaan paremmiksi kielitesteissä ja opettajien arvioinneissa.

Molecular biology of the kallikrein-kinin system: from structure to function

The participation of the kallikrein-kinin system, comprising the serine proteases kallikreins, the protein substrates kininogens and the effective peptides kinins, in some pathological processes like hypertension and cardiovascular diseases is still a matter of controversy. The use of different experimental set-ups in concert with the development of potent and specific inhibitors and antagonists for the system has highlighted its importance but the results still lack conclusivity. Over the last few years, transgenic and gene-targeting technologies associated with molecular biology tools have provided specific information about the elusive role of the kallikrein-kinin system in the control of blood pressure and electrolyte homeostasis. cDNA and genomic sequences for kinin receptors B2 and B1 from different species were isolated and shown to encode G-protein-coupled receptors and the structure and pharmacology of the receptors were characterized. Transgenic animals expressing an overactive kallikrein-kinin system were established to study the cardiovascular effects of these alterations and the results of these investigations further corroborate the importance of this system in the maintenance of normal blood pressure. Knockout animals for B2 and B1 receptors are available and their analysis also points to the role of these receptors in cardiovascular regulation and inflammatory processes. In this paper the most recent and relevant genetic animal models developed for the study of the kallikrein-kinin system are reviewed, and the advances they brought to the understanding of the biological role of this system are discussed.

Role of non-nitric oxide non-prostaglandin endothelium-derived relaxing factor(s) in bradykinin vasodilation

The most conspicuous effect of bradykinin following its administration into the systemic circulation is a transient hypotension due to vasodilation. In the present study most of the available evidence regarding the mechanisms involved in bradykinin-induced arterial vasodilation is reviewed. It has become firmly established that in most species vasodilation in response to bradykinin is mediated by the release of endothelial relaxing factors following the activation of B2-receptors. Although in some cases the action of bradykinin is entirely mediated by the endothelial release of nitric oxide (NO) and/or prostacyclin (PGI2), a large amount of evidence has been accumulated during the last 10 years indicating that a non-NO/PGI2 factor accounts for bradykinin-induced vasodilation in a wide variety of perfused vascular beds and isolated small arteries from several species including humans. Since the effect of the non-NO/PGI2 endothelium-derived relaxing factor is practically abolished by disrupting the K+ electrochemical gradient together with the fact that bradykinin causes endothelium-dependent hyperpolarization of vascular smooth muscle cells, the action of such factor has been attributed to the opening of K+ channels in these cells. The pharmacological characteristics of these channels are not uniform among the different blood vessels in which they have been examined. Although there is some evidence indicating a role for KCa or KV channels, our findings in the mesenteric bed together with other reports indicate that the K+ channels involved do not correspond exactly to any of those already described. In addition, the chemical identity of such hyperpolarizing factor is still a matter of controversy. The postulated main contenders are epoxyeicosatrienoic acids or endocannabinoid agonists for the CB1-receptors. Based on the available reports and on data from our laboratory in the rat mesenteric bed, we conclude that the NO/PGI2-independent endothelium-dependent vasodilation induced by BK is unlikely to involve a cytochrome P450 arachidonic acid metabolite or an endocannabinoid agonist.

New families of highly efficient, halogen-free flame retardants for polypropylene (PP)

The driving forces for current research of flame retardants are increased fire safety in combination with flame retardant formulations that fulfill the criteria of sustainable production and products. In recent years, important questions about the environmental safety of antimony, and in particular, brominated flame retardants have been raised. As a consequence of this, the current doctoral thesis work describes efforts to develop new halogen-free flame retardants that are based on various radical generators and phosphorous compounds. The investigation was first focused on compounds that are capable of generating alkyl radicals in order to study their role on flame retardancy of polypropylene. The family of azoalkanes was selected as the cleanest and most convenient source of free alkyl radicals. Therefore, a number of symmetrical and unsymmetrical azoalkanes of the general formula R-N=N-R’ were prepared. The experimental results show that in the series of different sized azocycloalkanes the flame retardant efficacy decreased in the following order: R = R´= cyclohexyl > cyclopentyl > cyclobutyl > cyclooctanyl > cyclododecanyl. However, in the series of aliphatic azoalkanes compounds, the efficacy decreased as followed: R = R´= n-alkyl > tert-butyl > tert-octyl. The most striking difference in flame retardant efficacy was observed in thick polypropylene plaques of 1 mm, e.g. azocyclohexane (AZO) had a much better flame retardant performance than did the commercial reference FR (Flamestab® NOR116) in thick PP sections. In addition, some of the prepared azoalkane flame retardants e.g. 4’4- bis(cyclohexylazocyclohexyl) methane (BISAZO) exhibited non-burning dripping behavior. Extrusion coating experiments of flame retarded low density polyethylene (LDPE) onto a standard machine finished Kraft paper were carried out in order to investigate the potential of azoalkanes in multilayer facings. The results show that azocyclohexane (AZO) and 4’4-bis (cyclohexylazocyclohexyl) methane (BISAZO) can significantly improve the flame retardant properties of low density polyethylene coated paper already at 0.5 wt.% loadings, provided that the maximum extrusion temperature of 260 oC is not exceeded and coating weight is kept low at 13 g/m2. In addition, various triazene-based flame retardants (RN1=N2-N3R’R’’) were prepared. For example, polypropylene samples containing a very low concentration of only 0.5 wt.% of bis- 4’4’-(3’3’-dimethyltriazene) diphenyl ether and other triazenes passed the DIN 4102-1 test with B2 classification. It is noteworthy that no burning dripping could be detected and the average burning times were very short with exceptionally low weight losses. Therefore, triazene compounds constitute a new and interesting family of radical generators for flame retarding of polymeric materials. The high flame retardant potential of triazenes can be attributed to their ability to generate various types of radicals during their thermal decomposition. According to thermogravimetric analysis/Fourier transform infrared spectroscopy/MS analysis, triazene units are homolytically cleaved into various aminyl, resonance-stabilized aryl radicals, and different CH fragments with simultaneous evolution of elemental nitrogen. Furthermore, the potential of thirteen aliphatic, aromatic, thiuram and heterocyclic substituted organic disulfide derivatives of the general formula R-S-S-R’ as a new group of halogen-free flame retardants for polypropylene films have been investigated. According to the DIN 4102- 1 standard ignitibility test, for the first time it has been demonstrated that many of the disulfides alone can effectively provide flame retardancy and self-extinguishing properties to polypropylene films at already very low concentrations of 0.5 wt.%. For the disulfide family, the highest FR activity was recorded for 5’5’-dithiobis (2-nitrobenzoic acid). Very low values for burning length (53 mm) and burning time (10 s) reflect significantly increased fire retardant performance of this disulfide compared to other compounds in this series as well as to Flamestab® NOR116. Finally, two new, phosphorus-based flame retardants were synthesized: P’P-diphenyl phosphinic hydrazide (PAH) and melamine phenyl phosphonate (MPhP). The DIN 4102-1 test and the more stringent UL94 vertical burning test (UL94 V) were used to assess the formulations ability to extinguish a flame once ignited. A very strong synergistic effect with azoalkanes was found, i.e. in combination with these radical generators even UL94 V0 rate could be obtained.

Regulation of the kinin receptors after induction of myocardial infarction: a mini-review

It is well known that the responses to vasoactive kinin peptides are mediated through the activation of two receptors termed bradykinin receptor B1 (B1R) and B2 (B2R). The physiologically prominent B2R subtype has certainly been the subject of more intensive efforts in structure-function studies and physiological investigations. However, the B1R activated by a class of kinin metabolites has emerged as an important subject of investigation within the study of the kallikrein-kinin system (KKS). Its inducible character under stress and tissue injury is therefore a field of major interest. Although the KKS has been associated with cardiovascular regulation since its discovery at the beginning of the last century, less is known about the B1R and B2R regulation in cardiovascular diseases like hypertension, myocardial infarction (MI) and their complications. This mini-review will summarize our findings on B1R and B2R regulation after induction of MI using a rat model. We will develop the hypothesis that differences in the expression of these receptors may be associated with a dual pathway of the KKS in the complex mechanisms of myocardial remodeling.

Biflavonoids inhibit the production of aflatoxin by Aspergillus flavus

The biflavonoids 6,6"-bigenkwanin, amenthoflavone, 7,7"-dimethoxyagastisflavone and tetradimethoxybigenkwanin isolated from Ouratea species were tested for inhibitory activity on Aspergillus flavus cultures. Suspensions of Aspergillus flavus spores were inoculated into 50 ml of YES medium at different biflavonoid concentrations: 5 and 10 µg/ml for 6,6"-bigenkwanin, amenthoflavone and 7,7"-dimethoxyagastisflavone, and 5, 10, 15 and 20 µg/ml for tetradimethoxybigenkwanin. The four biflavonoids showed inhibitory activity on aflatoxin B1 and B2 production (P<0.001), but did not inhibit fungal growth at the concentration tested (P>0.05). These results show that biflavonoids can be used for the development of agents to control aflatoxin production.