Tombstones of Frederike Benjamin nee Salamon and her husband David Benjamin; Strangriede Cemetery (R 84.6 and R 84.7); Hannover Cemeteries; Tombs

Digital Image

Fabrication and characterization of RF plasma polymerized thin films from 3,7-dimethyl-1,6-octadien-3-ol for electronic and biomaterial applications

Poly(linalool) thin films were fabricated using RF plasma polymerisation. All films were found to be smooth, defect-free surfaces with average roughness of 0.44 nm. The FTIR analysis of the polymer showed a notable reduction in –OH moiety and complete dissociation of C=C unsaturation compared to the monomer, and presence of a ketone band absent from the spectrum of the monomer. Poly(linalool) were characterised by chain branching and a large quantity of short polymer chains. Films were optically transparent, with refractive index and extinction coefficient of 1.55 and 0.001 (at 500 nm) respectively, indicating a potential application as an encapsulating (protective) coating for circuit boards. The optical band gap was calculated to be 2.82 eV, which is in the semiconducting energy gap region.

A genome-wide linkage scan provides evidence for both new and previously reported loci influencing common migraine

Latent class analysis was performed on migraine symptom data collected in a Dutch population sample (N = 12,210, 59% female) in order to obtain empirical groupings of individuals suffering from symptoms of migraine headache. Based on these heritable groupings (h(2) = 0.49, 95% CI: 0.41-0.57) individuals were classified as affected (migrainous headache) or unaffected. Genome-wide linkage analysis was performed using genotype data from 105 families with at least 2 affected siblings. In addition to this primary phenotype, linkage analyses were performed for the individual migraine symptoms. Significance levels, corrected for the analysis of multiple traits, were determined empirically via a novel simulation approach. Suggestive linkage for migrainous headache was found on chromosomes 1 (LOD = 1.63; pointwise P = 0.0031), 13 (LOD = 1.63; P = 0.0031), and 20 (LOD = 1.85; P = 0.0018). Interestingly, the chromosome 1 peak was located close to the ATP1A2 gene, associated with familial hemiplegic migraine type 2 (FHM2). Individual symptom analysis produced a LOD score of 1.97 (P = 0.0013) on chromosome 5 (photo/phonophobia), a LOD score of 2.13 (P = 0.0009) on chromosome 10 (moderate/severe pain intensity) and a near significant LOD score of 3.31 (P = 0.00005) on chromosome 13 (pulsating headache). These peaks were all located near regions previously reported in migraine linkage studies. Our results provide important replication and support for the presence of migraine susceptibility genes within these regions, and further support the utility of an LCA-based phenotyping approach and analysis of individual symptoms in migraine genetic research. Additionally, our novel "2-step" analysis and simulation approach provides a powerful means to investigate linkage to individual trait components.

Susceptibility variants for male-pattern baldness on chromosome 20p11

We carried out a genome-wide association study in 296 individuals with male-pattern baldness (androgenetic alopecia) and 347 controls. We then investigated the 30 best SNPs in an independent replication sample and found highly significant association for five SNPs on chromosome 20p11 (rs2180439 combined P = 2.7 x 10(-15)). No interaction was detected with the X-chromosomal androgen receptor locus, suggesting that the 20p11 locus has a role in a yet-to-be-identified androgen-independent pathway.

Proinflammatory cytokines regulate cementogenic differentiation of periodontal ligament cells by Wnt/Ca2+ signaling pathway

Periodontal inflammation can inhibit cell differentiation of periodontal ligament cells (PDLCs), resulting in decreased bone/cementum regeneration ability. The Wnt signaling pathway, including canonical Wnt/β-catenin signaling and noncanonical Wnt/Ca2+ signaling, plays essential roles in cell proliferation and differentiation during tooth development. However, little is still known whether noncanonical Wnt/Ca2+ signaling cascade could regulate cementogenic/osteogenic differentiation capability of PDLCs within an inflammatory environment. Therefore, in this study, human PDLCs (hPDLCs) and their cementogenic differentiation potential were investigated in the presence of cytokines. The data demonstrated that both cytokines interleukin-6 (IL-6) and tumor necrosis factor alpha (TNF-α) inhibited cell proliferation, relative alkaline phosphatase activity, bone/cementum-related gene/protein expression, and canonical Wnt pathway-related gene/protein expression in hPDLCs. Interestingly, both cytokines upregulated the noncanonical Wnt/Ca2+ signaling-related gene and protein expression in hPDLCs. When the Wnt/Ca2+ pathway was blocked by Ca2+/calmodulin-dependent protein kinase II inhibitor KN93, even in the presence of IL-6 and TNF-α, cementogenesis could be stimulated in hPDLCs. Our data indicate that the Wnt/Ca2+ pathway plays an inhibitory role on PDLC cementogenic differentiation in inflammatory microenvironments. Therefore, targeting the Wnt/Ca2+ pathway may provide a novel therapeutic approach to improve periodontal regeneration for periodontal diseases.

Topochemical photo-dimerization of 7-acetoxycoumarin - the acetoxy group as a steering agent

Among the various substituted coumarins investigated only 7-acetoxycoumarin is observed to photodimerize topochemically in the crystalline state and this observation may be of importance in the context of "crystal engineering".

Thermodynamic and kinetic analysis of carbohydrate binding to the basic lectin from winged bean (Psophocarpus tetragonolobus)

A basic lectin (pI approximately 10.0) was purified to homogeneity from the seeds of winged bean (Psophocarpus tetragonolobus) by affinity chromatography on Sepharose 6-aminocaproyl-D-galactosamine. The lectin agglutinated trypsinized rabbit erythrocytes and had a relative molecular mass of 58,000 consisting of two subunits of Mr 29,000. The lectin binds to N-dansylgalactosamine, leading to a 15-fold increase in dansyl fluorescence with a concomitant 25-nm blue shift in the emission maximum. The lectin has two binding sites/dimer for this sugar and an association constant of 4.17 X 10(5) M-1 at 25 degrees C. The strong binding to N-dansylgalactosamine is due to a relatively positive entropic contribution as revealed by the thermodynamic parameters: delta H = -33.62 kJ mol-1 and delta S0 = -5.24 J mol-1 K-1. Binding of this sugar to the lectin shows that it can accommodate a large hydrophobic substituent on the C-2 carbon of D-galactose. Studies with other sugars indicate that a hydrophobic substituent in alpha- conformation at the anomeric position increases the affinity of binding. The C-4 and C-6 hydroxyl groups are critical for sugar binding to this lectin. Lectin difference absorption spectra in the presence of N-acetylgalactosamine indicate perturbation of tryptophan residues on sugar binding. The results of stopped flow kinetics with N- dansylgalactosamine and the lectin are consistent with a simple one- step mechanism for which k+1 = 1.33 X 10(4) M-1 s-1 and k-1 = 3.2 X 10(- 2) s-1 at 25 degrees C. This k-1 is slower than any reported for a lectin-monosaccharide complex so far. The activation parameters indicate an enthalpically controlled association process.

Amide-catalysed isomerisation of 5,6-dihydroisoquinolines: a novel synthesis of 1,2-dihydroisoquinolines

Knoevenagel condensation of 2-acylcyclohexanones or 2-ethoxycarbonylcyclohexanone with either cyanoacetamide or malononitrile followed by silver salt alkylation gave the 5,6,7,8-tetrahydroisoquinolines (3a–i). Chromic acid oxidation of the 5,6,7,8-tetrahydroisoquinolines (3a–i) to the corresponding tetralones (4a–i) followed by sodium borohydride reduction and p-toluenesulphonic acid-catalysed dehydration of the resulting alcohols (5a–i) gave the 5,6-dihydroisoquinolines (6a–i). Reaction of 5,6-dihydroisoquinolines (6a–g) with potassium amide in liquid ammonia gave a mixture of the 1,3-dihydroisoquinolines (7a–g) and the isoquinolines (8a–g). The C-1 unsubstituted 1,2-dihydroisoquinoline (7c) was found to be very unstable. In the case of the 5,6-dihydroisoquinolines (6h and 6i), reaction of potassium amide in liquid ammonia resulted in a mixture of 1-aminoisoquinoline (9) and the isoquinolines (8h and 8i). All the above compounds have been characterised by spectral data. A probable pathway for the formation of the 1,2-dihydroisoquinolines (7a–g) and the isoquinolines (8a–i) is suggested.

Expression Analysis of Host-Induced Genes and Proteins of Potato Pathogen Pectobacterium atrosepticum

Pectobacterium atrosepticum on Gram-negatiivinen bakteeri, joka aiheuttaa perunan tyvi- ja märkämätää. P. atrosepticum bakteerin optimilämpötila on melko alhainen ja se on yleinen lauhkeilla alueilla. Tyvimätä leviää pääasiassa siemenperunan välityksellä ja siksi se on ongelma erityisesti siemenperunan tuotannossa. P. atrosepticum kannan SCRI1043 genomi on julkaistu ja sitä tutkitaan malliorganismina märkä- ja tyvimädän taudinaiheuttamisen ymmärtämiseksi. Tämä opportunistinen taudinaiheuttaja voi elää isäntäkasvissa kuukausia piilevänä, aiheuttamatta näkyviä oireita. Suotuisissa olosuhteissa bakteerit alkavat jakautua ja tuottaa kasvin kudoksia hajottavia entsyymejä. Mädäntyvä kasvimassa tarjoaa ravinteita bakteerien kasvuun ja mahdollistaa isäntäkasvin asuttamisen. Soluseiniä hajottavien entsyymien merkitys taudinaiheuttamisessa on hyvin tunnettu, mutta oireettomasta jaksosta ja taudin alkuvaiheista tiedätään vain vähän. Bakteerin genomi sisältää monia toksiineja, adhesiineja, hemolysiineja ja muita proteiineja, joilla saattaa olla merkitys taudinaiheuttamisessa. Tässä työssä käytettiin proteomiikkaa ja mikrosiruanalysiä P. atrosepticum bakteerin erittyvien proteiinien ja geeniekspression tutkimiseen. Proteiinit, jotka eritetään ulos bakteerista, toimivat todennäköisesti taudinaiheuttamisessa, koska ne ovat suorassa kontaktissa isäntäkasvin kanssa. Analyysit suoritettiin olosuhteissa, jotka muistuttavat kasvin soluvälitilaa: matala pH, vähän ravinteita ja matala lämpötila. Isäntäkasvin läsnäolon vaikutusta proteiinien tuottoon ja geeniekspressioon tutkittiin lisäämällä perunauutetta kasvatusalustaan. Tutkimuksessa tunnistettiin P. atrosepticum bakteerin monia jo tunnettuja ja mahdollisesti taudinaiheuttamiseen liittyviä proteiineja. Perunauute lisäsi hiljattain tunnistetun, proteiinien eritysreittiä (tyyppi VI sekreetio, T6SS) koodaavien geenien ilmentymistä. Lisäksi bakteerin havaittiin erittävän useita T6SS:n liittyviä proteiineja kasvualustaan, johon oli lisätty perunauutetta. T6SS:n merkitys bakteereille on vielä epäselvä ja sen vaikutuksesta taudinaiheuttamiseen on julkaistu ristiriitaisia tuloksia. Märkä- ja tyvimädän ymmärtäminen molekulaarisella tasolla luo pohjan tautien kontrollointiin tähtäävään soveltavaan tutkimukseen. Tämä tutkimus lisää tietoa kasvi-patogeeni- interaktiosta ja sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi esimerkiksi diagnostiikassa, resistenttien perunalajikkeiden jalostuksessa tai viljely- ja varastointiolosuhteiden parantamisessa.

Options for selecting dairy cattle for milk coagulation ability

Lypsylehmien maidon juoksettumiskyvyn jalostuskeinot Väitöskirjassa tutkittiin lypsylehmien maidon juustonvalmistuslaadun parantamista jalostusvalinnan avulla. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä yhä suurempi osa maidosta käytetään juustonvalmistukseen. Tutkimuksen kohteena oli maidon juoksettumiskyky, sillä se on yksi keskeisistä juustomäärään vaikuttavista tekijöistä. Maidon juoksettumiskyky vaihteli huomattavasti lehmien, sonnien, karjojen, rotujen ja lypsykauden vaiheiden välillä. Vaikka tankkimaidon juoksettumiskyvyssä olikin suuria eroja karjoittain, karja selitti vain pienen osan juoksettumiskyvyn kokonaisvaihtelusta. Todennäköisesti perinnölliset erot lehmien välillä selittävät suurimman osan karjojen tankkimaitojen juoksettumiskyvyssä havaituista eroista. Hyvä hoito ja ruokinta vähensivät kuitenkin jossain määrin huonosti juoksettuvien tankkimaitojen osuutta karjoissa. Holstein-friisiläiset lehmät olivat juoksettumiskyvyltään ayrshire-rotuisia lehmiä parempia. Huono juoksettuminen ja juoksettumattomuus oli vain vähäinen ongelma holstein-friisiläisillä (10 %), kun taas kolmannes ayrshire-lehmistä tuotti huonosti juoksettuvaa tai juoksettumatonta maitoa. Maitoa sanotaan huonosti juoksettuvaksi silloin, kun juustomassa ei ole riittävän kiinteää leikattavaksi puolen tunnin kuluttua juoksetteen lisäyksestä. Juoksettumattomaksi määriteltävä maito ei saostu lainkaan puolen tunnin aikana ja on siksi erittäin huonoa raaka-ainetta juustomeijereille. Noin 40 % lehmien välisistä eroista maidon juoksettumiskyvyssä selittyi perinnöllisillä tekijöillä. Juoksettumiskykyä voikin sanoa hyvin periytyväksi ominaisuudeksi. Kolme mittauskertaa lehmää kohti riittää varsin hyvin lehmän maidon keskimääräisen juoksettumiskyvyn arvioimiseen. Tällä hetkellä juoksettumiskyvyn suoran jalostamisen ongelmana on kuitenkin automatisoidun, laajamittaiseen käyttöön soveltuvan mittalaitteen puute. Tämän takia väitöskirjassa tutkittiin mahdollisuuksia jalostaa maidon juoksettumiskykyä epäsuorasti, jonkin toisen ominaisuuden kautta. Tällaisen ominaisuuden pitää olla kyllin voimakkaasti perinnöllisesti kytkeytynyt juoksettumiskykyyn, jotta jalostus olisi mahdollista sen avulla. Tutkittavat ominaisuudet olivat sonnien kokonaisjalostusarvossa jo mukana olevat maitotuotos ja utareterveyteen liittyvät ominaisuudet sekä kokonaisjalostusarvoon kuulumattomat maidon valkuais- ja kaseiinipitoisuus sekä maidon pH. Väitöskirjassa tutkittiin myös mahdollisuuksia ns. merkkiavusteiseen valintaan tutkimalla maidon juoksettumattomuuden perinnöllisyyttä ja kartoittamalla siihen liittyvät kromosomialueet. Tutkimuksen tulosten perusteella lehmien utareterveyden jalostaminen parantaa jonkin verran myös maidon juoksettumiskykyä sekä vähentää juoksettumattomuutta ayrshire-rotuisilla lehmillä. Lehmien maitotuotos ja maidon juoksettumiskyky sekä juoksettumattomuus ovat sen sijaan perinnöllisesti toisistaan riippumattomia ominaisuuksia. Myöskin maidon valkuais- ja kaseiinipitoisuuden perinnöllinen yhteys juoksettumiskykyyn oli likimain nolla. Maidon pH:n ja juoksettumiskyvyn välillä oli melko voimakas perinnöllinen yhteys, joten maidon pH:n jalostaminen parantaisi myös maidon juoksettumiskykyä. Todennäköisesti sen jalostaminen ei kuitenkaan vähentäisi juoksettumatonta maitoa tuottavien lehmien määrää. Koska maidon juoksettumattomuus on niin yleinen ongelma suomalaisilla ayrshire-lehmillä, väitöksessä selvitettiin tarkemmin ilmiön taustoja. Kaikissa kolmessa tutkimusaineistoissa noin 10 % ayrshire-lehmistä tuotti juoksettumatonta maitoa. Kahden vuoden kuukausittaisen seurannan aikana osa lehmistä tuotti juoksettumatonta maitoa lähes joka mittauskerralla. Maidon juoksettumattomuus oli yhteydessä lypsykauden vaiheeseen, mutta mikään ympäristötekijöistä ei pystynyt täysin selittämään sitä. Sen sijaan viitteet sen periytyvyydestä vahvistuivat tutkimusten edetessä. Lopuksi tutkimusryhmä onnistui kartoittamaan juoksettumattomuutta aiheuttavat kromosomialueet kromosomeihin 2 ja 18, lähelle DNA-merkkejä BMS1126 ja BMS1355. Tulosten perusteella maidon juoksettumattomuus ei ole yhteydessä maidon juoksettumistapahtumassa keskeisiin kaseiinigeeneihin. Sen sijaan on mahdollista, että juoksettumattomuusongelman aiheuttavat kaseiinigeenien syntetisoinnin jälkeisessä muokkauksessa tapahtuvat virheet. Asia vaatii kuitenkin perusteellista tutkimista. Väitöksen tulosten perusteella maidon juoksettumattomuusgeeniä kantavien eläinten karsiminen jalostuseläinten joukosta olisi tehokkain tapa jalostaa maidon juoksettumiskykyä suomalaisessa lypsykarjapopulaatiossa.

Individual process management: A first step towards the conceptualization of individual activities

Understanding activities of individuals is of major importance because their actions are the main foundation of economic activity. However, there is a lack of understanding with regard to how individual activities are characterised. Thus, we develop a first conceptual classification for individual activities extending the view on business processes. The classification scheme contains personal care, education, professional work, domestic work, leisure and travel as primary activities and individual organization, procurement, information gathering and self-expression as secondary activities. We extend mainly prior literature on customer management by structuring processes of individuals independently from their status as customer. This enables new theoretical insights in the way companies can design their offers from a strategic point of view. Companies can use IPM to systematically analyze individual processes independent from specific products and services which is assumed to foster the development of innovative product and service offers.

A one-step process for the preparation ofγ-Fe2O3

Abstract is not available.

Distribution of ocular biometry in 7- and 14-year-old Chinese children

Purpose: To describe distributions of ocular biometry and their associations with refraction in 7- and 14-year-old children in urban areas of Anyang, central China. Methods: A total of 2271 grade 1 students aged 7.1 ± 0.4 years and 1786 grade 8 students aged 13.7 ± 0.5 years were measured with ocular biometry and cycloplegic refraction. A parental myopia questionnaire was administered to parents. Results: Mean axial length, anterior chamber depth, lens thickness, central corneal thickness, corneal diameter, corneal radius of curvature, axial length/corneal radius of curvature ratio, and spherical equivalent refraction were 22.72 ± 0.76 mm, 2.89 ± 0.24 mm, 3.61 ± 0.19 mm, 540.5 ± 31 μm, 12.06 ± 0.44 mm, 7.80 ± 0.25 mm, 2.91 ± 0.08, and +0.95 ± 1.05 diopters (D), respectively, in 7-year-old children. They were 24.39 ± 1.13 mm, 3.42 ± 0.41 mm, 3.18 ± 0.24 mm, 548.9 ± 33 μm, 12.03 ± 0.43 mm, 7.80 ± 0.26 mm, 3.13 ± 0.14, and −2.06 ± 2.20 D, respectively, in 14-year-old children. Compared with 7-year-old children, the older group had significantly more myopia (−3.0 D), longer axial length (1.7 mm), deeper anterior chamber depth (0.3 mm), thinner lens thickness (−0.2 mm), thicker central corneal thickness (10 μm), and greater axial length/corneal radius of curvature ratio (0.22) (all p < 0.001), as well as smaller corneal diameter (−0.03 mm, p = 0.02) and similar corneal radius of curvature. Sex differences were similar in both age groups, with boys having longer axial length (0.5 mm), deeper anterior chamber depth (0.1 mm), shorter lens thickness (0.03 mm), greater central corneal thickness (5 μm), greater corneal diameter (0.15 mm), and greater corneal radius of curvature (0.14 mm) than girls (all p < 0.01). The most important variables related to spherical equivalent refraction were vitreous length, corneal radius of curvature, and lens thickness. Conclusions: The 14-year-old group had larger parameter dimensions than the 7-year-old group except for corneal radius of curvature (unchanged) and lens thickness and corneal diameter (both smaller). Boys had large parameter dimensions than girls except for lens thickness (smaller). Axial length, corneal radius of curvature, and lens thickness were the most important determinants of refraction.

Peripheral refraction in 7- and 14-year-old children in central China: The Anyang Childhood Eye Study

Purpose: To determine the distribution of peripheral refraction, including astigmatism, in 7- and 14-year-old Chinese children. Methods: 2134 7-year-old and 1780 14-year-old children were measured with cycloplegic central and horizontal peripheral refraction (15° and 30° at temporal and nasal visual fields). Results: 7- and 14-year-old children included 9 and 594, respectively, with moderate and high myopia (≤−3.0 D), 259 and 831 with low myopia (−2.99 to −0.5 D), 1207 and 305 with emmetropia (−0.49 to +1.0 D), and 659 and 50 with hyperopia (>1.0 D), respectively. Myopic children had relative peripheral hyperopia while hyperopic and emmetropic children had relative peripheral myopia, with greater changes in relative peripheral refraction occurring in the nasal than the temporal visual field. The older group had the greater relative peripheral hyperopia and higher peripheral J180. Both age groups showed positive slopes of J45 across the visual field, with greater slopes in the older group. Conclusions: Myopic children in mainland China have relative peripheral hyperopia while hyperopic and emmetropic children have relative peripheral myopia. Significant differences exist between 7- and 14-year-old children, with the latter showing more relative peripheral hyperopia, greater rate of change in J45 across the visual field, and higher peripheral J180.

Paraxial schematic eye models for 7- and 14-year-old Chinese children

Purpose.: To develop three-surface paraxial schematic eyes with different ages and sexes based on data for 7- and 14-year-old Chinese children from the Anyang Childhood Eye Study. Methods.: Six sets of paraxial schematic eyes, including 7-year-old eyes, 7-year-old male eyes, 7-year-old female eyes, 14-year-old eyes, 14-year-old male eyes, and 14-year-old female eyes, were developed. Both refraction-dependent and emmetropic eye models were developed, with the former using linear dependence of ocular parameters on refraction. Results.: A total of 2059 grade 1 children (boys 58%) and 1536 grade 8 children (boys 49%) were included, with mean age of 7.1 ± 0.4 and 13.7 ± 0.5 years, respectively. Changes in these schematic eyes with aging are increased anterior chamber depth, decreased lens thickness, increased vitreous chamber depth, increased axial length, and decreased lens equivalent power. Male schematic eyes have deeper anterior chamber depth, longer vitreous chamber depth, longer axial length, and lower lens equivalent power than female schematic eyes. Changes in the schematic eyes with positive increase in refraction are decreased anterior chamber depth, increased lens thickness, decreased vitreous chamber depth, decreased axial length, increased corneal radius of curvature, and increased lens power. In general, the emmetropic schematic eyes have biometric parameters similar to those arising from regression fits for the refraction-dependent schematic eyes. Conclusions.: The paraxial schematic eyes of Chinese children may be useful for myopia research and for facilitating comparison with other children with the same or different racial backgrounds and living in different places.