Intragastric and Intranasal Administration of Lactobacillus paracasei NCC2461 Modulates Allergic Airway Inflammation in Mice.

Introduction. Preclinical and clinical evidences for a role of oral probiotics in the management of allergic diseases are emerging. Aim. We aimed at testing the immunomodulatory effects of intranasal versus intragastric administration of Lactobacillus paracasei NCC2461 in a mouse model of allergic airway inflammation and the specificity of different probiotics by comparing L. paracasei NCC2461 to Lactobacillus plantarum NCC1107. Methods. L. paracasei NCC2461 or L. plantarum NCC1107 strains were administered either intragastrically (NCC2461) or intranasally (NCC2461 or NCC1107) to OVA-sensitized mice challenged with OVA aerosols. Inflammatory cell recruitment into BALF, eotaxin and IL-5 production in the lungs were measured. Results. Intranasal L. paracasei NCC2461 efficiently protected sensitized mice upon exposure to OVA aerosols in a dose-dependent manner as compared to control mice. Inflammatory cell number, eotaxin and IL-5 were significantly reduced in BALF. Intranasal supplementation of L. paracasei NCC2461 was more potent than intragastric application in limiting the allergic response and possibly linked to an increase in T regulatory cells in the lungs. Finally, intranasal L. plantarum NCC1107 reduced total and eosinophilic lung inflammation, but increased neutrophilia and macrophages infiltration. Conclusion. A concerted selection of intervention schedule, doses, and administration routes (intranasal versus intragastric) may markedly contribute to modulate airway inflammation in a probiotic strain-specific manner.

New evidence of neuroprotection by lactate after transient focal cerebral ischaemia: extended benefit after intracerebroventricular injection and efficacy of intravenous administration.

BACKGROUND: Lactate protects mice against the ischaemic damage resulting from transient middle cerebral artery occlusion (MCAO) when administered intracerebroventricularly at reperfusion, yielding smaller lesion sizes and a better neurological outcome 48 h after ischaemia. We have now tested whether the beneficial effect of lactate is long-lasting and if lactate can be administered intravenously. METHODS: Male ICR-CD1 mice were subjected to 15-min suture MCAO under xylazine + ketamine anaesthesia. Na L-lactate (2 µl of 100 mmol/l) or vehicle was administered intracerebroventricularly at reperfusion. The neurological deficit was evaluated using a composite deficit score based on the neurological score, the rotarod test and the beam walking test. Mice were sacrificed at 14 days. In a second set of experiments, Na L-lactate (1 µmol/g body weight) was administered intravenously into the tail vein at reperfusion. The neurological deficit and the lesion volume were measured at 48 h. RESULTS: Intracerebroventricularly injected lactate induced sustained neuroprotection shown by smaller neurological deficits at 7 days (median = 0, min = 0, max = 3, n = 7 vs. median = 2, min = 1, max = 4.5, n = 5, p < 0.05) and 14 days after ischaemia (median = 0, min = 0, max = 3, n = 7 vs. median = 3, min = 0.5, max = 3, n = 7, p = 0.05). Reduced tissue damage was demonstrated by attenuated hemispheric atrophy at 14 days (1.3 ± 4.0 mm(3), n = 7 vs. 12.1 ± 3.8 mm(3), n = 5, p < 0.05) in lactate-treated animals. Systemic intravenous lactate administration was also neuroprotective and attenuated the deficit (median = 1, min = 0, max = 2.5, n = 12) compared to vehicle treatment (median = 1.5, min = 1, max = 8, n = 12, p < 0.05) as well as the lesion volume at 48 h (13.7 ± 12.2 mm(3), n = 12 vs. 29.6 ± 25.4 mm(3), n = 12, p < 0.05). CONCLUSIONS: The beneficial effect of lactate is long-lasting: lactate protects the mouse brain against ischaemic damage when supplied intracerebroventricularly during reperfusion with behavioural and histological benefits persisting 2 weeks after ischaemia. Importantly, lactate also protects after systemic intravenous administration, a more suitable route of administration in a clinical emergency setting. These findings provide further steps to bring this physiological, commonly available and inexpensive neuroprotectant closer to clinical translation for stroke.

[Album de 32 phot. de la ligne de chemin de fer de Voiron à Saint-Béron par Saint-Laurent-du-Pont, offert par le conseil d'administration du chemin de fer Voiron-Saint-Béron en 1897]

Donateur : Chemin de fer Voiron-Saint-Béron

Les mesures de santé publique de la Confédération en matière de drogues illégales : monitoring 1999-2000 : étude menée dans le cadre de l'évaluation globale du ProMeDro, 4ème phase 1999-2003

[Table des matières] 1. Introduction. 2. Méthode. 3. Prévention. 4. Thérapies. 5. Réduction des risques. 6. Formation. 7. Coordination nationale. 8. Migration et santé. 9. Epidémiologie. 10. Recherche. 11. Evaluation. 12. Annexes.

Publicité pour les médicaments: la santé publique l'emporte sur la liberté d'expression

Die Werbung für Medikamente unterliegt sowohl nach europäischem ais auch nach schweizerischem Recht verschiedenen Verboten. Die se Einschränkungen betreffen sowohl Unternehmen ais auch Einzelpersonen. lm Urteil Damgaard aus dem Jahre 2009 hat der Gerichtshof der Europäischen Union bestätigt, dass eine Privatperson, vorliegend ein Journalist, für die Verletzung eines solchen Verbotes strafrechtlich zur Verantwortung gezogen werden kann, auch wenn er keine Verbindung mit dem Unternehmen unterhält, welches die Medikamente verkauft. Für den Gerichtshof wurde die Meinungsfreiheit des Journalisten in Anbetracht der kommerziellen Natur seiner Veröffentlichung nicht verletzt, da die Rechtsnorm einem öffentlichen Interesse entspreche und verhältnismässig sei. Die se strenge Haltung ist nur schwer vereinbar mit dern aktuellen Trend, dem Patienten - besonders im Bereich Internet-mehr Verantwortung zu übertragen. Der vorliegende Artikel analysiert diese Rechtsprechung und zieht Parallelen zum Schweizer Recht.

Intercultural Competence of Masters of Science in Business Administration and in Technology

Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista kulttuurienvälistä kompetenssia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vastavalmistuneilla kauppatieteenmaistereilla sekä diplomi-insinööreillä tulisi olla työnantajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tarkastella, että voidaanko kaikkia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuvia kutsua Kansainvälisiksi Huippuosaajiksi sekä kuinka Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuvien kulttuurienvälistä kompetenssia. Teoreettinen osa tarkastelee kulttuurienvälisen kommunikaation tärkeimpiä elementtejä, kulttuurienvälistä kompetenssia ja vastavalmistuneiden kauppatieteenmaistereiden sekä diplomi-insinöörien tarvitsemaa ammatillista osaamista. Empiria koostuu kymmenen työnantajien teemahaastattelun tuloksista. Lopuksi johtopäätöksissä empirian tuloksia verrataan teorian löydöksiin. Tulokset osoittavat että kulttuurienvälinen kompetenssi koostuu kolmesta dimensiosta: henkilökohtaisista ominaisuuksista, tiedosta ja kommunikointikyvystä. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sisältyvät empaattisuus, epävarmuuden sietokyky sekä avoin ja utelias asenne. Tieto - ulottuvuus koostuu yleisestä ja erityisestä kulttuuritiedosta, kielitaidosta sekä ammatillisesta osaamisesta. Kommunikointikykyyn puolestaan sisältyvät hyvät vuorovaikutustaidot. Työnantajat olettavat nykyään vastavalmistuneilla olevan ammatillisen osaamisen ja kielitaidon lisäksi, kulttuuritietoutta sekä kansainvälistä kokemusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuneiden kulttuurienvälistä kompetenssia tarjoamalla kulttuurienvälisen kommunikaation opetusta.

L'européanisation de la mesure de la diversité en éducation : un instrument mou de politique publique

Devant la multiplication de données, de classements, l'auteur interroge la configuration d'acteurs à l'origine de la problématisation d'indicateurs statistiques en grilles de lecture des inégalités d'accès à l'enseignement supérieur. La comparaison et la caractérisation des indicateurs d'inégalités d'accès des bases internationales (UNESCO, OCDE, EUROSTAT) et nationales (Allemagne, Angleterre, France et Suisse) questionnent la tension entre les discours et les indicateurs produits et leur inscription nationale. Qui dit quoi et avec quels résultats ? Quelles configurations d'acteurs caractérisent ces processus ? De quelles relations de pouvoir sont-ils le produit ? L'auteur retrace la mise à l'agenda des organismes européens du problème des inégalités d'accès au supérieur, identifie les politiques définies et les confronte aux indicateurs produits montrant la dissonance entre les discours et ce que les indicateurs permettent de problématiser, le décalage entre recommandations et outils. Pourquoi un tel contraste ? Quels sont les mécanismes à l'oeuvre ? Est-ce un problème technique, politique ? Que révèle cette dissonance des spécificités nationales dans la construction sociale des inégalités ?