An asymmetric homodinuclear complex containing the mu-x-oxobis(mu-x-carboxylato)diruthenium(III) core: X-ray structure of [Ru20(o2ec6H4-p-OMe)3(en) (PPh3)2] (C104)" 3CHC13

Asymmetric tri-bridged diruthenium(III) complexes, [Ru2O(O(2)CR)(3)(en) (PPh(3))(2)](ClO4) (R = C6H4-p-X: X = OMe (1a), Me (1b); en=1,2-diaminoethane), were prepared and structurally characterized. Complex 1a 3CHCl(3), crystallizes in the triclinic space group P (1) over bar with a = 14.029(5), b = 14.205(5), c = 20.610(6) Angstrom, alpha= 107.26(3), beta = 101.84(3), gamma= 97.57(3)degrees, V= 3756(2) Angstrom(3) and Z = 2. The complex has an {Ru-2(mu-O)(mu-O(2)CR)(2)(2+)} core and exhibits [O4PRu(mu-O)RuPO2N2](+) coordination environments for the metal centers. The novel structural feature is the asymmetric arrangement of ligands at the terminal sites of the core which shows an Ru... Ru separation of 3.226(3) Angstrom and an Ru-O-Ru angle of 119.2(5)degrees. An intense visible band observed near 570 nm is assigned to a charge transfer transition involving the d pi-Ru(III) and p pi-mu-O Orbitals. Cyclic voltammetry of the complexes displays a reversible Ru-2(III,III) reversible arrow Ru-2(III,IV) couple near 0.8 V (versus SCE) in MeCN-0.1 M TBAP.

Synthesis of novel poly[(2,5-dimethoxy-p-phenylene)vinylene] precursors having two eliminatable groups: An approach for the control of conjugation length

Poly[(2,5-dimethoxy-p-phenylene)vinylene] (DMPPV) of varying conjugation length was synthesized by selective elimination of organic soluble precursor polymers that contained two eliminatable groups, namely, methoxy and acetate groups. These precursor copolymers were in turn synthesized by competitive nucleophilic substitution of the sulfonium polyelectrolyte precursor (generated by the standard Wessling route) using methanol and sodium acetate in acetic acid. The composition of the precursor copolymer, in terms of the relative amounts of methoxy and acetate groups, was controlled by varying the composition of the reaction mixture during nucleophilic substitution. Thermal elimination of these precursor copolymers at 250 degrees C, yielded partially conjugated polymers, whose color varied from light yellow to deep red. FT-IR studies confirmed that, while essentially all the acetate groups were eliminated, the methoxy groups were intact and caused the interruption in conjugation. Preliminary photoluminescence studies of the partially eliminated DMPPV samples showed a gradual shift in the emission maximum from 498 to 598 nm with increasing conjugation lengths, suggesting that the color of LED devices fabricated from such polymers can, in principle, be fine-tuned.

The potential role of a late gene expression factor, lef2, from Bombyx mori nuclear polyhedrosis virus in very late gene transcription and DNA replication

Several late gene expression factors (Lefs) have been implicated in fostering high levels of transcription from the very late gene promoters of polyhedrin and p10 from baculoviruses. We cloned and characterized from Bombyx mori nuclear polyhedrosis virus a late gene expression factor (Bmlef2) that encodes a 209-amino-acid protein harboring a Cys-rich C-terminal domain. The temporal transcription profiles of lef2 revealed a 1.2-kb transcript in both delayed early and late periods after virus infection. Transcription start site mapping identified the presence of an aphidicolin-sensitive late transcript arising from a TAAG motif located at -352 nucleotides and an aphidicolin-insensitive early transcript originating from a TTGT motif located 35 nucleotides downstream to a TATA box at -312 nucleotides, with respect to the +1 ATG of lef2. BmLef2 trans-activated very late gene expression from both polyhedrin and p10 promoters in transient expression assays. Internal deletion of the Cys-rich domain from the C-terminal region abolished the transcriptional activation. Inactivation of Lef2 synthesis by antisense lef2 transcripts drastically reduced the very late gene transcription but showed little effect on the expression from immediate early promoter. Decrease in viral DNA synthesis and a reduction in virus titer were observed only when antisense lef2 was expressed under the immediate early (ie-1) promoter. Furthermore, the antisense experiments suggested that lef2 plays a direct role in very late gene transcription.

Mechanical processing and microstructural control in hot working of hot isostatically pressed P/M IN-100 superalloy

The hot deformation behavior of hot isostatically pressed (HIPd) P/M IN-100 superalloy has been studied in the temperature range 1000-1200 degrees C and strain rate range 0.0003-10 s(-1) using hot compression testing. A processing map has been developed on the basis of these data and using the principles of dynamic materials modelling. The map exhibited three domains: one at 1050 degrees C and 0.01 s(-1), with a peak efficiency of power dissipation of approximate to 32%, the second at 1150 degrees C and 10 s(-1), with a peak efficiency of approximate to 36% and the third at 1200 degrees C and 0.1 s(-1), with a similar efficiency. On the basis of optical and electron microscopic observations, the first domain was interpreted to represent dynamic recovery of the gamma phase, the second domain represents dynamic recrystallization (DRX) of gamma in the presence of softer gamma', while the third domain represents DRX of the gamma phase only. The gamma' phase is stable upto 1150 degrees C, gets deformed below this temperature and the chunky gamma' accumulates dislocations, which at larger strains cause cracking of this phase. At temperatures lower than 1080 degrees C and strain rates higher than 0.1 s(-1), the material exhibits flow instability, manifested in the form of adiabatic shear bands. The material may be subjected to mechanical processing without cracking or instabilities at 1200 degrees C and 0.1 s(-1), which are the conditions for DRX of the gamma phase.

Axial binding of 2-methylimidazole to the tetraarylcarboxylatodiruthenium (II, III) core: X-ray crystal structure of [Ru-2(O2CC6H4-p-OMe)(4)(2-mimH)(2)](ClO4). 1.75CH(2)Cl(2).H2O

Diruthenium (II. III) complexes of the type [Ru-2(O2CAr)(4) (2-mimH)(2)](ClO4) (Ar = C6H4-p-X : X=OMe,1, X=Me, 2, 2-mimH=2-methylimidazole) have been isolated from the reaction of Ru2Cl(O2CAr)(4) with 2-mimH in CH2Cl2 followed by the addition of NaClO4. The crystal structure of 1.1.75CH(2)Cl(2).H2O has been determined. The crystal belongs to the monoclinic space group p2(1)/c with the following unit cell dimensions for the C40H40N4O16ClRu2.1.75CH(2)Cl(2).H2O (M = 1237.0) : a = 12.347(3)Angstrom, b = 17.615(5)Angstrom, c = 26.148(2)Angstrom,beta = 92.88(1)degrees. v = 5679(2)Angstrom(3). Z=4, D-c = 1.45 g cm(-3). lambda(Mo-K-alpha) = 0.7107 Angstrom, mu(Mo-K-alpha) = 8.1 cm(-1), T = 293 K, R = 0.0815 (wR(2) = 0.2118) for 5834 reflections with 1 > 2 sigma(I). The complex has a tetracarboxylatodiruthenium (II, III) core and two axially bound 2-methylimidazole ligands. The Ru-Ru bond length is 2.290(1)Angstrom. The Ru-Ru bond order is 2.5 and the complex is three-electron paramagnetic. The complex shows an irreversible Ru-2(II,III)-->Ru-2(Il,II) reduction near -0.2 V vs SCE in CH2Cl2-0. 1 MTBAP. The complexes exemplify the first adduct of the tetracarboxylatodiruthenium (II,III) core having N-donor ligands

Structural and functional studies of Bacillus stearothermophilus serine hydroxymethyltransferase: the role of Asn(341), Tyr(60) and Phe(351) in tetrahydrofolate binding

SHMT (serine hydoxymethyltransferase), a type I pyridoxal 5'-phosphate-dependent enzyme, catalyses the conversion of L-serine and THF (tetrahydrofolate) into glycine and 5,10-methylene THE SHMT also catalyses several THF-independent side reactions such as cleavage of P-hydroxy amino acids, trans-amination, racemization and decarboxylation. In the present study, the residues Asn(341), Tyr(60) and Phe(351), which are likely to influence THF binding, were mutated to alanine, alanine and glycine respectively, to elucidate the role of these residues in THF-dependent and -independent reactions catalysed by SHMT. The N341A and Y60A bsSHMT (Bacillus stearothermophilus SHMT) mutants were inactive for the THF-dependent activity, while the mutations had no effect on THF-independent activity. However, mutation of Phe(351) to glycine did not have any effect oil either of the activities. The crystal structures of the glycine binary complexes of the mutants showed that N341A bsSHMT forms an external aldimine as in bsSHMT, whereas Y60A and F351G bsSHMTs exist as a Mixture of internal/external aldimine and gem-diamine forms. Crystal structures of all of the three Mutants obtained in the presence of L-allo-threonine were similar to the respective glycine binary complexes. The structure of the ternary complex of F351G bsSHMT with glycine and FTHF (5-formyl THF) showed that the monoglutamate side chain of FTHF is ordered in both the subunits of the asymmetric unit, unlike in the wild-type bsSHMT. The present studies demonstrate that the residues Asn(341) and Tyr(60) are pivotal for the binding of THF/FTHF, whereas Phe(351) is responsible for the asymmetric binding of FTHF in the two subunits of the dimer.

Syntheses and characterization of trans-[NiL2(NCS)2][L = 2-(aminomethyl) pyridine], trans-[NiL02(NSC)2][L0 = 2-(2-aminoethyl)pyridine] and trans-[NiL00 2(NSC)2] [L00 = 2-(2-methylaminoethyl)pyridine] complexes: X-ray single crystal structure of trans-[NiL02(NSC)2] [L0 = 2-(2-aminoethyl)pyridine]

[NiL2(NCS)2] (1) [L = 2-(aminomethyl)pyridine], [NiL02(NCS)2] (2) [(L0) = 2-(2-aminoethyl)pyridine and [NiL00 2(NCS)2] (3) [L00 = 2-(2-methylaminoethyl)pyridine] have been synthesized from solution. All the complexes possess trans geometry as is evident from solid state UV–Vis spectral study and X-ray single crystal structure analysis of complex 2 unambiguously proves trans geometry of the species.

Structure of the Monosodium Salt of D-Glucose 6-Hydrogenphosphate

Na+.C6HI209 P-, Mr=282.1, monoclinic, e2~, a=5-762(1), b=7.163(2), c=12.313(1)A, fl= 99.97 (1) °, U= 500.5 A 3, Z= 2, D m = 1.86, D x = 1.87 Mg m -s, Cu Ka, 2 = 1.5418 A, /a = 3-3 mm -1, F(000) = 292, T= 300 K, final R for 922 observed reflections is 0-042. The phosphate ester bond, P-O(6), is 1.575 (5)A, slightly shorter than the P~O bond in monopotassium phosphoenolpyruvate [1.612 (6) A] [Hosur & Viswamitra (1981). Acta Cryst. B37, 839-843]. The pyranose sugar ring takes a 4C 1 chair conformation. The conformation about the exocyclic C(5)-C(6) bond is gauche-trans. The endocyclic C-O bonds in the glucose ring are nearly equal with C(5)-O(5) = 1.435 (8) and C(1)-O(5) = 1.436 (9) A. The sodium ion has seven near neighbours within a distance of 2.9 A. The crystal structure is stabilized by hydrogen bonds between the O atoms of symmetryrelated molecules.

Dracocephalum moldavica L. and Melissa officinalis L. : Chemistry and Bioactivities Relevant in Alzheimer’s Disease Therapy

Oksidatiivisen stressin eli liiallisen reaktiivisten happiyhdisteiden määrän soluissa on jo pitkään arveltu olevan tärkeä Alzheimerin taudin kehittymiseen ja etenemiseen vaikuttava tekijä. Tämän vuoksi kiinnostus erilaisten antioksidanttien (yhdisteitä, jotka neutraloivat näitä happiradikaaleja soluissa) mahdollisia terapeuttisia ominaisuuksia Alzheimerin taudin hoidossa on tutkittu laajalti. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole vielä onnistuttu löytämään antioksidanttia, joka olisi hyödyksi Alzheimerin taudin hoidossa. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä löytämään uusia antioksidanttien lähteitä sekä tutkia niistä löytyviä aktiivisia yhdisteitä. Kiinnostus luonnon antioksidantteja kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime aikoina. Huomio on kiinnittynyt erityisesti aromaattisista sekä lääkekasveista löytyviin antioksidantteihin. Lamiaceae- perheeseen kuuluvia tuoksuampiaisyrttiä (Dracocephalum moldavica L.) ja sitruunamelissaa (Melissa officinalis L.) on käytetty Iranissa pitkään sekä ruoanlaitossa että lääkinnässä, minkä vuoksi näiden kasvien uutteiden antioksidanttisisältöä päätettiin analysoida käyttäen useaa erilaista in vitro- menetelmää. Näissä kokeissa ilmeni, että uutteilla oli useita antioksidanttisia vaikutuksia. Näistä antioksidanttisista vaikutuksista vastaavia yhdisteitä pyrittiin tunnistamaan käyttäen HPLC-PDA- tekniikkaa, minkä seurauksena niiden havaittiin sisältävän erilaisia polyfenoleita, kuten hydroksyloituneita bentsoeeni- ja cinnamamidihapon johdannaisia sekä flavonoideja. Kummankin kasvin uutteissa runsaimmin esiintynyt yhdiste oli rosmariinihappo. Sitruunamelissaa (M. officinalis) on käytetty antiikin ajoista alkaen kognitiivisten toimintojen häiriöiden hoidossa. Perustuen tietoon kasvin käytöstä perinteisessä lääkinnässä, sen tehoa Alzheimerin taudin hoidossa on tutkittu viime aikoina kliinisin kokein. Sitruunamelissan todettiinkin olevan hyödyksi lievää ja keskivaikeaa Alzheimeimerin tautia sairastavien potilaiden hoidossa. Väitöskirjan osanan olevasta kooste-artikkelista käy ilmi, että tutkimalla lääkekasvien ominaisuuksia voidaan saada arvokkaita suuntaa-antavia vihjeitä Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittämiseen. Tämän perusteella päätettiinkin testatata myös sitruunamelissauutteen kykyä estää asetyylikoliiniesteraasin (AChE) toimintaa, koska tämän entsyymin toiminna estämisen tiedetään olevan hyödyksi Alzheimerin taudin hoidossa. Uute kykeni estämään AChE:n toimintaa, minkä vuoksi uutteen sisältämiä komponentteja päätettiin tutkia terkemmin. Uute jaettiin erilaisiin fraktioihin käyttäen HPLC-menetelmää, minkä jälkeen testattiin jokaisen fraktion kykyä inhiboida AchE. Suurin osa fraktioista kykeni inhiboimaan AChE:n toimintaa selkeästi tehokkaammin, kuin raakauute. Kaikista tehokkainta fraktiota analysoitiin tarkemmin sen aktiivisten yhdisteiden tunnistamiseksi, minkä seurauksena sen sisältämät yhdisteet tunnistettiin cis ja trans-rosmariinihapoiksi. Tässä tutkimuksessa tunnistettujen yhdisteiden hyödyllisyyttä Alzheimerin taudin hoidossa tulisi seuraavaksi tutkia erilaisissa in vivo-malleissa. Lisäksi jäljellä olevien fraktioiden kemiallinen koostumus tulisi selvittää sekä antioksidanttiaktiivisuuden ja AChE:n toiminnan inhiboinnin välistä mahdollista yhteyttä tulisi tutkia tarkemmin. Tämä tutkimus osoittaa tuoksuampiasyrtin (D. moldavica) sekä sitruunamelissan (M. officinalis) sisältävän monenlaisia aktiivisia antioksidantteja. Lisäksi sitruunamelissan sisältämät yhdisteet kykenivät estämään asetyylikoliiniesteraasin (AchE) toimintaa. Nämä tulokset tukevat osaltaan väitöskirjan osana olevan kooste-artikkelin johtopäätöksiä, joiden mukaan etnofarmakologinen kasvitutkimus voi osoittautua erittäin hyödylliseksi kehitettäessä uutta lääkehoitoa Alzheimerin tautiin. Lisäksi tässä väitöskirjassa kuvattu tutkimus osoittaakin, että perinteisesti lääkekasvina käytettyä sitruunamelissaa voidaan mahdollisesti hyödyntää uusien Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien lääkkeiden kehityksessä.

The bentiromide test using plasma p-aminobenzoic acid for diagnosing pancreatic insufficiency in young children. The effect of two different doses and a liquid meal

The bentiromide test was evaluated using plasma p-aminobenzoic acid as an indirect test of pancreatic insufficiency in young children between 2 months and 4 years of age. To determine the optimal test method, the following were examined: (a) the best dose of bentiromide (15 mg/kg or 30 mg/kg); (b) the optimal sampling time for plasma p-aminobenzoic acid, and; (c) the effect of coadministration of a liquid meal. Sixty-nine children (1.6 ± 1.0 years) were studied, including 34 controls with normal fat absorption and 35 patients (34 with cystic fibrosis) with fat maldigestion due to pancreatic insufficiency. Control and pancreatic insufficient subjects were studied in three age-matched groups: (a) low-dose bentiromide (15 mg/kg) with clear fluids; (b) high-dose bentiromide (30 mg/kg) with clear fluids, and; (c) high-dose bentiromide with a liquid meal. Plasma p-aminobenzoic acid was determined at 0, 30, 60, and 90 minutes then hourly for 6 hours. The dose effect of bentiromide with clear liquids was evaluated. High-dose bentiromide best discriminated control and pancreatic insufficient subjects, due to a higher peak plasma p-aminobenzoic acid level in controls, but poor sensitivity and specificity remained. High-dose bentiromide with a liquid meal produced a delayed increase in plasma p-aminobenzoic acid in the control subjects probably caused by retarded gastric emptying. However, in the pancreatic insufficient subjects, use of a liquid meal resulted in significantly lower plasma p-aminobenzoic acid levels at all time points; plasma p-aminobenzoic acid at 2 and 3 hours completely discriminated between control and pancreatic insufficient patients. Evaluation of the data by area under the time-concentration curve failed to improve test results. In conclusion, the bentiromide test is a simple, clinically useful means of detecting pancreatic insufficiency in young children, but a higher dose administered with a liquid meal is recommended.

Roomalaista oikeutta kreikaksi 500-luvun Palestiinassa : Eräitä lakitermejä papyruksessa P. Petra inv. 83

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida eräitä lakitermejä, jotka esiintyvät papyruksessa P. Petra inv. 83. Kyseinen dokumentti, joka sisältää sopimuksen kahden naapuruksen välisen kiistan lopettamiseksi, ajoittuu todennäköisesti vuodelle 574 jKr. ja se kuuluu Jordanian Petrasta vuonna 1993 löydettyyn hiiltyneeseen papyrusarkistoon. Papyrus on tällä hetkellä vielä julkaisematon, ja tämä työ on osa siihen liittyvää perustutkimusta, jonka tarkoituksena on toisaalta selittää tekstin itsensä sisältö, toisaalta arvioida sen antaman informaation merkitystä laajemmassa historiallisessa kontekstissa. Papyrus on kirjoitettu kreikaksi, Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan virallisella kielellä, mutta itse lakitermeistä suurin osa liittyy alun perin latinan kielellä luotuun roomalaiseen oikeuteen. Paikallinen väestö puolestaan oli seemiläistä alkuperää, jolla ei ainoastaan ollut oma kieli, vaan jolla oli ollut ennen valtakuntaan liittämistä omat oikeustraditionsakin. Niinpä papyruksessa esiintyvien termien tutkimuksen kautta nousevat esille monenlaiset laajemmatkin kysymyksenasettelut. Lakitermejä analysoidaan pääasiassa kolmesta näkökulmasta. Ensisijaisena pyrkimyksenä on selvittää niiden tarkka merkitys asiayhteydessään, joka papyruksen fragmentaarisuuden vuoksi ei ole etukäteen selvä, ja siten edistää tekstissä puheena olevien asianhaarojen ymmärtämistä. Toiseksi termien käyttöä koskevat tulokset suhteutetaan yleiseen oikeushistoriaan ja pyritään arvioimaan niiden merkitystä Petrassa käytössä olleen oikeusjärjestelmän kannalta. Kolmas näkökulma on kielitieteellinen, sillä termien käyttö papyruksessa on nähtävä osana laajempaa kehitystä, jossa roomalaisen oikeuden vähittäinen muuttuminen bysanttilaiseksi johti kielten vaihtumiseen ja koko juridisen käsitteistön siirtymiseen latinasta kreikkaan. Siksi tässä työssä käytetään itse papyruksen analyysin lisäksi laajaa vertailumateriaalia, joka koostuu ennen kaikkea roomalaisesta ja bysanttilaisesta lakikirjallisuudesta sekä dokumentaarisesta lähdeaineistosta, etenkin egyptiläisistä papyruksista. Niin tässä papyruksessa kuin muissakin kreikankielisissä lähteissä esiintyvät roomalaiseen oikeuteen liittyvät termit voidaan jaotella suoriin lainoihin, käännöslainoihin sekä komparaatiolainoihin. Jälkimmäisillä tarkoitetaan kreikan kielessä jo aiemmin käytössä olleita termejä, jotka eivät sananmukaiselta merkitykseltään vastaa latinalaisia, mutta joita alettiin käyttää jonkin latinalaisen termin vastineina. Tutkimus tekee selväksi, että olipa kyse mistä lainakategoriasta tahansa, lakitermien siirtyessä kielestä toiseen tapahtui yleensä semanttisia muutoksia eikä termejä aina käytetty samalla tavalla kuin alkukielessä. Merkityskenttä saattoi esimerkiksi supistua taikka laajentua tai sanalle saattoi kehittyä lainautumisen jälkeen täysin uusiakin merkityksiä. Oikeushistorian suhteen on huomioitava ero virallisten säännösten ja provinsseissa noudatettujen käytäntöjen välillä. Kaiken kaikkaan Petra näyttää kuitenkin olleen kiinteä osa Bysantin valtakuntaa, jonka lakeja ainakin pääpiirteissään noudatettiin. Kaikkien termien käytötavat eivät tosin ole johdettavissa suoraan virallisiin lakikorpuksiin, mutta ne eivät myöskään sodi niitä vastaan. Roomalaisen oikeuden tuntemus näyttää olleen Petrassa jopa parempaa kuin esimerkiksi Egyptissä. Mitä tulee papyruksessa puheena oleviin konkreettisiin asianhaaroihin, termien merkityksen ymmärtäminen selventää joidenkin aspektien pääpiirteitä, kun taas yksityskohdat jäävät tekstin fragmentaarisuuden takia useimmiten epäselviksi. Avainsanat: papyrologia, Petra, roomalainen oikeus, terminologia, kreikan kieli, latinan kieli, lainasanat

Conformational analysis of small disulfide loops. Spectroscopic and theoretical studies on a synthetic cyclic tetrapeptide containing cystine

The conformational analysis of the synthetic peptide Boc-Cys-Pro-Val-Cys-NHMe has been carried out, as a model for small disulfide loops, in biologically active polypeptides. 'H NMR studies (270 MHz) establish that the Val(3) and Cys(4) NH groups are solvent shielded, while 13C studies establish an all-trans peptide backbone. Circular dichroism and Raman spectroscopy provide evidence for a right-handed twist of the disulfide bond. Analysis of the vicinal (JaB)c oupling constants for the two Cys residues establishes that XI - *60° for Cys(4), while some flexibility is suggested at Cys( 1). Conformational energy calculations, imposing intramolecular hydrogen bonding constraints, favor a P-turn (type I) structure with Pro(2)-Va1(3) as the corner residues. Theoretical and spectroscopic results are consistent with the presence of a transannular 4 - 1 hydrogen bond between Cys( 1) CO and Cys(4) NH groups, with the Val NH being sterically shielded from the solvent environment.

Electron Mean Energy, Secondary Ionization Coefficients And (E/P)Crit In Binary-Mixtures Of Sf6-N2 And Ccl2f2-N2

Measurements of the ratio of diffusion coefficient to mobility (D/ mu ) of electrons in SF6-N2 and CCl2F2-N2 mixtures over the range 80

Chromosome complements in the spermatogenesis of two penaeid prawns, Penaeus merguiensis and P. esculentus.

Although the fisheries for, and mariculture of, penaeid prawns are of major commercial importance, there has been relatively little research undertaken on the chromosome number, structure and composition in the Penaeidae. One reason for this is due to the relatively small size and large number of chromosomes, which makes production of histological material difficult. In this paper, we report a simple and effective technique for determining chromosome complements during spermatogenesis in two species of penaeid prawns, Penaeus merguiensis and P. esculentus in Australia. The first estimates of the number of chromosomes in these species are given.

Estimating the efficiency of a small beam trawl for sampling tiger prawns Penaeus esculentus and P. semisulcatus in seagrass by removal experiments

The efficiency with which a small beam trawl (1 x 0.5 m mouth) sampled postlarvae and juveniles of tiger prawns Penaeus esculentus and P, semisulcatus at night was estimated in 3 tropical seagrass communities (dominated by Thalassia hemprichii, Syringodium isoetifolium and Enhalus acoroides, respectively) in the shallow waters of the Gulf of Carpentaria in northern Australia. An area of seagrass (40 x 3 m) was enclosed by a net and the beam trawl was repeatedly hand-hauled over the substrate. Net efficiency (q) was calculated using 4 methods: the unweighted Leslie, weighted Leslie, DeLury and Maximum-likelihood (ML) methods. The Maximum-likelihood is the preferred method for estimating efficiency because it makes the fewest assumptions and is not affected by zero catches. The major difference in net efficiencies was between postlarvae (mean ML q +/- 95% confidence limits = 0.66 +/- 0.16) and juveniles of both species (mean q for juveniles in water less than or equal to 1.0 m deep = 0.47 +/- 0.05), i.e. the beam trawl was more efficient at capturing postlarvae than juveniles. There was little difference in net efficiency for P, esculentus between seagrass types (T, hemprichii versus S. isoetifolium), even though the biomass and morphologies of seagrass in these communities differed greatly (biomasses were 54 and 204 g m(-2), respectively). The efficiency of the net appeared to be the same for juveniles of the 2 species in shallow water, but was lower for juvenile P, semisulcatus at high tide when the water was deeper (1.6 to 1.9 m) (0.35 +/- 0.08). The lower efficiency near the time of high tide is possibly because the prawns are more active at high than low tide, and can also escape above the net. Factors affecting net efficiency and alternative methods of estimating net efficiency are discussed.