An evaluation of genetic analyses, skull morphology and visual appearance for assessing dingo purity: implications for dingo conservation

The introgression of domestic dog genes into dingo populations threatens the genetic integrity of 'pure' dingoes. However, dingo conservation efforts are hampered by difficulties in distinguishing between dingoes and hybrids in the field. This study evaluates consistency in the status of hybridisation (i.e. dingo, hybrid or dog) assigned by genetic analyses, skull morphology and visual assessments. Of the 56 south-east Queensland animals sampled, 39 (69.6%) were assigned the same status by all three methods, 10 (17.9%) by genetic and skull methods, four (7.1%) by genetic and visual methods; and two (3.6%) by skull and visual methods. Pair-wise comparisons identified a significant relationship between genetic and skull methods, but not between either of these and visual methods. Results from surveying 13 experienced wild dog managers showed that hybrids were more easily identified by visual characters than were dingoes. A more reliable visual assessment can be developed through determining the relationship between (1) genetics and phenotype by sampling wild dog populations and (2) the expression of visual characteristics from different proportions and breeds of domestic dog genes by breeding trials. Culling obvious hybrids based on visual characteristics, such as sable and patchy coat colours, should slow the process of hybridisation.

"Like a monkey with a miniature cymbal": Cultural practices of repetition in visual social media

Looping media are recurring components of online content, from gifs to Vine videos, in addition to the conceptual repetition of memes and related practices. This paper analyses practices around looping visual media as examples of vernacular creativity, social media literacies, and internet culture, especially for irreverent and playful purposes. Focusing on the LGBTQ digital cultural context as a pilot study, this research examines multi-platform uses of looping media, including personal narratives through Vine videos and animated gifs on Tumblr. In addition to textual analysis of LGBTQ looping visual social media content, the study will further explore the platform context as part of the experience of looped media. The research will address how these factors may also contribute to practices of irreverence and play, both within the specific case of LGBTQ culture and internet culture more generally.

Human brain mechanisms of auditory and audiovisual selective attention

Selective attention refers to the process in which certain information is actively selected for conscious processing, while other information is ignored. The aim of the present studies was to investigate the human brain mechanisms of auditory and audiovisual selective attention with functional magnetic resonance imaging (fMRI), electroencephalography (EEG) and magnetoencephalography (MEG). The main focus was on attention-related processing in the auditory cortex. It was found that selective attention to sounds strongly enhances auditory cortex activity associated with processing the sounds. In addition, the amplitude of this attention-related modulation was shown to increase with the presentation rate of attended sounds. Attention to the pitch of sounds and to their location appeared to enhance activity in overlapping auditory-cortex regions. However, attention to location produced stronger activity than attention to pitch in the temporo-parietal junction and frontal cortical regions. In addition, a study on bimodal attentional selection found stronger audiovisual than auditory or visual attention-related modulations in the auditory cortex. These results were discussed in light of Näätänen s attentional-trace theory and other research concerning the brain mechanisms of selective attention.

Human brain networks of auditory attention and working memory

This thesis examines brain networks involved in auditory attention and auditory working memory using measures of task performance, brain activity, and neuroanatomical connectivity. Auditory orienting and maintenance of attention were compared with visual orienting and maintenance of attention, and top-down controlled attention was compared to bottom-up triggered attention in audition. Moreover, the effects of cognitive load on performance and brain activity were studied using an auditory working memory task. Corbetta and Shulman s (2002) model of visual attention suggests that what is known as the dorsal attention system (intraparietal sulcus/superior parietal lobule, IPS/SPL and frontal eye field, FEF) is involved in the control of top-down controlled attention, whereas what is known as the ventral attention system (temporo-parietal junction, TPJ and areas of the inferior/middle frontal gyrus, IFG/MFG) is involved in bottom-up triggered attention. The present results show that top-down controlled auditory attention also activates IPS/SPL and FEF. Furthermore, in audition, TPJ and IFG/MFG were activated not only by bottom-up triggered attention, but also by top-down controlled attention. In addition, the posterior cerebellum and thalamus were activated by top-down controlled attention shifts and the ventromedial prefrontal cortex (VMPFC) was activated by to-be-ignored, but attention-catching salient changes in auditory input streams. VMPFC may be involved in the evaluation of environmental events causing the bottom-up triggered engagement of attention. Auditory working memory activated a brain network that largely overlapped with the one activated by top-down controlled attention. The present results also provide further evidence of the role of the cerebellum in cognitive processing: During auditory working memory tasks, both activity in the posterior cerebellum (the crus I/II) and reaction speed increased when the cognitive load increased. Based on the present results and earlier theories on the role of the cerebellum in cognitive processing, the function of the posterior cerebellum in cognitive tasks may be related to the optimization of response speed.

Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

The role of aesthetic style in the visual communication of climate change

Public apathy on the issue of Anthropogenic Climate Change (ACC) is widespread, with more than half of surveyed Australians and Britons in denial of the phenomenon. While much is known about media influences and strategies such as message framing, there is little in the way of research on the impact of designed visual communication. This study builds knowledge and challenges assumptions by employing a relational approach between ACC visual communications, the professionals producing them, and the members of society that these communications are attempting to influence, contributing knowledge to the fields of graphic design, science communication and social science.

Auditory - Visual Matching in Learning Disabilities : Intervention Studies from Finland and Sweden

The present thesis discusses relevant issues in education: 1) learning disabilities including the role of comorbidity in LDs, and 2) the use of research-based interventions. This thesis consists of a series of four studies (three articles), which deepens the knowledge of the field of special education. Intervention studies (N=242) aimed to examine whether training using a nonverbal auditory-visual matching computer program had a remedial effect in different learning disabilities, such as developmental dyslexia, Attention Deficit Disorder (ADD) and Specific Language Impairment (SLI). These studies were conducted in both Finland and Sweden. The intervention’s non-verbal character made an international perspective possible. The results of the intervention studies confirmed, that the auditory-visual matching computer program, called Audilex had positive intervention effects. In Study I of children with developmental dyslexia there were also improvements in reading skills, specifically in reading nonsense words and reading speed. These improvements in tasks, which are thought to rely on phonological processing, suggest that such reading difficulties in dyslexia may stem in part from more basic perceptual difficulties, including those required to manage the visual and auditory components of the decoding task. In Study II the intervention had a positive effect on children with dyslexia; older students with dyslexia and surprisingly, students with ADD also benefited from this intervention. In conclusion, the role of comorbidity was apparent. An intervention effect was evident also in students’ school behavior. Study III showed that children with SLI experience difficulties very similar to those of children with dyslexia in auditory-visual matching. Children with language-based learning disabilities, such as dyslexia and SLI benefited from the auditory-visual matching intervention. Also comorbidity was evident among these children; in addition to formal diagnoses, comorbidity was explored with an assessment inventory, which was developed for this thesis. Interestingly, an overview of the data of this thesis shows positive intervention effects in all studies despite learning disability, language, gender or age. These findings have been described by a concept inter-modal transpose. Self-evidently these issues need further studies. In learning disabilities the aim in the future will also be to identify individuals at risk rather than by deficit; this aim can be achieved by using research-based interventions, intensified support in general education and inclusive special education. Keywords: learning disabilities, developmental dyslexia, attention deficit disorder, specific language impairment, language-based learning disabilities, comorbidity, auditory-visual matching, research-based interventions, inter-modal transpose

Developmental, functional brain imaging and electrophysiological evidence of visual and auditory working memory

Intact function of working memory (WM) is essential for children and adults to cope with every day life. Children with deficits in WM mechanisms have learning difficulties that are often accompanied by behavioral problems. The neural processes subserving WM, and brain structures underlying this system, continue to develop during childhood till adolescence and young adulthood. With functional magnetic resonance imaging (fMRI) it is possible to investigate the organization and development of WM. The present thesis aimed to investigate, using behavioral and neuroimaging methods, whether mnemonic processing of spatial and nonspatial visual information is segregated in the developing and mature human brain. A further aim in this research was to investigate the organization and development of audiospatial and visuospatial information processing in WM. The behavioral results showed that spatial and nonspatial visual WM processing is segregated in the adult brain. The fMRI result in children suggested that memory load related processing of spatial and nonspatial visual information engages common cortical networks, whereas selective attention to either type of stimuli recruits partially segregated areas in the frontal, parietal and occipital cortices. Deactivation mechanisms that are important in the performance of WM tasks in adults are already operational in healthy school-aged children. Electrophysiological evidence suggested segregated mnemonic processing of visual and auditory location information. The results of the development of audiospatial and visuospatial WM demonstrate that WM performance improves with age, suggesting functional maturation of underlying cognitive processes and brain areas. The development of the performance of spatial WM tasks follows a different time course in boys and girls indicating a larger degree of immaturity in the male than female WM systems. Furthermore, the differences in mastering auditory and visual WM tasks may indicate that visual WM reaches functional maturity earlier than the corresponding auditory system. Spatial WM deficits may underlie some learning difficulties and behavioral problems related to impulsivity, difficulties in concentration, and hyperactivity. Alternatively, anxiety or depressive symptoms may affect WM function and the ability to concentrate, being thus the primary cause of poor academic achievement in children.

Sexing Sirenians: Validation of Visual and Molecular Sex Determination in Both Wild Dugongs (Dugong dugon) and Florida Manatees (Trichechus manatus latirostris)

Sexing wild marine mammals that show little to no sexual dimorphism is challenging. For sirenians that are difficult to catch or approach closely, molecular sexing from tissue biopsies offers an alternative method to visual discrimination. This paper reports the results of a field study to validate the use of two sexing methods: (1) visual discrimination of sex vs (2) molecular sexing based on a multiplex PCR assay which amplifies the male-specific SRY gene and differentiates ZFX and ZFY gametologues. Skin samples from 628 dugongs (Dugong dugon) and 100 Florida manatees (Trichechus manatus latirostris) were analysed and assigned as male or female based on molecular sex. These individuals were also assigned a sex based on either direct observation of the genitalia and/or the association of the individual with a calf. Individuals of both species showed 93 to 96% congruence between visual and molecular sexing. For the remaining 4 to 7%, the discrepancies could be explained by human error. To mitigate this error rate, we recommend using both of these robust techniques, with routine inclusion of sex primers into microsatellite panels employed for identity, along with trained field observers and stringent sample handling.

Water bottles from China: Decoding visual grammar

On the ALEA Study Tour to China, Beryl Exley and her roomie Kathryn O’Sullivan pondered over their first night dilemma whilst staying at a hotel in Beijing. They read the room service guide (in English) which advised against drinking the tap water and confirming the supply of one bottle of complementary water per guest per day. The room service guide listed ‘special’ bottled water was the equivalent of $AUS7 per bottle. However the dilemma was this: sitting on the shelf above the fridge were three different kinds of water-like bottles. Each had a different label, written mainly in Chinese characters. Not wanting to mistake the bottles, Beryl and Kathryn set about decoding the text of the three bottles in question.

Fisheries Queensland Long Term Monitoring Program Underwater Visual Census of twenty-four reefs on the Great Barrier Reef between 1999 and 2004.

In 1999, the Department of Employment, Economic Development and Innovation (DEEDI), Fisheries Queensland undertook a new initiative to collect long term monitoring data of various important stocks including reef fish. This data and monitoring manual for the reef fish component of that program which was based on Underwater Visual Census methodology of 24 reefs on the Great Barrier Reef between 1999 and 2004. Data was collected using six 50m x 5m transects at 4 sites on 24 reefs. Benthic cover type was also recorded for 10m of each transect. The attached Access Database contains 5 tables being: SITE DETAILS TABLE Survey year Data entry complete REF survey site ID Site # (1-4) Location (reef name) Site Date (date surveyed) Observer 1 (3 initials to identify who estimated fish lengths and recorded benthic cover) TRANSECT DETAILS Survey ID Transect Number (1-6) Time (the transect was surveyed) Visibility (in metres) Minimum Depth surveyed (m) Maximum Depth surveyed (m) Percent of survey completed (%) Comments SUBSTRATE Survey ID Transect Number (1-6) then % cover of each of eth following categories of benthic cover types Dead Coral Live Coral Soft Coral Rubble Sand Sponge Algae Sea Grass Other COORDINATES (over survey sites) from -14 38.792 to -19 44.233 and from 145 21.507 to 149 55.515 SIGHTINGS ID Survey ID Transect Number (1-6) CAAB Code Scientific Name Reef Fish Length (estimated Fork Length of fish; -1 = unknown or not recorded) Outside Transect (if a fish was observed outside a transect -1 was recorded) Morph Code (F = footballer morph for Plectropomus laevis, S = Spawning colour morph displayed)

Visual no-man’s land

Professor Nathan Efron recounts his experience in ‘visual no-man’s land’ – a particularly stressful phase of his ophthalmic journey of retinopexy, cryopexy, vitrectomy and IOL surgery attributed to extreme surgically-induced anisometropia.