Nuorten kokemien elämysten yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten antamia merkityksiä elämykseksi nimetylle kokemukselle ja tunteelle. Tavoitteena on ollut selvittää elämysten kokemista nuorten näkökulmasta ja suhteuttaa nuorten kokemuksilleen antamia merkityksiä laajemmin nuoruutta ja elämyksien kokemista käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Elämysten merkityksellistämistä analysoidaan suhteessa identiteetin muodostukseen. Yksilöllisesti koetut elämykset saavat merkityksensä diskursiivisesti rakentuneen todellisuuden ympäröimänä. Tutkimus paikantuu sosiologisen nuorisotutkimuksen ja tunteiden tutkimuksen alaan sekä metodologisesti fenomenologis-konstruktivistisen tutkimuksen alaan. Tutkimuksen taustalla on elämyshakuisuutta käsittelevä teoria. Elämyshakuisuuden tulkinta fenomenologisesta viitekehyksestä tuo käsitteen ymmärtämiseen uuden ulottuvuuden. Elämyshakuisuus kuvaa asennoitumistapaa eli sitä, miten yksilö orientoituu ympäröivään maailmaan. Tällöin ei edellytetä intentionaalisten tekojen tietoista luonnetta. Toiminnalliset prosessit muovautuvat vuorovaikutuksen myötä samaan tapaan kuin ihminen ruumiillisena subjektina muovautuu. Tutkimuksen aineisto koostuu lukion ensimmäisen luokan oppilaiden kirjoituksista (519 kpl), lastensuojeluinstituutioissa ja kuntoutuskeskuksissa asuvien nuorten yksilöteemahaastatteluista (16 nuorta) sekä seikkailualan asiantuntijoiden teemahaastatteluista (20 aikuista). Nuorten kirjoitukset on kerätty vuosina 1996–1997 ja 2002–2003. Aineiston analyysi on aineistolähtöinen. Erilaiset osa-aineistot työssäni avaavat erilaisia näkökulmia elämysten kokemiseen. Aineistojen analyysi ja tutkimukset teoreettiset lähtökohdat ovat rakentuneet analyysin edetessä ja vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Nuorten elämyksiä käsittelevä kerronta on moninaista ja elämyksiä koetaan erilaisissa tilanteissa. Elämykselle ei ole yhtä määritelmää, kokemisen paikkaan tai kokemisen syytä vaan kokemuksen merkitys rakentuu tilanteisesti. Elämys kuitenkin erottuu muista kokemuksista sen muistettavuuden, ainutlaatuisuuden, uutuuden ja intensiivisyyden perusteella. Nuorten elämyksellisissä hetkissä korostuvat harrastusten yhteydessä koetut uudet, erilaiset, yhteisöllisesti jaetut, mutta myös maailmaa nuorille avaavat itsenäisyyden tunnetta ja hallintaa tuottavat kokemukset. Yksi merkittävä uusia elämyksiä ja tietoa tuottava asia nuorten elämässä on seurustelu. Myös matkailu, erilaiset retket ja leirit olivat nuorille elämyksiä tuottavia tilanteita. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole sellaisia harrastuksia, joihin he olisivat sitoutuneita tai joissa he pääsisivät ilmaisemaan itseään ja kokemaan onnistumista. Nuorten elämyksiä käsittelevissä hetkissä nuorten vapaa-ajan toiminta, ympäristö ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisessä asemassa. Nuoret eivät ensisijaisesti ajatelleet itse etsivänsä tai toisten nuorten etsivän elämyksiä viihdeteollisuuden tuottamista asioista. Elämyksissä arvostettiin aitoutta ja koettu tunne määritti sitä, oliko jokin koettu elämyksenä vai ei. Toisaalta erilaisten päihteiden todettiin mahdollisesti tuottavan elämyksiä, mutta niidenkin yhteydessä korostettiin usein muita asioita kokemusta rakentavina. Nuorten elämyskokemuksissa toisten nuorten merkitys, luottamus, läheisyyteen ja hyväksyntään liittyvät kokemukset korostuvat. Myös aikuisten asiantuntijoiden omaa nuoruutta käsittelevät elämykset olivat emotionaaliselta merkitykseltään hyvin samanlaisia kuin tämän päivän nuorten esittämät. Elämyksiksi miellettyjä kokemuksia pidettiin arvokkaina. Niiden uskottiin suuntaavan yksilön toimintaa.

The Rebirth of Dinamo Riga: From the Glorious Soviet Past to the Kontinental Hockey League

Since the end of Cold War rivalries, the world of international hockey was deemed to becoming increasingly homogenized along western sportization patterns. The introduction of the Russian-sponsored Kontinental Hockey League (KHL) signified a new era in the global diffusion of modern sports. Its recent expansion in the post-Soviet space and European countries significantly reshuffled the landscape of international hockey, offering new prospects for the studies of the intersection of sports, history, geopolitics and nationalism in the age of globalization. The aim of this study is to conceptualize the KHL and illuminate the role of ice hockey in post-Soviet Latvia. I treat the creation of the KHL and the integration of a Latvian-based team, “Dinamo Riga,” into the KHL within the broader discussion on the globalization of sports and its effects on national communities. The research is based on a case study of the modern rebirth of “Dinamo Riga” and its participation in the KHL and is confined to the scholarly themes in sports research, such as the history of modern sports and globalization, sports and nationalism. The study pays special attention to unveiling the geopolitical links between the restart of Latvian-Russian relations after the EU’s eastern enlargement and the re-emerging Latvian-Russian contacts in ice hockey. The research concludes that with the creation of the KHL, European hockey received a new charismatic “zone of prestige” for sports interaction. The project of “Dinamo Riga” became the new global phenomenon in Latvian sports in terms of its capabilities to transcend the post-Soviet geopolitical stereotypes in relation to Russia and serve as a new national symbol in the promotion and celebration of Latvian sporting nationalism. Further sociological research would require the clarification of the impact of Latvian-Russian cooperation in hockey on the bilateral relations of both countries and the formation of a national community in Latvia.

Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä

Tutkimuksessa perehdytään työväenliikkeessä vaikuttaneen naisaktiivi Fiina Pietikäisen (1870–1956) toimijuuden myötä työväenliikkeen sukupuolisidonnaisiin käytäntöihin vuosina 1900–1930. Tutkimus edustaa kollektiivista elämänkertatutkimusta. Tässä tutkimuksessa on keskeisesti esillä kysymys Fiina Pietikäisen ja työväenliikkeen suhteesta. Aikakauden työväenliike ei hyväksynyt individualistista toimintaa, vaan edellytti yksittäiseltä aktiivilta kurinalaisuutta ja sitoutuneisuutta yhteisesti sovittuihin pyrintöihin. Toisaalta työväenliike tarjosi niin työläismiehille kuin -naisillekin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työläisnaiset saattoivat miesten tavoin vaikuttaa poliittisissa ja ammatillisissa järjestöissä, joskin monet naiset keskittyivät vapaaehtoisesti vain puolueen naisjärjestöjen toimintaan. Tutkimus osoittaa, että Fiina Pietikäinen oli pragmaattinen naisaktiivi, joka monien muiden työväenliikkeen naisaktiivien tavoin otti tehtäväkseen työläisnaisten ja -lasten elinolosuhteiden kehittämisen. Edes poikkeusolosuhteet kuten vuoden 1905 suurlakko tai vuoden 1918 sisällissota eivät muuttaneet työväenliikkeen sukupuolisidonnaista toimijuuskulttuuria. Työväenliikkeen naisaktiivit keskittyivät vapaaehtoisesti ruokahuoltoon ja perhepolitiikkaan jättäen muut yhteiskunnalliset kysymykset miestoimijoiden vastuulle. Useimmista työväenliikkeen naisaktiiveista poiketen Fiina Pietikäinen toimi myös miesvaltaisessa ammattiyhdistysliikkeessä niin paikallis- kuin liittotasolla. Pietikäinen otti tehtäväkseen varsinkin helsinkiläisten silittäjien ja erityisesti kylvettäjien ammatillisen edunvalvonnan. Kyseiset naispuoliset ammatinharjoittajat olivat erittäin heikosti järjestäytyneitä, joten Pietikäisen ammatillinen edunvalvonta perustui pitkälti yhteiskunnallisesti otollisten tilanteiden hyödyntämiseen ja työväenliikkeen kollektiivin tukeen. Fiina Pietikäinen kannatti monien muiden naisaktiivien tavoin naisten erillistoimijuutta niin poliittisessa kuin ammatillisessa työväenliikkeessä. Hän sitoutui työväenliikkeen arvoihin ja käytäntöihin, muttei kokenut työväenliikettä tasa-arvoiseksi kollektiiviksi. Hän uskoi naisten voivan parhaiten kehittää omaa asemaansa erillistoimijuuden kautta. Poliittisen työväenliikkeen saralla naiset vaikuttivatkin aina työväenliikkeen hajoamiseen asti pitkälti omissa järjestöissään. Ammatilliseen edunvalvontaan naisten erillistoimijuus ei vakiintunut, koska ammattiyhdistysliikkeen miesaktiivit eivät kokeneet naistyöläisten aseman kehittämisen edellyttävän segregaatiota liikkeen sisällä. Käytännössä monet ammattiosastot olivat kuitenkin joko mies- tai naisammattiosastoja, koska aikakauden Suomessa sukupuoli määräsi hyvin voimakkaasti sen, mitä ammattia yksilö saattoi harjoittaa.

Relationaalinen itseys ja sosiaalinen side teoriassa ja empiriassa

Kirjallisuusarvostelu

Limits of Meritocracy. How Fields of Study and Gender Segregation Affect Social Stratification in Finland

This dissertation critically reviews the idea of meritocracy from both a theoretical and an empirical perspective. Based on a discussion of classical texts of social philosophy and sociology, it is argued that meritocracy as a concept for social stratification is best compatible with the sociological tradition of status attainment research: both frame social inequality in primarily individualistic terms, centring on the role of ascribed (e.g., gender, social background) and achieved (e.g., educational qualifications) characteristics for determining individuals’ socioeconomic rewards. This theoretical argument introduces the research problem at the core of this dissertation: to what extent can the individualistic conception of social stratification be maintained empirically? Fields of study and their interaction with educational attainment levels play a prominent role in the analysis of this question. Drawing on sociological versions of segmented labour market theory, it is assumed that fields of study may channel individuals into heterogeneous political-economic contexts on the labour market, which potentially modify the socioeconomic benefit individuals derive from their qualification levels. The focus on fields of study may also highlight economic differentials between men and women that derive from the persisting segregation of men’s and women’s occupational and educational specializations rather than direct gender discrimination on the labour market. The quantitative analyses in this dissertation consist of three research articles, which are based primarily on Finnish data, but occasionally extend the view to other European countries. The data sources include register-based macro- and microdata as well as survey data. Article I examines the extent and the patterns of gender segregation within the Finnish educational system between 1981 and 2005. The results show that differences between men’s and women’s field specializations have for the most part remained stable during this period, with particularly high levels of gender segregation observed at lower educational levels. The focus in Article II rests on the effects of gender-segregated fields of study on higher education graduates’ occupational status. It is shown that fields of study matter for accessing professional jobs and avoiding low-skilled positions in Finland: at the early career stage, particularly polytechnic graduates from female-dominated fields are less likely to work in professional positions. Finnish university graduates from male-dominated fields were more likely than their peers with different specializations to work as professionals, yet they also faced a greater risk of being sorted into lowskilled jobs if they failed to make use of this advantage. Article III proceeded to analyse the joint impact of educational qualification levels and fields of study on young adults’ median earnings in Finland between 1985 and 2005. The results show that qualification levels do not confer a consistent benefit in the process of earnings stratification. Advanced qualifications raise median earnings most clearly among individuals specializing in the same field of study. When comparing individuals with different field specializations, on the other hand, higher-level qualifications do not necessarily lead to higher median earnings. Overall, the findings of this dissertation reveal a heterogeneous effect of education for achieving social positions, which challenges individual-centred, meritocratic accounts of social stratification and underlines the problematic lack of structural and institutional dimensions in the dominant account of social status attainment.

Correlation of soil properties with weed ocurrence in sugarcane areas

Soil properties can influence weed community composition and weed density agricultural area. Knowing this relationship would allow to choose the best strategy for the control of such plants. This study aimed to investigate the correlation between weed density and chemical and physical attributes of soil in three areas (UCO, USC, and UPA) for commercial sugarcane cultivation in Campos dos Goytacazes, RJ. Grids of 40 m x 40 m were established in the areas, and soil samples were collected at the intersection points for physical and chemical analysis and evaluation of the soil seed bank (SSB), followed by a phyto-sociological survey of the weeds present. Samples were collected during two periods: February/March and June/July, 2010. SSB presented the greatest number of species per vegetation evaluated in the two sampling periods. Clay content had a positive effect leading to greater weed density in all areas (UCO, USC and UPA) in at least one of the densities (0-10 and 10-20 cm). On the other hand, sand content, when significant, presented a negative correlation with plant density in all the SSB areas analyzed. The pH negatively influenced the density of the species found through the phyto-sociological survey at USC and UPA. Cyperus rotundus, dominant in all areas, correlated positively with phosphorus, potassium, and clay content and negatively with pH and high sand content.

Occurrence of weeds in Cassava savanna plantations in Roraima

A phyto-sociological survey is the first step to implement integrated weed management in crops. In this study, weed occurrence was evaluated in cassava plantations in the savannah of Roraima in northern Brazil. Harvest was performed randomly 80 times in 10 crops over four seasons (January, February, March, and April 2012). The harvested plants were cut at ground level, sorted out per species, identified, quantified, and weighed on a 0.01 g precision scale. A descriptive analysis was conducted of the phyto-sociological parameters (frequency, density, abundance, total number of individuals per species, relative frequency, relative density, relative abundance and importance value index) for the collected species. A description was also made of the botanical classes, families, species, type of propagation, life cycle, growth habit, total number of species and dry weight ha-1. The community in the surveyed area was considered to have a heterogeneous composition, comprising 27 species. The species presenting the highest density per hectare were Digitaria sanguinalis (210,500), Brachiaria brizantha (111,000), Brachiaria decumbens (86,500) and Brachiaria humidicola (69,000). Digitaria sanguinalis had the highest relative density (28.08), relative abundance (26.16) and importance value index (65,34). Most weeds had herbaceous growth habit.

Pennförare i periferin : österbottniska sockenskrivare 1721-1868

Modern research on literacy, the scriptualization of the administration and the interaction between the governing and the governed as part of the political culture, has brought to the fore the issue of different scripts and their terms. The present dissertation focuses on the parish scribes in the county of Ostrobothnia during the period 1721–1868. The peasantry had been given the right to pay parish scribes in 1624. The parish scribes who were to assist the peasants in connection with the collection of taxes simultaneously supervised the bailiffs who collected the taxes. Their writing skills made the scribes indispensable also in many other contexts. In Ostrobothnia, the peasantry had use for parish scribes, who worked as mediators between Swedish and Finnish, between the oral and the written and vice versa. The aim of this dissertation is on the one hand to explore the recruitment of parish scribes, and on the other to examine the parish scribes as a professional and social group. The parish scribes’ significance for the peasantry in everyday life, local decision-making and in connection with political processes will be analyzed by examining their work and professional activities. The recruitment of parish scribes and has been analyzed as a decision process where different actors were able to influence the election. The parish scribes’ competence requirements and terms of employment have been analyzed. The parish scribes as a professional body or a social group has not previously been explored. The examination of the 154 parish scribes as a professional and social group has been carried out in the form of a collective biography. Parish scribes’ tasks originally consisted of the collection of taxes, but the duties within the parish administration increased in the eighteenth and nineteenth centuries. The private writing assignments consisted of many different documents: bills of sale, probate inventories and estate distributions, wills, land tenancy agreements, life annuity and crofter agreements, promissory notes, auction records and different survey documents. The interaction with state power has been analyzed by examining five political decision-making processes that the peasants actively participated in.

The duality of tactical thought : a study of how Swedish land forces' commanders view tactics in irregular warfare

This is a sociological study of the views of officers in the Swedish Army and its Amphibious Forces on tactics in Irregular Warfare (IW), in particular, Counterinsurgency (COIN). IW comprises struggles, where the military weaker part uses an indirect approach with smaller units and integrates the civilian and military dimensions in a violence spectrum including subversion, terrorism, Guerrilla Warfare and infantry actions. IW is the main armed warfare style in insurgencies. COIN is the combined political, military, economic, social and legal actions in counter insurgencies. Data has been collected by means of interviews with almost all (n =43) officers, who were either commanding battalions or rifle and manoeuvre companies while undergoing training for general warfare and international operations. The main theoretical and methodological inspiration is the traditional one for research on social fields, inaugurated by the French sociologist Pierre Bourdieu. The statistical technique used is Multiple Correspondence Analysis. As a background and context base, an inquiry inspired by the Begriffsgechichte (Conceptual History) tradition explores the genesis and development of understandings of the term Irregular Warfare. The research question is outlined as; “how can contemporary Swedish military thought on tactics in Irregular Warfare be characterized using descriptive patterns, mapped in relation to background factors and normative standards? The most significant findings are that there are two main opposing notions separating the officers’ views on tactics in Irregular Warfare: (1) a focus on larger, combat oriented and collectively operating military units versus smaller and larger, more intelligence oriented and dispersed operating units, and (2) a focus on military tasks and kinetic effects versus military and civilian tasks as well as “soft” effects. The distribution of these views can be presented as a two-dimensional space structured by the two axes. This space represents four categories of tactics, partly diverging from normative military standards for Counterinsurgency. This social space of standpoints shows different structural tendencies for background factors of social and cultural character, particularly dominant concerning military backgrounds, international mission experiences and civilian education. Compared to military standards for Counterinsurgency, the two tactical types characterized by a Regular Warfare mind-set stands out as counter-normative. Signs of creative thought on military practice and theory, as well as a still persistent Regular Warfare doxa are apparent. Power struggles might thus develop, effecting the transformation to a broadened warfare culture with an enhanced focus also on Irregular Warfare. The result does not support research results arguing for a convergence of military thought in the European transformation of Armed Forces. The main argument goes beyond tactics and suggests sociological analysis on reciprocal effects regarding strategy, operational art, tactics as well as leadership, concerning the mind-set and preferences for Regular, Irregular and Hybrid Warfare.

Genetic polymorphism of alcohol-metabolizing enzyme and alcohol dependence in Polish men

Alcohol dependence poses a serious medical and sociological problem. It is influenced by multiple environmental and genetic factors, which may determine differences in alcohol metabolism. Genetic polymorphism of the enzymes involved in alcohol metabolism is highly ethnically and race dependent. The purpose of this study was to investigate the differences, if present, in the allele and genotype frequency of alcohol dehydrogenase 1B (ADH1B), ADH1C and the microsomal ethanol-oxidizing system (MEOS/CYP2E1) between alcohol-dependent individuals and controls and also to determine if these genotypes cause a difference in the age at which the patients become alcohol dependent. The allele and genotype frequencies of ADH1B, ADH1C, and CYP2E1 were determined in 204 alcohol dependent men and 172 healthy volunteers who do not drink alcohol (control group). Genotyping was performed by PCR-RFLP methods on white cell DNA. ADH1B*1 (99.3%) and ADH1C*1 (62.5%) alleles and ADH1B*1/*1 (N = 201) and ADH1C*1/*1 (N = 85) genotypes were statistically more frequent among alcohol-dependent subjects than among controls (99.3 and 62.5%, N = 201 and 85 vs 94.5 and 40.7%, N = 153 and 32, respectively). Differences in the CYP2E1 allele and genotype distribution between groups were not significant. The persons with ADH1C*1/*1 and CYP2E1*c1/*c2 genotypes became alcohol dependent at a considerably younger age than the subjects with ADH1C*1/*2, ADH1C*2/*2 and CYP2E1*c1/*c1 genotypes (28.08, 25.67 years vs 36.0, 45.05, 34.45 years, respectively). In the Polish men examined, ADH1C*1 and ADH1B*1 alleles and ADH1C*1/*1 and ADH1B*1/*1 genotypes favor alcohol dependence. The ADH1B*2 allele may protect from alcohol dependence. However, subjects with ADH1C*1/*1 and CYP2E1*c1/*c2 genotypes become alcohol dependent at a considerably younger age than the subjects with ADH1C*1/*2, ADH1C*2/*2 and CYP2E1*c1/*c1 genotypes.

Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet

Suomen sisällissotaan osallistui vuonna 1918 naisia molemmin puolin rintamaa erilaisissa tehtävissä. Taisteluiden jälkeen yli 5500 punaista naista joutui valtiorikosoikeuteen syytettynä valtiopetoksellisesta toiminnasta. Ne noin 2000 naista, jotka palvelivat punakaartissa aseistettuina, ovat pitkään hallinneet sitä kuvaa, joka suomalaisilla on ollut punaisista naisista. Sen sijaan on tiedetty hyvin vähän niistä naisista, joiden valkoiset katsoivat edistäneen valtiopetosta muilla keinoilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia olivat Porin seudulla ne kapinasta syytetyt naiset, jotka eivät olleet tarttuneet aseisiin ja mikä oli heidän myöhempi kohtalonsa. Työn ensimmäisessä osassa tutkitaan valtiorikosoikeuteen joutuneiden naisten taustaa, toimintaa sota-aikana ja tästä aiheutuneita välittömiä seuraamuksia. Millaisia henkilöitä päätyi valtiorikosoikeuden eteen tuomittavaksi? Millaisissa tehtävissä he olivat sota-aikana toimineet ja miksi? Mitkä seikat olivat oikeudessa raskauttavia, kun valtiorikostuomioita jaettiin? Työn jälkimmäisessä osassa tutkitaan, mitä punaisille naisille tapahtui sodan jälkeen ja miksi näin kävi. Sisällissodan jälkeistä maailmaa hahmotetaan etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen oli se yhteiskunnassa vallinnut ajan henki, jonka vaikutuspiiriin naiset valtiorikosoikeudesta ja vankilasta palasivat? Miten yhteisö otti heidät vastaan? Miten heihin suhtauduttiin työmarkkinoilla? Miten käsiteltiin punaisia leskiä ja orpoja? Mitä punaisilta odotettiin kansalaisina ja miten heistä pyrittiin muokkaamaan yhteiskuntakelpoisia? Miten poliittisen elämän uudelleenvirittely onnistui ja kiinnostiko se enää näitä naisia? Miten suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa myös sen suhtautuminen punaisiin muuttui? Millaisilla toimilla valtiovalta pyrki eri vaiheissa yhtenäistämään rikkirevennyttä kansaa ja miten se näkyi yksittäisten ihmisten elämässä? Ajan kuluessa asenteet muuttuivat ja naiset vanhenivat. Miten naiset kuvasivat kokemaansa myöhemmin omaisilleen? Kysymyksiä pohditaan paikallisesta, Porin seudun näkökulmasta, mutta niitä peilataan kuitenkin jatkuvasti valtakunnalliseen tilanteeseen. Kontekstualisoi- malla paikalliskokemukset laajempaan kokonaisuuteen on voitu paremmin selittää tapahtunutta, ja paikallistutkimuksen kautta on nähty myös koko maassa vallinneita yleisiä olosuhteita. Tutkimuksen kohteena on 267 Porista, Porin maalaiskunnasta ja Ulvilasta kotoisin olevaa naista, jotka joutuivat valtiorikosoikeuden tutkittaviksi. Keskeisimpänä lähdeaineistona ovat seurakuntien rippikirjat ja maistraattien henkikirjat sekä Kansallisarkiston, Kansan arkiston ja Työväen arkistojen sisällissotaa ja sen jälkeistä poliittista elämää valottavat kokoelmat. Tutkimuksen naisista enemmistö oli 18−37-vuotiaita työläisnaisia. Aiemmin rikoksista tuomittuja heidän joukossaan oli hyvin vähän. Suurin osa (n. 71 %) työskenteli punakaartin huollossa keittiö-, siivous- ja vaatetusosastoilla. Noin 21 % työskenteli sairaanhoidossa, ja loput kahdeksan prosenttia olivat punakaartin hallintoa avustavissa muissa tehtävissä. Naiset saivat pääosin lieviä, 2−3 vuoden ehdollisia tuomioita. Vain joka kymmenes nainen tuomittiin ehdottomaan rangaistukseen. Punakaartiin vasta pakomatkalla liittyneet ja kaartissa vähäisissä tehtävissä lyhytaikaisesti toimineet henkilöt vapautettiin syytteistä. Tutkimuksessani olen osoittanut, millaisia vaikeuksia paluu sodanjälkeiseen arkeen tuotti naisille. Varsinkin yksin lastensa kanssa jääneillä oli monenlaisia ongelmia. Sodan aikana levitetty propaganda oli osaltaan lisäämässä vaikeuksia. Toisaalta työtilanne parantui monen naisen osalta jo vuoden 1918 aikana, ja oman punaisen yhteisön tarjoama tuki helpotti arjesta selviytymistä. Elämä tasaantui, naiset perustivat perheitä ja osa palasi työelämään ja politiikkaan. Säilyneiden lähteiden valossa sisällissota näyttäisi radikalisoineen vain pienen osan naisista, kun taas enemmistö kannatti maltillisia sosialidemokraatteja tai jäi kokonaan pois politiikasta. Punaiseksi leimautuminen valtiorikosoikeudessa ei pakottanut naisia muuttamaan uudelle paikkakunnalle; Porin seudulla ja yleensä vielä omassa suvussakin oli riittävästi entisiä punaisia luomassa kollektiivista tukea. Myös valtiovalta pyrki rauhoittamaan poliittista tilannetta ja sopeuttamaan punaisia yhteiskuntaan monin uudistuksin. Naisten kannalta merkittävin myönnytys tapahtui jatkosodan aikana, kun punalesket lopulta oikeutettiin valtiollisen eläkkeen piiriin. Tämä tutkimus on ensimmäinen punaisista naisista laadittu eräänlainen kollektiivinen elämäkerta, jossa on tarkasteltu heidän sodanjälkeistä elämäänsä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Porin seudulta valtiorikosoikeuteen joutuneet naiset olivat tavallisia työläisnaisia. Sota ja osallisuus siihen ei tätä asiaa muuttanut. Naiset sopeutuivat yhteiskuntaan nopeasti ja elivät pääosin tavallista työläisperheen arkea sodan jälkeenkin.

Grassroots Charity in China: Case Analysis of a Charity Project Organised by Jane Zhang Fan Club

As unregistered grassroots charities do not appear in official statistics in China, they tend to remain unnoticed by scholars. Also as they operate unofficially and avoid publicity, their work is usually not reported by the media. In this research I explore the grassroots charity activity of one pop music fan club from the viewpoint of trust as a sociological concept. I will also establish the general situation on charity in China. By using textual analysis on internet blogs and discussion forums I map the charity project from the discussion of the original idea to the execution and follow up phase. I study the roles the fan club members assume during the project as anonymous participants of internet conversations, as well as concrete active charity volunteers outside of the virtual world. I establish parties, other than the fan club, which are involved in the charity project. Interviews with one of the participant of the project in 2010, 2014 and 2015 bring valuable additional information and help in distributing the questionnaire survey. A quantitative questionnaire survey was distributed among the fan club members to get more detailed information on the motives and attitudes towards official and unofficial charity in China. Because of the inequality in China, the rural minority areas do not have similar educational opportunities as the mostly majority inhabited urban areas, even though the country officially has a nine year compulsory education. Grassroots charities can operate in relative freedom taking some of the government’s burden of social responsibilities if they are not criticizing the authorities. The problem with grassroots charity seems to be lack of sustainability. The lack of trust for authorities and official charities was the reason why the Jane Zhang fan club decided to conduct a charity case unofficially. As a group of people previously unknown to each other, they managed to build mutual trust to carry out the project transparently and successfully, though not sustainably. The internet has provided a new and effective platform for unofficial grassroots charities, who choose not to co-operate with official organisations. On grassroots level charities can have the transparency and trust that lack from official charities. I suggest, that interviewing the real persons behind the internet aliases and finding out what happened outside the discussion forums, would bring a more detailed and outspoken description of the project concerning of the contacts with the local authorities. Also travelling to the site and communicating with the local people in the village would establish how they have experienced the project.

Education, sport and myth in the community of Glengarry, Ontario : the athletic career of Roderick R. McLennan. 260 St. Catharines, Ont. : Faculty of Education, Brock University ;

This study examined how the athletic career of Roderick R. McLennan contributed to the popularization and subsequent development of Caledonian games in Ontario during the latter nineteenth century. Initially, the development of Caledonian games during the 1800s was examined to provide a contextual framework for McLennan's career. This investigation revealed that the games emerged from rural athletic events at pioneer working bees in the first quarter of the nineteenth century to regional sporting events by the mid-1800s, and finally into annual federated Caledonian games in 1870. Noteworthy primary source material for this chapter included the John MacGillivray Papers at the National Archives of Canada, the Scottish American Journal (NY) and the files retained by the Glengarry Sport Hall of Fame in Maxville, Ontario. Following the investigation of Caledonian games, McLennan's early athletic career was studied. Analysis of the Roderick and Farquhar McLennan Papers at the Archives of Ontario and the newspapers from the period revealed that McLennan rose to popularity in 1865 through a "Championship of the World" hammer throwing match in Cornwall and two "Starring Tours". The next chapter examined the height of McLennan's career through an investigation of the Roderick McLennan versus Donald Dinnie rivalry of the early .. n 1870s. It was detennined that the rivalry between McLennan and Dinnie, the champion athlete of Highland games in Scotland, was a popular attraction and had an impact on the Toronto and Montreal games of 1870 and the Toronto games of 1872. Finally, the athletic records established by McLennan during the 1860s and 1870s were investigated. These records were examined through the context of a media controversy over McLennan's feats that developed in the early 1880s between two newspapers. This controversy erupted between the Toronto Mail and the Spirit of the Times. Caledonian games in Canada have only been briefly examined and a thorough examination of prominent Canadian figures in this context has yet to be undertaken. This study unearths a prominent Canadian athlete of Scottish decent and details his involvement in the Caledonian games of nineteenth century Ontario.

Identifying the psychosexual implications of radical radiation treatment in prostate cancer

The purpose of this study was to determine whether there was any evidence of psychosexual morbidity among men who experienced radical radiation treatment for prostate cancer. With relatively little known or available retrospective data on the psychosexual implications of radical radiation treatment in men with prostate cancer, this study posited eight research questions which provided the basis for the research. Fifty men from Southern Ontario, between the ages of 52 to 78 years, were included in the study. They had been previously randomized to a clinical trial comparing radical radiation therapy by external beam radiation, or radical radiation using a combination of a temporary iridium implant plus external beam radiation, for localized or locally advanced prostate cancer. Assessment of sexual functioning, drive, attitudes, body image, and sexual satisfaction was drawn from a multidimensional approach, since psychosexuality was viewed as having an impact on biological, psychological, and sociological domains of functioning. Medical chart reviews, semi-structured interviews, demographical profiles of each participant, and the Derogatis Sexual Functioning Inventory (DSFI) were the methods used to collect data over a four-month period. Both quantitative and qualitative research methods were incorporated in the design and evaluation of the study. Frequencies, contingency analysis, Pearson's coefficient of correlation, t-tests, and ANOVA comprised the quantitative analysis. Data obtained from audio-taped interviews were analyzed qualitatively, and used for offering further insight and for facilitating the quantitative aspect of the analysis. Overall, there was sufficient evidence to suggest psychosexual morbidity among men who were treated with radiation therapy for prostate cancer. As well,there were a number of significant findings available to answer all of the posited research questions. The most significant findings were noted in post-treatment erectile ability and sexual activity. A post-treatment change in erectile ability was reported by eighty percent of men. Sixty percent of men noted a decrease in their ability to achieve an erection by reporting some morning stiffness only, penile rigidity insufficient for penetration, decreased control of erection, and loss of spontaneous erection. Other contributing factors associated with change in erectile status were: pain or altering sensation of orgasm, blood in ejaculate, pain and decreased amount of ejaculate, and penile numbness or pain. Eighty-two percent of men experienced a post-treatment change in sexual function, primarily due to the impact of decreasing erectile status. Only seven men reported that they experienced a decrease in desire mentally, whereas the vast majority did not experience any change in desire. Changes in foreplay, stress with optimal sexual positioning, and reduced spontaneity of sex, were other factors reported with the changes in sexual activity. The findings in this study broaden our understanding of what middle- to later-aged men feel and experience as they venture onward following treatment. This was the first study that evaluated available prospective data on pre-treatment erectile status and sexual activity. As well, this study was the first (with participant compliance rates of 100 percent) to have included an interview format to capture the views of such a large number of men. This study concluded with recommendations and implications for future research and practice as we move in the direction of understanding what is necessary for preserving psychosexual well being and enhancing quality of life in men treated with radiation therapy for prostate cancer.