Tilan subjektiivisuus sekä orientalismin ja toiseuden kohtaamiset Harriet Martineaun kirjassa Eastern Life: Present and Past

Tutkielmassa tarkastellaan tilan subjektiivista kokemista Harriet Martineaun matkakirjassa Eastern Life: Present and Past (1848). Martineau matkasi vuonna 1847 Egyptistä Nubiaan ja jatkoi täältä vielä Siinaille sekä Palestiinaan, päätyen lopulta Syyriaan. Matkareitti oli hyvin suosittu 1800-luvulla, jolloin höyrylaivat mahdollistivat uudenlaisen liikkumiskeinon pitkin Niiliä. Harriet Martineau kohtasi matkallaan paikallisia ihmisiä, jolloin hän joutui kosketuksiin toiseuden kanssa. Orientti ympäristö oli Martineaulle aivan uudenlainen ja mielenkiintoinen kokemus, josta hän pääsääntöisesti nautti hyvin paljon. Tutkimuksessani käsittelen sitä, millaisena tämä orientti ympäristö näyttäytyi Harrietille ja millaisia merkityksiä tila sai subjektiivisten kokemusten kautta. Harriet Martineaun kirja Eastern Life: Present and Past perustuu matkapäiväkirjaan, jota Harriet matkansa aikana piti. Martineaun kirjassa esittämät mielipiteet uskontojen evolutiivisesta kehityksestä herättivät paljon kohua ja kirja saikin osakseen paljon huomiota. Tutkimuksessani käytän diskurssianalyysia hahmottaakseni millä tavalla orientti Itä Harrietille näyttäytyi. Analysoin Harrietin subjektiivisia kokemuksia orientista maisemasta ja nähtävyyksistä myös humanistisen maantieteen kautta. Sosiaalisen konstruktivismin kautta keskityn nimenomaan Harrietin subjektiivisiin kokemuksiin ja representaatioihin. Käsittelen Martineaun tilalle luomia merkityksiä ja tilan rakentumista kokemuksellisuuden kautta. Tutkimukseni kautta osoitan, kuinka orientti tila vaikutti merkittävästi Harrietin käsityksiin uskonnosta ja koko elämästä. Juuri Idän ympäristön tarjoamassa rauhassa Harriet saattoi rauhassa pohtia asioita, jotka myöhemmin vaikuttivat osaltaan hänen käsitykseensä uskonnosta. Harrietin kokemukset, muistot ja aistikokemukset vaikuttivat suuresti siihen, millaisena Itä näyttäytyi juuri hänelle. Juuri näiden kautta Harriet muodosti oman, subjektiivisen näkemyksensä orientista tilasta, luoden sille merkityksiä ja rakentaen näin tilallisuutta ympärilleen. Vaikka Martineauta on pidetty edistyksellisenä naisena, jopa feministinä, on hän matkansa aikana paikoin jopa suvaitsematon. Toiseuden kohtaamiset eivät aina olleet miellyttäviä, jolloin Itä näyttäytyi jopa epämukavana paikkana.

Metodologia para elaboração de glossários bilíngues para a Agência Nacional de Vigilância Sanitária – ANVISA

Dissertação (mestrado)—Universidade de Brasília, Instituto de Letras, Departamento de Línguas Estrangeiras e Tradução, Programa de Pós-Graduação em Estudos da Tradução, 2016.

Grupo operativo como forma de intervenção na saúde de pessoas portadoras de hipertensão arterial e diabetes mellitus na Equipe de Estratégia Saúde da Família Prata de Lajinha

O município de Lajinha encontra-se na região geomorfológica da Serra do Caparaó. Está a 349 km de Belo Horizonte. Sua população estimada em 2010 era de 19.616 habitantes. Conta atualmente com seis equipes de saúde da família e três pontos de apoio às zonas rurais. Uma Policlínica e um Pronto Atendimento também compõem o cenário de saúde da cidade. A Unidade Básica de Saúde Prata de Lajinha possui aproximadamente 3350 pessoas cadastradas, divididas em oito microáreas e a Hipertensão arterial e o Diabetes mellitus são as doenças mais prevalentes entre os usuários; o que justifica o atendimento e acompanhamento de forma diferenciada. O objetivo deste trabalho é elaborar um projeto de intervenção que auxilie na educação, acompanhamento e adesão ao tratamento dos usuários portadores de Hipertensão arterial e o Diabetes mellitus da equipe de saúde da família Prata de Lajinha. Como metodologia foi utilizado o Planejamento Estratégico Situacional, documentos do Ministério da Saúde, além da busca bibliográfica de periódicos indexados na Biblioteca Virtual em Saúde com os descritores Hipertensão Arterial, Diabetes mellitus, promoção, tratamento.