Sosiaalinen pääoma tukena start-up yritysten rahoituksessa

Tutkielma käsittelee start-up yritysten kokemia haasteita sekä millä tavoin sosiaaliset verkostot vaikuttavat pääoma- ja osaamiskuiluun. Perinteiset vientialat ovat taantumassa ja Suomi on yhä globalisoituneemmassa kilpailussa mukana. Vahvuutena on ICT-osaaminen ja hyvä koulutus. Digitalisaation synnyttämän murroksen myötä ovat start-up yritykset yhä keskeisemmässä asemassa työllisyyden, tuottavuuden ja talouskasvun kehittämisessä. Tutkielma käsittelee näistä syistä teoriaosuudessa yleisimpiä ongelmakohtia start-up yritysten osalta. Epäsymmetrinen informaatio on vahvasti esillä ulkoisen rahoituksen saatavuudessa ja uusien yhteistyömallien parissa. Tutkielma näkee sosiaalisen pääoman ja sen mahdollistamien verkostomallien voimavarat ratkaisuksi epäsymmetrisen informaation kitkemisessä. Tutkimuskohteena on Piilaakson mallin menestyspiirteiden tunnistaminen verkostojen osalta sekä millä tavoin ne myötävaikuttavat kasvuyritysten kehitykseen ja toisaalta koko innovatiivisen toimintaympäristön vahvistamiseen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Piilaakson aluetta luonnehditaan innovaatioekosysteemiksi, koska se pystyy sopeutumaan jatkuvasti ja dynaamisesti ulkoisille muutoksille. Teoriaosuus päättyy näiden ominaisuuksien erittelyyn. Teoriaosuutta täydentää start-up yritysten seminaari, joka järjestettiin Helsingissä elokuussa 2013. Seminaarin puheenvuorot täydentävät teoriaosuutta ja tuovat ajankohtaisia sekä konkreettisia näkemyksiä yrityspäättäjiltä, julkisen sektorin vaikuttajilta sekä start-up yrittäjiltä. Näiden havaintojen tarkoituksena on peilata teoriaosuutta ja liiketoimintalähtöisiä näkökulmia keskenään, jotta havainnot olisivat mahdollisimman kokonaisvaltaisia. Tutkimuksesta kävi ilmi, että keskustelu start-up yritysten haasteista sijoittuu vahvasti ulkoiseen rahoitukseen. Sosiaaliset verkostomallit, jotka tarjoavat ratkaisun osaamis- ja pääomakuilun pienentämiseksi, ovat mahdollistaneet pitkän ja menestyksekkään tarinan Piilaaksolle. Tutkimus ehdottaakin, että start-up yritysten haasteita koskevaa tarkastelua laajennettaisiin, jotta Suomen kaltainen pieni maa voi nauttia enemmän esimerkiksi ulkomaisista sijoittajista ja osaajista pitkällä tähtäimellä.

POLIITTISTEN RISKIEN HALLINTA SUOMALAISISSA ELINTARVIKEALAN YRITYKSISSÄ - Venäjän 2014 asettaman tuontikiellon vaikutukset

Elokuussa 2014 useat suomalaiset elintarvikealan yritykset joutuivat erittäin haastavaan tilanteeseen. Erilaiset Ukrainan kriisiin kärjistyneet poliittiset erimielisyydet Venäjän ja länsimaiden välillä olivat johtaneet tilanteeseen, jossa Venäjä päätti kieltää useiden elintarvikkeiden tuonnin kokonaan Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta, Norjasta ja EU-maista. Tilanne oli erityisen vaikea Suomelle, jolle Venäjä on yksi sen tärkeimmistä vientimaista. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Venäjän asettama tuontikielto on vaikuttanut suomalaisiin elintarvikealan yrityksiin. Tutkielmassa tutkitaan erityisesti niitä yrityksiä, joiden tuotteet joutuivat pakotelistan alle ja jotka ovat jo ennen tuontikieltoa vieneet tuotteitaan Venäjälle. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkielman aineisto koostuu haastatteluista, yritysten vuosikertomuksista ja tiedotteista. Elintarvikeala on Suomessa neljänneksi suurin toimiala ja alaa uhkaavien poliittisten riskien määrä on kasvanut. Maatalous ja elintarvikkeet ovat tehokas poliittisten toimenpiteiden kohde, sillä ruoka koskettaa lähes kaikkia kuluttajia. Tästä ja tutkielmassa esitettävistä muista syistä on perusteltua väittää, että elintarvikeala tulee myös tulevaisuudessa olemaan poliittisen vallankäytön välinen ja altis uusille poliittisille riskeille. Poliittinen riski on käsitteenä laaja ja yritykset voivat mieltää termin monin eri tavoin. Riskejä voidaan myös johtaa ja hallita erilaisin keinoin. Tärkeintä käsitteen ymmärtämisessä yritysnäkökulmasta on se, että poliittiset riskit eivät ole missään nimessä universaaleja. Poliittinen riski koskettaa eri tavoin eri toimialoja ja yrityksiä. Poliittinen riski voi vaikuttaa yhden yrityksen toimintaan negatiivisesti samalla kun toinen yritys voi osatessaan hyötyä siitä ja luoda poliittisista riskeistä itselleen kilpailuetua. Venäjän tuontikielto on toistaiseksi vaikuttanut suomalaisiin yrityksiin negatiivisesti. Poliittisia riskejä ei mielletä suomalaisyrityksen kesken kilpailuedun lähteenä, vaan ennen kaikkea negatiivisena ilmiönä. Suomalaiset yritykset käsittelevät riskejä usein tapauskohtaisesti, jolloin poliittisten riskien hallinta on enemmän reagoivaa kuin ennakoivaa. Riskienhallinta ei näytä toistaiseksi muuttuneen merkittävästi tuontikiellon seurauksena, mutta tuontikielto jatkuu edelleen tutkielman valmistumisen aikana.

Ympäristövastuullisuus pienissä ja keskisuurissa cleantech-yrityksissä

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, kuinka pienet ja keskisuuret (pk) cleantech-ratkaisuja tarjoavat yritykset sisällyttävät ympäristövastuullisuuden omaan strategiaansa ja toimintaansa. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin miten cleantech-yritysten oman toiminnan ympäristövastuullisuutta olisi syytä kehittää. Tutkimus koostuu teoriaosuudesta, joka pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen sekä empiirisestä osuudesta, joka koostuu yrityshaastatteluista. Tulokset kerättiin 16 suomalaisesta Cleantech Finland -verkostoon kuuluvasta pk-yrityksestä. Haastateltavat yritykset jaettiin kolmeen ryhmään: ICT ja palveluntarjoajat, asiantuntijayritykset sekä teknologiayritykset. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin vertailuaineistona muutamaa suuryritys-haastattelua. Tutkimuksessa havaittiin, että cleantech-liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä ympäristövastuullisuus nähdään arvoihin perustuvana strategisena kilpailutekijänä, jonka keskeisinä ajureina ovat asiakkaat ja liiketoiminnalliset hyödyt. Yritysten käytännöt ja toimintatavat kuitenkin vaihtelevat suuresti ja vastuullisuuden konkreettinen integroiminen toimintaan ja strategiaan jää epäselväksi.