Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa

Consumption and the lifestyle of the high nobility in eighteenth-century Sweden This monograph is an analysis of the lifestyle, consumption and private finances of the Swedish high nobility during the eighteenth century (ca 1730 1795). It describes the lifestyle of one noble house, the House of Fersen. The Fersen family represents the leading political, economic and cultural elite in eighteenth-century Sweden. The analysis concentrates on Count Carl von Fersen (1716 1786) and his brother Count Axel von Fersen (1719 1794), their spouses and children. Carl von Fersen was a courtier whilst Axel von Fersen was an officer and one of the leaders of the Francophile Hat party. His son, Axel von Fersen the younger, was in his time an officer and a favourite of Gustavus III, King of Sweden, as well as a favourite and trusted confidant of Marie-Antoinette, Queen of France. The research is based upon the Fersen family s private archives, the Counts personal account books, probate inventories, letters and diaries. The study discusses the Fersens landed property and investments in ironworks and manufacturing, the indebtedness of the high nobility, high offices in civil administration, the militia and at court, as well as marriages as the foundations of noble wealth and power. It analyses the Count von Fersens revenue and expenditure, their career options and personal expenses, their involvement in the building and decorating of palaces, and the servants in service of the Fersen family as well as the ideal nobleman and his consumption. Central themes are inheritance, children s education, marriages and ladies preparing their trousseaux, the nobility ordering luxury goods from France, the consumption of Counts and Countesses before and after marrying and having children, the pleasures of a noble life as well as the criticism of luxury and sumptuousness. The study contributes to the large body of research on consumption and nobility in the eighteenth century by connecting the lifestyle, consumption and private finances of the Swedish high nobility to their European context. Key words: nobility, Fersen, lifestyle, consumption, private finances, Sweden, eighteenth century

Suomalaiset antisankarit : Suomalaisuusdiskurssi kolmessa 1980-luvun elokuvassa

Tutkimuksen aiheena on suomalaisuusdiskurssi elokuvissa Täältä tullaan, elämä! (1980, ohjaus Tapio Suominen), Ajolähtö (1982, ohjaus Mikko Niskanen) ja Arvottomat (1982, ohjaus Mika Kaurismäki). Tutkimuksen kohteena ovat elokuvien sisältö ja aikalaisten lehdistöarviot elokuvista. Elokuvia analysoidaan kahdella tasolla: pintatasolla jossa tutkitaan elokuvien kerrontaa ja tyyliä ja syvemmällä tasolla, jossa tutkitaan elokuvien merkitysrakenteita semiotiikan ja analyyttisen psykologian keinoin. Elokuvatekstien pintatason tutkimuksessa käytän päälähteenä David Bordwellin ja Kirstin Thompsonin kirjaa Film Art: An Introduction (1990, 3. ed.). Merkitysrakenteiden analyysissa käytän Algirdas Julien Greimasin semanttista neliötä ja aktanttikaavaa ja Ronald Barthesin teorioita kirjasta Mytologioita (1957/1994). Elokuvien sankaruuden tutkimisessa sovelletaan Carl Gustav Jungin teorioita kollektiivisesta alitajunnasta ja sankarin arkkityypistä. Suomalaisuusdiskurssin analyysissa käytän pohjana Michel Foucaultin teosta The Archaeology of knowledge (1972/1985) ja samaa teokseen teoreettisesti paljolti pohjautuvaa Päivi Rantasen teosta Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen (1997). Rantasen teos tuo tutkittavien elokuvien suomalaisuusdiskurssin analyysiin historiallista perspektiiviä. Kontekstina elokuva-analyyseille tarkastelen myös elokuvateollisuuden rakennemuutoksia 1980-luvulla ja elokuva-arvosteluja. Suomalaisuusdiskurssi korostuu elokuvien sovittamattomissa ristiriidoissa. Elokuvien kerronnan ja tyylin, narratiivisen merkitysrakenteen ja jungilaisen analyysin tutkimustuloksina on, että elokuvien sisäisistä ristiriidoista voi havaita suomalaisuusdiskurssin pyrkimystä muutokseen. Elokuvien realistisuus sitoo elokuvia perinteiseen topeliaanis-runebergiläiseen suomalaisuuteen, mutta elokuvissa on myös uudenlaisia suomalaisuustulkintoja jotka tulevat ilmi päähenkilöiden toiminnan kautta. Elokuvien analyysi osoittaa, että elokuvien suomalaisuusdiskurssi ei ole vielä valmis täysin sisäistämään muun muassa kansainvälistymistä (Ajolähtö) ja yksilöllisempää suomalaisuutta (Täältä tullaan, elämä! ja Arvottomat). Tarve uudenlaiseen suomalaisuuden määrittelyyn kuitenkin näkyy sekä elokuvateksteissä että elokuva-arvosteluissa. Tutkimusta voisi jatkaa analysoimalla eri aikakausien elokuvia ja vertailemalla niiden suomalaisuusdiskurssia toisiinsa.

Ulkomaisen kirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella : Waseniuksen kirjakaupan kansainväliset yhteydet 1823-1836

Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.

How Jung's concept of the wounded healer can guide learning and teaching in social work and human services

The concept of the “wounded healer” has been used to explain why those with adverse childhood histories often enter helping professions such as social work and human services (SWHS). Psychotherapist Carl Jung (1875–1961) believed wounded healers developed insight and resilience from their own experiences, enabling transformative interventions to occur with clients. Concerns exist that students with adverse childhood histories in SWHS may display unresolved emotional issues. This journal article explores how Jung’s interpretation of the wounded healer can be critically applied to understanding the learning needs of SWHS students with histories of abuse, neglect or other childhood adversity. The relevance of the wounded healer to SWHS education is explored in three key areas: - 1) the increased possibility of the occurrence of countertransference; - 2) the potential for vicarious traumatisation and burnout, and; - 3) personal and professional resilience displayed by SWHS students with a history of childhood adversity. The wounded healer metaphor allows for a more nuanced understanding of SWHS students with these histories. It also provides insight into the pedagogical considerations associated with teaching this student cohort.

Freddy Godshaw (Gottschalk) with his friend Peter Zander celebrating their shared birthday; Cellerina, Switzerland.

Digital Image

Portrait of Elly Schoenbeck; Cologne, Germany.

Digital Image

Studio portrait of Fritz Gottschalk as a young man; Hannover, Germany.

Digital Image

Liederkranz trip to Hundseck Portraits Groups

Liederkranzausflug nach Hundseck; Standing l-r; Sidi Ullmann, Ehepaar, Alfred und Toni Hirschland, Willi Ullmann, Lisel Suess, Lene Hesse-Sinzheimer, Julius Suess, ?, Hermann Boehm, Eugen Hirsch, Dr. Carl Kahn, Frau von Michael Rothschild (Ella?), Max Sinzheimer, Grete Hirschland and Alfred Liebmann ; Seated l-r: Adele Boehm, Michael Rothschild, rosel Suess, Louis Kahn (Junior), Ehepaar Dr. Gustav Hecht, Paula Hirsch and Marianne Kahn

Maximising Revenue within the NT Mud Crab Fishery by Enhancing Post-Harvest Survival of Mud Crabs

Identifying the stress factors imposed on mud crab to develop stress minimisation practices for improving survival, hence increasing revenue for the industry.

Studio portrait of Fritz Gottschalk as a young man; Hannover, Germany.

Digital Image

Studio portrait of the six daughters of Solomon and Emilie Kohnberger: (l-r) Laura, Irene, Johanna, Melanie, Hermine and Martha.

Laura (1878-1917) died during a flu epidemic. She married Sigmund Stiassny and had two children, Lisbeth (Gersuny) (1900-1986) and Walter (1902-1912) who died of a ruptured appendix.

Genome-wide association meta-analysis identifies new endometriosis risk loci

We conducted a genome-wide association meta-analysis of 4,604 endometriosis cases and 9,393 controls of Japanese and European ancestry. We show that rs12700667 on chromosome 7p15.2, previously found to associate with disease in Europeans, replicates in Japanese (P = 3.6 x 10(-3)), and we confirm association of rs7521902 at 1p36.12 near WNT4. In addition, we establish an association of rs13394619 in GREB1 at 2p25.1 with endometriosis and identify a newly associated locus at 12q22 near VEZT (rs10859871). Excluding cases of European ancestry of minimal or unknown severity, we identified additional previously unknown loci at 2p14 (rs4141819), 6p22.3 (rs7739264) and 9p21.3 (rs1537377). All seven SNP effects were replicated in an independent cohort and associated at P <5 x 10(-8) in a combined analysis. Finally, we found a significant overlap in polygenic risk for endometriosis between the genome-wide association cohorts of European and Japanese descent (P = 8.8 x 10(-11)), indicating that many weakly associated SNPs represent true endometriosis risk loci and that risk prediction and future targeted disease therapy may be transferred across these populations.

Gans family portraits on Delft platter Portraits Family

Top row: Alexander Gans and his wife

Genome-wide association study identifies a locus at 7p15.2 associated with endometriosis

Endometriosis is a common gynecological disease associated with pelvic pain and subfertility. We conducted a genome-wide association study (GWAS) in 3,194 individuals with surgically confirmed endometriosis (cases) and 7,060 controls from Australia and the UK. Polygenic predictive modeling showed significantly increased genetic loading among 1,364 cases with moderate to severe endometriosis. The strongest association signal was on 7p15.2 (rs12700667) for 'all' endometriosis (P = 2.6 x 10(-)(7), odds ratio (OR) = 1.22, 95% CI 1.13-1.32) and for moderate to severe disease (P = 1.5 x 10(-)(9), OR = 1.38, 95% CI 1.24-1.53). We replicated rs12700667 in an independent cohort from the United States of 2,392 self-reported, surgically confirmed endometriosis cases and 2,271 controls (P = 1.2 x 10(-)(3), OR = 1.17, 95% CI 1.06-1.28), resulting in a genome-wide significant P value of 1.4 x 10(-)(9) (OR = 1.20, 95% CI 1.13-1.27) for 'all' endometriosis in our combined datasets of 5,586 cases and 9,331 controls. rs12700667 is located in an intergenic region upstream of the plausible candidate genes NFE2L3 and HOXA10.