Accreditation of forensic pathology service: a priviledge or a nightmare?

Forensic experts play a major role in the legal process as they offer professional expert opinion and evidence within the criminal justice system adjudicating on the innocence or alleged guilt of an accused person. In this respect medico-legal examination is an essential part of the investigation process, determining in a scientific way, the cause(s) and manner of unexpected and/or unnatural death or bringing clinical evidence in case of physical, psychological or sexual abuse in living people. From a legal perspective, these types of investigation must meet international standards i-e it should be independent, effective and prompt. Ideally the investigations should be conducted by board certified experts in forensic medicine, endowed with a solid experience in this field, without any hierarchical relationship with the prosecuting authorities and having access to appropriate facilities in order to provide forensic reports of high quality. In this respect, there is a need for any private or public national or international authority including non-governmental organisations seeking experts qualified in forensic medicine,to have at disposal a list of specialists working in accordance with high standards of professional performance within forensic pathology services that have been successfully submitted to an official accreditation/certification process using valid and acceptable criteria. To reach this goal the National Association of Medical examiners (NAME) has elaborated an accreditation/certification check-list which should be served as decision-making support to assist inspectors appointed to evaluate applicants. In the same spirit than NAME Accreditation Standards, ECLM board decided to set up an ad hoc working group with the mission to elaborate an accreditation/certification procedure similar to the NAME's one but taking into account the realities of forensic medicine practices in Europe and restricted to post-mortem investigations. This accreditation process applies to services and not to individual practitioners by emphasizing policies and procedures rather than professional performance. In addition the standards to be complied with should be considered as the minimum standards needed to get the recognition of performing and reliable forensic pathology service.

A spatially explicit life cycle inventory of the global textile chain

Life cycle analyses (LCA) approaches require adaptation to reflect the increasing delocalization of production to emerging countries. This work addresses this challenge by establishing a country-level, spatially explicit life cycle inventory (LCI). This study comprises three separate dimensions. The first dimension is spatial: processes and emissions are allocated to the country in which they take place and modeled to take into account local factors. Emerging economies China and India are the location of production, the consumption occurs in Germany, an Organisation for Economic Cooperation and Development country. The second dimension is the product level: we consider two distinct textile garments, a cotton T-shirt and a polyester jacket, in order to highlight potential differences in the production and use phases. The third dimension is the inventory composition: we track CO2, SO2, NO (x), and particulates, four major atmospheric pollutants, as well as energy use. This third dimension enriches the analysis of the spatial differentiation (first dimension) and distinct products (second dimension). We describe the textile production and use processes and define a functional unit for a garment. We then model important processes using a hierarchy of preferential data sources. We place special emphasis on the modeling of the principal local energy processes: electricity and transport in emerging countries. The spatially explicit inventory is disaggregated by country of location of the emissions and analyzed according to the dimensions of the study: location, product, and pollutant. The inventory shows striking differences between the two products considered as well as between the different pollutants considered. For the T-shirt, over 70% of the energy use and CO2 emissions occur in the consuming country, whereas for the jacket, more than 70% occur in the producing country. This reversal of proportions is due to differences in the use phase of the garments. For SO2, in contrast, over two thirds of the emissions occur in the country of production for both T-shirt and jacket. The difference in emission patterns between CO2 and SO2 is due to local electricity processes, justifying our emphasis on local energy infrastructure. The complexity of considering differences in location, product, and pollutant is rewarded by a much richer understanding of a global production-consumption chain. The inclusion of two different products in the LCI highlights the importance of the definition of a product's functional unit in the analysis and implications of results. Several use-phase scenarios demonstrate the importance of consumer behavior over equipment efficiency. The spatial emission patterns of the different pollutants allow us to understand the role of various energy infrastructure elements. The emission patterns furthermore inform the debate on the Environmental Kuznets Curve, which applies only to pollutants which can be easily filtered and does not take into account the effects of production displacement. We also discuss the appropriateness and limitations of applying the LCA methodology in a global context, especially in developing countries. Our spatial LCI method yields important insights in the quantity and pattern of emissions due to different product life cycle stages, dependent on the local technology, emphasizing the importance of consumer behavior. From a life cycle perspective, consumer education promoting air-drying and cool washing is more important than efficient appliances. Spatial LCI with country-specific data is a promising method, necessary for the challenges of globalized production-consumption chains. We recommend inventory reporting of final energy forms, such as electricity, and modular LCA databases, which would allow the easy modification of underlying energy infrastructure.

Integrating life cycle costs and environmental impacts of composite rail car-bodies for a Korean train

Background, aim, and scope A coupled Life Cycle Costing and life cycle assessment has been performed for car-bodies of the Korean Tilting Train eXpress (TTX) project using European and Korean databases, with the objective of assessing environmental and cost performance to aid materials and process selection. More specifically, the potential of polymer composite car-body structures for the Korean Tilting Train eXpress (TTX) has been investigated. Materials and methods This assessment includes the cost of both carriage manufacturing and use phases, coupled with the life cycle environmental impacts of all stages from raw material production, through carriage manufacture and use, to end-of-life scenarios. Metallic carriages were compared with two composite options: hybrid steel-composite and full-composite carriages. The total planned production for this regional Korean train was 440 cars, with an annual production volume of 80 cars. Results and discussion The coupled analyses were used to generate plots of cost versus energy consumption and environmental impacts. The results show that the raw material and manufacturing phase costs are approximately half of the total life cycle costs, whilst their environmental impact is relatively insignificant (3-8%). The use phase of the car-body has the largest environmental impact for all scenarios, with near negligible contributions from the other phases. Since steel rail carriages weigh more (27-51%), the use phase cost is correspondingly higher, resulting in both the greatest environmental impact and the highest life cycle cost. Compared to the steel scenario, the hybrid composite variant has a lower life cycle cost (16%) and a lower environmental impact (26%). Though the full composite rail carriage may have the highest manufacturing cost, it results in the lowest total life cycle costs and lowest environmental impacts. Conclusions and recommendations This coupled cost and life cycle assessment showed that the full composite variant was the optimum solution. This case study showed that coupling of technical cost models with life cycle assessment offers an efficient route to accurately evaluate economic and environmental performance in a consistent way.

Why do they separate it or not? Attitudes and behaviors towards organic waste separation

This article shows the results of an exploratory study related to the separation of organic waste in order to offer suggestions for the improvement of waste disposal communication campaigns. The overall objective is to analyze attitude and behavior of those who do and those who do not separate organic waste, related to a specific promotional campaign carried out in two neighborhoods, in the municipality of Badalona (Spain), within the framework of the study of proenvironmental attitudes and behaviors and based on the Psychosocial Four Spheres Model. 1,010 interviews were conducted and data was analyzed using Chi-Squared Automatic Interaction Detector (CHAID). Waste separation behavior was used as a dependent variable. The reasons given to explain why people do or do not separate organic waste and sociodemographic variables, have been introduced as independent variables. In accordance with the Four Spheres Model, results show significant differences in waste separation. Based on the profiles obtained, we find some predictive variables that facilitate the development of communication campaigns according to the requirements of each community.

Why do they separate it or not? Attitudes and behaviors towards organic waste separation

This article shows the results of an exploratory study related to the separation of organic waste in order to offer suggestions for the improvement of waste disposal communication campaigns. The overall objective is to analyze attitude and behavior of those who do and those who do not separate organic waste, related to a specific promotional campaign carried out in two neighborhoods, in the municipality of Badalona (Spain), within the framework of the study of proenvironmental attitudes and behaviors and based on the Psychosocial Four Spheres Model. 1,010 interviews were conducted and data was analyzed using Chi-Squared Automatic Interaction Detector (CHAID). Waste separation behavior was used as a dependent variable. The reasons given to explain why people do or do not separate organic waste and sociodemographic variables, have been introduced as independent variables. In accordance with the Four Spheres Model, results show significant differences in waste separation. Based on the profiles obtained, we find some predictive variables that facilitate the development of communication campaigns according to the requirements of each community.

Kalkkisaostuslaitteiston suunnittelu Biolan Oy:n lannoite- ja kasvualustatehtaan varastoja ja kompostointikentältä tulevien suoto- ja hulevesien käsittelyyn

Tässä diplomityössä oli tavoitteena löytää ratkaisu Biolan Oy:n lannoiteja kasvualustatehtaan varastoja kompostointikentältä tulevien suotoja hulevesien käsittelyyn. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli suotoja hulevesien sisältämän fosforin poistamisen ratkaisun löytäminen. Ratkaisua päätettiin lähteä hakemaan kemiallisen saostuksen kautta. Fosforin kemiallinen saostus toteutetaan nykypäivänä useimmiten raudan ja alumiini yhdisteiden avulla, mutta tämän työn lähtökohtana oli saostuksen suorittaminen kalkilla. Yhtenä työn lähtökohtana oli myös muodostuvan, fosforipitoisen, kalkkisakan hyödyntäminen Biolan Oy:n kasvualustatehtaan tuottamien kasvualustojen ravinnelähteenä, jolloin yleisesti ongelmana pidetty jätevesiliete muuttuu mahdollisuudeksi.

Naudan lietelannan käsittelymenetelmien taloudellinen vertailu

Maataloudessa syntyvä lanta on arvokas lannoite ja maanparannusaine, jonka käsittelystä aiheutuu sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia. Muita haasteita ovat esimerkiksi lannan mikrobit, lannan levitykseen soveltuvan ajankohdan lyhyys, lannan ravinteiden sovittaminen kasvien tarpeisiin ja lannan ravinteiden määrä suhteessa levityskelpoisen peltoalan määrään. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa naudan lietelannan käsittelyketjuihin liittyvät kustannukset ja osoittaa eri käsittelyketjujen kustannusten eroavaisuudet. Tavoitteena oli myös tunnistaa ja osoittaa käsittelyketjujen laadulliset erot. Kustannukset selvitettiin kustannuslaskelmin ja laadulliset erot SWOT-menetelmällä. Tutkimuksen kohteeksi valittiin 6 tilakokoluokkaa ja käsittelyketjuiksi lietelanta-, kompostointi- ja mädätysketju. Tutkimuksessa alhaisimmat kustannukset olivat lietelantaketjulla, jonka kustannukset 25 – 250 naudan tilalla olivat 5 200 – 6 600 €/a ja yksikkökustannukset 1 – 9 €/m3. Mädätysketjun kustannukset vastaavissa tilakokoluokissa olivat noin 33 000 – 50 000 €/a ja yksikkökustannukset 8 – 55 €/m3. Kompostointiketjun kustannukset olivat 35 000 – 143 000 €/a ja yksikkökustannukset 24 – 58 €/m3. Lietelantaketjun edullisuus johtui vähäisistä laite- ja rakennusinvestoinneista ja pienistä työmääristä ja kompostointiketjun kalleus suurista tukiaine- ja investointikustannuksista. Käsittelyketjujen asettaminen paremmuusjärjestykseen oli hankalaa. Työn määrä oli pienin lietelantaketjussa ja toiseksi pienin suurilla tiloilla mädätysketjussa. Kompostointiketjulla itse levitykseen kuluva aika oli pienin. Ravinteiden osalta mädätysketju oli parhain ja kompostointiketju huonoin. Ympäristövaikutuksiltaan ja hajuhaitoiltaan kompostointi- ja mädätysketju olivat parhaimmat. Mikrobien osalta parhain oli kompostointiketju.

Metabolism of oral glucose in children born small for gestational age : evidence for an impaired whole body glucose oxidation

Résumé Les études épidémiologiques indiquent que la restriction intra-utérine confère un risque accru de développement de diabète de type 2 au cours de la vie. Certaines études ont documenté la présence d'une résistance à l'insuline chez les jeunes adultes ou les adolescents nés petits pour l'âge gestationnel. Comme la plupart des études ont impliqués des individus post-pubères et comme la puberté influence de manière marquée le métabolisme énergétique, nous avons évalué le devenir du glucose administré oralement dans un groupe incluant essentiellement des enfants pré-pubères ou en début de puberté avec restriction intra-utérine, et chez des enfants matchés pour l'âge et pour le poids. Tous les enfants ont eu une évaluation de leur composition corporelle par mesure des plis cutanés. Ils ont ensuite été étudiés dans des conditions standardisées et ont reçu 4 charges consécutives orales de glucose à raison de 180 mg/kg de poids corporel jusqu'à atteindre un état d'équilibre relatif. La dépense énergétique et l'oxydation des substrats ont été évaluées durant la quatrième heure par calorimétrie indirecte. Comparativement avec les enfants matchés pour l'âge et le poids, les enfants nés petits pour l'âge gestationnel avaient une plus petite stature. Leur dépense énergétique n'était pas significativement abaissée, mais leur oxydation du glucose était plus basse. Ces résultats indiquent que des altérations métaboliques sont présentes précocement chez les enfants nés petits pour l'âge gestationnel, et qu'elles sont possiblement reliées à des altérations de la composition corporelle. Abstract: Epidemiological studies indicate that intrauterine growth restriction confers an increased risk of developing type 2 diabetes mellitus in subsequent life. Several studies have further documented the presence of insulin resistance in young adults or adolescent children born small for gestational age. Since most studies addressed postpubertal individuals, and since puberty markedly affects energy metabolism, we evaluated the disposal of oral glucose in a group including mainly prepubertal and early pubertal children with intrauterine growth restriction and in healthy age- and weight-matched control children. All children had an evaluation of their body composition by skinfold thickness measurements. They were then studied in standardized conditions and received 4 consecutive hourly loads of 180 mg glucose/kg body weight to reach a near steady state. Energy expenditure and substrate oxidation were evaluated during the fourth hour by indirect calorimetry. Compared to both age- and weight-matched children, children born small for gestational age had lower stature. Their energy expenditure was not significantly decreased, but they had lower glucose oxidation rates. These results indicate that metabolic alterations are present early in children born small for gestational age, and are possibly related to alterations of body composition.

Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa

Suomen jätehuolto on kokemassa murrosta kuluvina aikoina. Pienimuotoinen jätteen rinnakkaispoltto, joka on ollut Suomen jätehuollolle ominaista, uhkaa koitua kannattamattomaksi ja loppua kokonaan. Tässä työssä pyritään selvittämään jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa nytkun jätehuolto on muuttunut uusien direktiivien voimaan astumisen myötä. Työssäkäsitellään rinnakkaispolttoa koskevaa lainsäädäntöä ja sen vaikutusta polton tulevaisuuteen. Rajaehtoja on tarkasteltu savukaasupäästöjen, päästörajojen ja tuhkan ominaisuuksien muuttumisen avulla polttosuhteen muuttuessa. Lisäksi työssä on arvioitu jätteenpolttoasetuksen aiheuttamat lisäkustannukset jätettä polttaville voimalaitoksille ja pohdittu, miten kustannukset on kompensoitavissa. Työn perusteella vaikuttaa siltä, että jätteen rinnakkaispoltolla voi tulevaisuudessakin olla merkittävä rooli Suomen jätehuollossa. Jätteen energiahyödyntämistä joudutaan lisäämään tulevaisuudessa rutkasti, jotta saavutettaisiin vaadittu jätteen hyötykäyttötaso. Rinnakkaispolton alalta on Suomessa huippuosaamista ja laitospotentiaalia on valmiina, joten rinnakkaispoltto tarjoaa helpon mahdollisuuden jätteen hyödyntämisasteen parantamiseen. Kriittiseksi tekijäksimuodostuu se, voiko yhdyskuntajätteistä valmistettua polttoainetta polttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetuilla laitoksilla. Mikäli se olisi mahdollista, voisi tämän työn perusteella rinnakkaispoltolla olla suuri rooli suomalaisessa jätehuollossa ja sen tulevaisuudessa.

Jätteenpolton tuhkien käsittelytekniikoiden ympäristövaikutukset

Jätteenpoltossa syntyvät tuhkat sisältävät paljon haitta-aineita, joiden vuoksi niitä ei yleensä voida suoraan sijoittaa kaatopaikoille. Käsittelyllä pyritään parantamaan tuhkien ominaisuuksia ja vähentämään haitta-aineiden liukoisuutta. Samalla kuitenkin käsittely kuluttaa raaka-aineita ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä. Tuhkien käsittelyn kokonaishyötyjä ja -haittoja ympäristön kannalta arvioitaessa tulisikin ottaa huomioon sekä käsiteltävän tuhkan parantuneet ominaisuudet että käsittelystä aiheutuneet ympäristökuormitukset. Tämän diplomityön tavoitteena oliselvittää jätteenpolton tuhkien käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tarkastelemalla esimerkinomaisesti neljää erilaista käsittelytekniikkaa (pesua, sementtikiinteytystä, Ferrox-prosessia ja vitrifiointia) sekä kahta muuta loppusijoitusvaihtoehtoa (mahdollisuutta sijoittaa tuhkat kaatopaikalle ilman käsittelyä ja kuljettamista Norjassa sijaitsevalle käsittely- ja loppusijoituslaitokselle). Tarkastelussa keskityttiin jätteenpolton ongelmallisimpiin tuhkajakeisiin, lentotuhkaan ja savukaasujen puhdistusjätteisiin eli APC-jätteisiin. Tavoitteena oli selvittää käsittelyvaihtoehdoista syntyvät ympäristökuormitukset ns. koko niiden elinkaaren ajalta, eli huomioiden käsittelyyn tarvittavien lisäaineiden valmistuksesta, itse käsittelyprosessista sekä loppusijoituksesta aiheutuvat kuormitukset. Tarkastelun perusteella eri käsittelyvaihtoehdot aiheuttavat hyvin erilaisia ja erisuuruisia ympäristökuormituksia. Lisäksi käsitellyn materiaalin ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti käsittelytavasta riippuen. Tarkastelluista käsittelyvaihtoehdoista suurimmat ympäristökuormitukset ilmapäästöjen osalta aiheutuivat tyypillisesti joko käsittelyyn tarvittavien raaka-aineiden valmistuksesta tai itse käsittelyprosessin energiankulutuksesta. Loppusijoituksesta sen sijaan aiheutui ympäristöhaittoja kaatopaikkarakenteiden muodostamisesta sekä maaperään vapautuvista haitta-aineista, joiden määrä riippuu tuhkan käsittelyn tehokkuudesta.

A segmentation analysis and segments profile of budget air travelers

Many Spanish destinations are now considering low cost airlines (LCA) important for attracting tourists. However, there is little evidence on the characteristics travelers using low cost airlines and their flight preferences. Typical segmentation of air travelers are business versus leisure travelers and business versus tourist fares. The aim of this paper is to obtain a deeper understanding of the demand of LCA through a segmentation analysis, based on 808 foreign travelers who used Girona airport, that focuses on low cost travelers’ valuations of different flight attributes and trip related characteristics

Plasmapolttoprosessin kehittäminen ja optimointi

Ydinvoimaloidenprimaarivesikierron puhdistukseen käytetään ioninvaihtohartsia. Käytönjälkeen ioninvaihtohartsi luokitellaan matalaja keskiaktiivisiin jätteisiin. Plasmakäsittelyllä käytetyn ioninvaihtohartsin tilavuutta voidaan pienentää sekä sen orgaaninen luonne poistaa. Plasmakäsittelyn tarkoituksena on hapettaa orgaaninen aines oksideiksi, jotka poistuvat prosessista savukaasuina. Epäorgaaninen aines, joka sisältää radioaktiivisen aineksen, on tarkoitus hapettaa oksideiksi ja sulfideiksi, jotka voidaan kerätä talteen tuhkana. Tässä diplomityössä käsitellään käytetyn ioninvaihtohartsin käsittelyyn suunnitellun plasmapolttoprosessin kehittämistä ja optimointia. Ioninvaihtohartsin plasmakäsittelyssä syntyvien reaktiotuotteiden selvittäminen suoritettiin tarkastelemalla ainetaseita sekä aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Näiden perusteella parannettiin jäähdytystä, suunniteltiin jatkuvatoiminen syöttömenetelmä sekä laadittiin toimintaalueen reunaehdot laitteistolle. Koelaitteistossa 6,5 kW:n rfteho syötetään sovitinpiirin ja kuparisen induktiokelan kautta plasmaan. Plasmakaasuna on käytetty hapenja argonin seoskaasua. Plasmapolttoa on seurattu massaspektrometrilla, optisella emissiospektrometrilla, lämpösekä painemittareilla. Laskennan ja kokeiden pohjalta selvitettiin optimaalinen seossuhde plasmakaasulle, paineen ja tehon noston vaikutus hartsin polttonopeuteen sekä jatkuvatoimisen syöttömenetelmän edut panostoimiseen syöttöön. Rfgeneraattorin teho rajoitti jatkuvatoimisen polttonopeuden 130 g/h ja hetkellisen polttonopeuden 175 g/h. Radioaktiivisten aineiden pidätys oli 93,5 % cesiumin osalta. Tulosten perusteella 4 kg/h ioninvaihtohartsia polttavan laitteiston tehon lähteeksi tarvitaan 65 kW rfgeneraattori. Palamattoman hartsin ja tuhkan kulkeutuminen partikkelisuodattimille sekä reaktiotuotteena syntyvien rikinoksidien käsittely vaatii vielä jatkotutkimusta.

Parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT) perunankuorimoiden jätteiden käsittelyssä -käytäntöjä Euroopan maista

Yhä suurempi osa suurkeittiöistä ja ravintoloista käyttää ruuan valmistuksessa valmiiksi prosessoituja kasviksia, jotka hankitaan pääasiassa lähellä sijaitsevista tilakuorimoista. Kuorimoilla syntyy suuria määriä jätettä, enimmäkseen kuorijätteitä, multaa ja jätevettä. Tässä työssä tarkastellaan perunankuorimoiden kuorintamenetelmiä ja kuorintaprosessia, prosessissa syntyviä jätteitä ja niiden käsittelyä sekä ympäristöasioiden hallintamenetel-miä kuorimoilla Suomessa ja muissa EU-maissa. Työn tavoitteena oli selvittää, minkälainen on lainsäädäntö ja minkälaiset ovat kuorimotoimintaa koskevat lupakäytännöt Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko näissä maissa määritelty, millainen on perunankuorimoille soveltuva paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) erityisesti jätteiden käsittelyssä. Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi (96/61/EY) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi edellyttää perunankuorimoilta toimintaansa ympäristöluvan. Laitosten koko, joilta ympäristölupa vaaditaan, vaihtelee suuresti eri maissa. Myös kuorimoiden jäteveden puhdistusvaatimukset vaihtelevat maittain. Belgi-assa ja Saksassa perunankuorimoilla syntyville jätevesille on asetettu päästöraja-arvot laissa. Kansallinen BAT-ohjeistus vihanneksia ja hedelmiä jatkojalostavalle teollisuudelleon tehty Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Sen sijaan Saksassa ja Ruotsissa kansallista ohjeistusta ei ole tehty. Kansallisten BAT-ohjeistusten pohjalta Euroopan yhteisöjen komissio on julkaissut tammikuussa 2006 elintarviketeollisuudelle BAT-vertailuasiakirjan eli BREFin (BAT Referense Document), joissa kuvataan yleisellä tasolla BAT-tekniikoiksi sovitut tekniikat mm. perunan prosessoinnissa. Tässä työssä tuli ilmi, että kokoerot Suomen ja tässä työssä tarkasteltavien maiden kuo-rimoiden välillä ovat suuret. Voidaankin todeta, että tässä työssä tarkastelluissa BAT - ohjeistuksissa ja Euroopan komission BREF-dokumentissa esitetyt BAT-tekniikat etenkin jätevedenpuhdistuksessa eivät suoraan ole sovellettavissa Suomen olosuhteisiin kuorimoidemme pienestä koosta johtuen. Kiinteiden kuorintajätteiden käsittelyssä BAT-tekniikoiksi ulkomailla on määritelty lä-hinnä rehukäyttö, kompostointi ja peltoon levitys. Perunankuorimoiden jäteveden puhdistuksessa BAT-tekniikaksi Belgiassa on määritelty primääripuhdistus ja sekundääripuhdistus aerobisella menetelmällä. Iso-Britanniassapuolestaan BAT-tekniikkaa on primää-ripuhdistus, sekundääripuhdistus aerobisesti tai anaerobisesti ja tertiääripuhdistus, mikäli se on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Kuorijätteiden kompostointi on tällä hetkelläSuomessa melko harvinaista, sillä jätteiden suuri vesipitoisuus ja kylmä ilmastomme vaikeuttavat kompostointia. Kompostointimah-dollisuuksia ja kompostointiprosessin optimointia kuorintajätteille sopivaksi tulisikin tutkia tulevaisuudessa yhtenä jätteiden käsittelyvaihtoehtona. Kuorimoiden jätevesien puhdistuksessa tulevat Suomessa kysymykseen lähinnä yksinkertaiset kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot, kuten panospuhdistamot. Pienpuhdistamolaitteistoihin liittyvää tutki-mus-ja kehitystyötä on viime vuosina tehty paljon ja sitä olisi tärkeää jatkaa edelleen, jotta löydettäisiin entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitoksessa muodostuvat radioaktiiviset jätteet

Tässä työssä ontarkasteltu käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitoksessa muodostuvia radioaktiivisia jätteitä. Kapselointilaitos rakennetaan Olkiluotoon joko Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston yhteyteen tai loppusijoituslaitokseen kytkettynä laitoksena. Työssä on otettu huomioon molemmat vaihtoehdot ja niiden eroavaisuudet prosessien ja jätemäärien osilta. Kaikki jäte, joka muodostuu kapselointilaitoksen valvonta-alueella, luokitellaan radioaktiiviseksi jätteeksi. Radioaktiivisia jätteitä muodostuu, kun käytetystä ydinpolttoaineesta irronneet radioaktiiviset aineet kontaminoivat laitoksen rakenteita ja laitteita. Muodostuvat radioaktiiviset jätteet kiinteytetään ja sijoitetaan loppusijoitustilan yhteyteen rakennettavaan käyttö- ja käytöstäpoisto-jäteluolaan. Hyvin vähäaktiivinen jäte voidaan vapauttaa valvonnasta aktiivisuusmittauksen jälkeen. Radioaktiivisia jätteitä muodostuu kapselointilaitoksen toiminnan aikana vähäisiä määriä verrattuna ydinvoimalaitoksiin. Vertailtaessa molempien kapselointilaitosvaihtoehtojen radioaktiivisten jätteiden määriä, ainoastaan loppusijoitettavan nestemäisten jätteiden määrässä on eroa.

Ympäristöjärjestelmän toteuttamisen edellytykset Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla

Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tehtävässä ympäristösuunnitelmassa tavoitteena on selvittää Senaatti-kiinteistöjen ympäristöjärjestelmän tavoitteiden toteutettavuus yliopistolla, löytää yliopiston merkittävimmät ympäristövaikutukset sekä asettaa ympäristöasioiden hoidolle päämääriä ja tavoitteita.Diplomityön on tarkoitus toimia jatkossa tukimateriaalina ympäristöasioiden hoidon kehittämiselle. Teoriaosassa on esitetty ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja tavoitteet sekä käyty läpi ympäristösuunnitelman toteuttamista. Tutkimusosassa laaditaan Senaatti-kiinteistön ympäristöjärjestelmän toteuttamisen esittelyn jälkeen yliopiston ympäristösuunnitelma. Yliopiston tämänhetkiset ympäristökäytännöt kartoitetaan sekä toimintaa koskevat ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvotetaan. Merkittävien ympäristönäkökohtien valitsemisen jälkeen yliopistolle on laadittu ehdotukset hankintoja, jätehuoltoa ja sähkön kulutusta koskevista ympäristöohjelmista. Ympäristöohjelmissa ehdotetaan päämääriä, tavoitteita sekä käytännön ohjeita ja seurantaa toimintojen kehittämistä varten.