Reproduction of portrait of Ida Dehmel, founder of Gedak Portraits; Women

Verso: Ida Dehmel als sie 1927 die Gedak gruendete

Reproduction of Richard Dehmel reading with his wife Ida Dehmel nee Auerbach sitting across from him, early in their marriage; Parkstrasse, Hamburg Portraits; Couples

Verso: Erste Wohnung Parkstrasse Fruehzeit der Ehe 1901

Portrait of Julie Oppenheimer.

Digital Image

Portrait of Gustav Landauer dedicated to Fritz Mauthner Portraits Men

Autographed dedication on verso: "Dem Freunde Fritz Mauthner zum Geburtstag 22. November 1916 Gustav Landauer"

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

Portrait of Julie Oppenheimer.

Digital Image

Studio portrait of Emanuel Ebstein; Vienna.

Digital Image

World War I Osterschlacht (Easter Battle).

Handwritten caption: 105. Deutsche Artill. am Marsch nach Izbugyab (Osterschlacht) 3. April 1915 (German artillery marching to Izbugyab. (Easter Battle) )

Phosphorus in agricultural soils of Finland - characterization of reserves and retention in mineral soil profiles

An overwhelming majority of all the research on soil phosphorus (P) has been carried out with soil samples taken from the surface soils only, and our understanding of the forms and the reactions of P at a soil profile scale is based on few observations. In Finland, the interest in studying the P in complete soil profiles has been particularly small because of the lack of tradition in studying soil genesis, morphology, or classification. In this thesis, the P reserves and the retention of orthophosphate phosphorus (PO4-P) were examined in four cultivated mineral soil profiles in Finland (three Inceptisols and one Spodosol). The soils were classified according to the U.S. Soil Taxonomy and soil samples were taken from the genetic horizons in the profiles. The samples were analyzed for total P concentration, Chang and Jackson P fractions, P sorption properties, concentrations of water-extractable P, and for concentrations of oxalate-extractable Al and Fe. Theoretical P sorption capacities and degrees of P saturation were calculated with the data from the oxalate-extractions and the P fractionations. The studied profiles can be divided into sections with clearly differing P characteristics by their master horizons Ap, B and C. The C (or transitional BC) horizons below an approximate depth of 70 cm were dominated by, assumingly apatitic, H2SO4-soluble P. The concentration of total P in the C horizons ranged from 729 to 810 mg kg-1. In the B horizons between the depths of 30 and 70 cm, a significant part of the primary acid-soluble P has been weathered and transformed to secondary P forms. A mean weathering rate of the primary P in the soils was estimated to vary between 230 and 290 g ha-1 year-1. The degrees of P saturation in the B and C horizons were smaller than 7%, and the solubility of PO4-P was negligible. The P conditions in the Ap horizons differed drastically from those in the subsurface horizons. The high concentrations of total P (689-1870 mg kg-1) in the Ap horizons are most likely attributable to long-term cultivation with positive P balances. A significant proportion of the P in the Ap horizons occurred in the NH4F- and NaOH-extractable forms and as organic P. These three P pools, together with the concentrations of oxalate-extractable Al and Fe, seem to control the dynamics of PO4-P in the soils. The degrees of P saturation in the Ap horizons were greater (8-36%) than in the subsurface horizons. This was also reflected in the sorption experiments: Only the Ap horizons were able to maintain elevated PO4-P concentrations in the solution phase − all the subsoil horizons acted as sinks for PO4-P. Most of the available sorption capacity in the soils is located in the B horizons. The results suggest that this capacity could be utilized in reducing the losses of soluble P from excessively fertilized soils by mixing highly sorptive material from the B horizons with the P-enriched surface soil. The drastic differences in the P characteristics observed between adjoining horizons have to be taken into consideration when conducting soil sampling. Sampling of subsoils has to be made according to the genetic horizons or at small depth increments. Otherwise, contrasting materials are likely to be mixed in the same sample; and the results of such samples are not representative of any material present in the studied profile. Air-drying of soil samples was found to alter the results of the sorption experiments and the water extractions. This indicates that the studies on the most labile P forms in soil should be carried out with moist samples.

Portrait of Moritz Romberg; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"1.10.1891 Moritz Romberg geb. 4.6.1870"

Portrait of August Rothschild; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"1.10.1891 August Rothschild geb. 14.11.1870"

And He Gave up His Life in Battle Coin

Obverse: 1 Lira coin, torch and inscription. Reverse: Inside of a depressed pentagon there is a design of a war elephant bearing a turret and Greek soldiers equipped for battle. The elephant is being stabbed by Elazar.

Jacobi-Schlossberg family papers, undated, 1870-2000.

The collection documents the lives Sarah Simon Jacobi (1857-1943), Freda Moritz Jacobi (1886-1939), Alice Jacobi Schlossberg (1912-1987) and Deda Schlossberg Miller (1940- ), through diaries, baby books, photographs, and correspondence. Also included in the collection are a silver card case, a silver coffee pot and creamer, and an etching of the Jacobi family home. For further information on these objects see the museum curator.